1. Opiskelijavalintauudistus, opin
tojen rakenteet ja opintotuen
kaksiportaiusuus
Suvi Pulkkinen ja Heidi Vesterinen
TDK-opintovastaaville 2.4.2012

2. OPISKELIJAVALINTAUUDISTUS
• MITÄ SE ON JA MITÄ SE MEILLE TARKOITTAA?

3. Opiskelijavalintauudistus
Taustalla:
Korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa ja kehittävät opintojen
rakennetta korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi, opintojen
nopeuttamiseksi ja keskimääräisen työelämään siirtymisiän
alentamiseksi. Ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa
lisätään ja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omana
hakijaryhmänään. Opinto-ohjaajakoulutuksessa käynnistetään
määräaikainen laajennusohjelma ja opintojen ohjausta lisätään.
Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä valmistellaan
otettavaksi käyttöön vuonna 2013. Yliopistot ottavat lisäksi käyttöönsä
valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän ja ammattikorkeakoulut
jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä.
Huom! Kshj käyttöön vasta myöhemmin, tavoitteena 2014 mutta onnistuuko?

4. Korkeakouluopintojen
rakenteen kehittäminen
-mm. hakeminen laajempiin
kokonaisuuksiin, suuntautuminen myöhemmin
opinnoissa
-joustava siirtyminen korkeakoulun sisällä ja
korkeakoulujen välillä, erityisesti syklien välillä
-osaamisen täydentämismahdollisuudet

5. Tavoitteita
•Opiskelijavalinnan perusteiden uudistaminen
- todistusvalinnat
- toisen asteen tutkintotodistusten hyödyntäminen
- ylioppilastutkinnon kehittäminen
•Haku- ja valintaprosessin kehittäminen
- korkeakoulujen yhteinen haku- ja valintajärjestelmä
- ensimmäistä paikkaa hakevien valinta erikseen,
- korkeakoulujen sisäisiä ja niiden välisiä siirtymiä helpotetaan myös hakuprosessina
•Opintoprosessien tehostaminen ja opiskelukyvyn parantaminen
- opiskelijavalinta nähdään osana onnistunutta opintoprosessia
- ensimmäisen vuoden merkitys
- mahdollisuus suorittaa opinnot tavoiteajassa
- opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen

6. Kiintiöt
• Ensimmäisessä vaiheessa korkeakouluille
annetaan mahdollisuus jakaa hakijat kahteen
kiintiöön: ensimmäistä opiskelupaikkaansa
hakeviin (”A-kiintiö”) ja kaikkiin muihin (”B-
kiintiö”).
• Toisessa vaiheessa kiintiöt poistettaisiin, ja
opiskelijat hakeutuisivat korkeakouluihin
päävalinnoissa (entinen A-kiintiö) ja
erillisvalinnoissa (B-kiintiö)

7. 1. vaihe
hakeutumattomuus ja väliinputoajat
- opiskelija ottaa opiskelupaikan vastaan, ja hänet on
ikuisiksi ajoiksi ”tuomittu” B-kiintiöön, mahdollisuudet
päästä unelmien opiskelualalle kariutuisivat, sillä
alanvaihto vaikeutuu. Kannattaako hakea tai ottaa paikka
vastaan?
Ratkaisu?
- opiskelijan olisi mahdollista päästä takaisin A-kiintiöön
luopumalla opiskelupaikastaan. Hakijalla ja opiskelijalla
olisi mahdollisuus erehtyä ja pyrkiä sille oikealle alalleen.

8. 2. vaihe
kiintiöistä-valinnoiksi-vaiheen ongelmat
- tausta-ajatuksena on motivoida korkeakoulut
kehittämään väyliä siirtymiseen oppiaineesta tai
vaikka korkeakoulustakin toiseen. Motivaatio
kehittää väyliä tyyliin kemialääkis, tai amkyo
- Hakijajonot korkeakoulujen sisään
erillisvalintoihin. Onko parempi kuin jonot
yliopiston porttien ulkopuolella?

9. Kaksiportaisuus yliopistolla
Suvi Pulkkinen
HYYn hallituksen jäsen

10. HYYn tavoiteohjelmassa
HYY pyrkii lieventämään opintotuen
kaksiportaistumisen negatiivisia vaikutuksia
opintoaikoihin
HYY etsii ja nostaa esiin opintojen rakenteellisia
ongelmia yliopistolla, jotta opintotuen
kaksiportaisuus ei aiheuta turhia opintojen
keskeytymisiä ja kohtuuttomia taloudellisia
ongelmia opiskelijoille. HYY tiedottaa laajasti
opintotuen muutoksista.

11. Opintojen kasiportaisuudesta
Tällaista yliopistoa HYY haluaa edistää:
1. HY profiloituu monialaisena yliopistona, jossa
liikkuvuus eri oppialojen välillä on helppoa ja
joustavaa. Opintopolut ylittävät laitosten ja
tiedekuntien rajat.
Millaisia kokemuksia tästä? Miten teidän
tiedekunnissanne? Mitä muuttaisitte ja miten?

12. Näin kohti tavoitetta:
• Yliopiston sisäistä rahanjakomallia tulee muuttaa
niin, että se kannustaa laitoksia/ tiedekuntia
ottamaan sivuaineopiskelijoita myös oman
laitoksen ulkopuolelta. HYY tavoittelee
monialaista yliopistoa, jossa on vapaa
sivuaineoikeus.
Mitä ongelmia? Mistä ratkaisut?

13. siirtoperusteet
• Jos opiskelija hakee siirtoa, laitos joutuu
kielteisen päätöksen tehdessään perustelemaan
miksi henkilö ei olisi pätevä opiskelemaan tiettyä
alaa.

14. Etappi
HYY selvittää opiskelijarekisterin kanssa tarkemmin tilastoja
Etappiin liittyen. On tarpeellista selvittää syitä sille, miksi
opiskelijoiden opinnot ovat hidastuneet tai he eivät ole
valmistuneet. Opiskelijarekisteristä syksyllä 2011 saatujen
tietojen perusteella on jo selvää, että suurella osalla Etappiin
jääneistä on opintoja rekisterissä jo tutkinnon verran.
Millaista keskustelua teidän tiedekunnissa on ollut etapista?
Rajauslakiin liittyvät asiat

15. Malliopintopolut
Malliopintopolkuja (mops) ei ole vieläkään otettu yliopistolla
käyttöön. Yksi helposti toteutettava parannus tilanteeseen
olisi pyytää vanhemmat opiskelijat kertomaan erilaisista
opintopoluistaan, kuten joissakin laitoksissa jo tehdäänkin.
Jokaisen oppiaineen tulee myös järjestää hyvin koostetut
sivuaineinfot ja näissä tulee esitellä myös muiden laitosten
opetustarjontaa (teemalla “Miten voit syventää osaamistasi
meillä, kun olet omalla laitoksellasi opiskellut tuota?”)
Keillä on käytössä, miten toimii ja miten pitäisi kehittää?

16. Sivuainerakenne
HYY tuo yliopiston kanssa keskusteluihin
sivuaineopintojen rakenteiden miettimisen uudestaan.
Muodostavatko esimerkiksi tällä hetkellä 25 op
perusopinnot järkevän kokonaisuuden ilman
aineopintoja? Voiko sivuaineiden avulla profiloida
osaamistaan ja meritoitua esimerkiksi pääaineen
vaihtoon? HYY tekee Tamyn kanssa yhteistyötä ja
seuraa uusien, laajempien kandidaattiohjelmien
kehitystä Tampereen yliopistossa.
Millaisia ajatuksia tästä?

17. Opiskelijan toimeentulo
ja opintotuen kaksiportaistuminen

18. Opintotuki
Opintotuki = opintoraha + asumislisä +opintolaina
799,60 = 298 + 201,6 (max) + 300
• veronalaista
• tuloraja
• Jokaista tukikuukautta kohti 660 e/kk
• Jokaista tuetonta kuukautta kohti 1970 e/kk
• Esimerkki: opintotukea 9 kk/v → tuloraja 11 850
euroa/v
• opintotukilaki muuttui 1.8.2011

19. Yleiset muutokset
• Asumislisän nostaminen kuluttaa tukikuukausia
• Opintolainantakaus myönnetään hakemuksetta
• Harjoittelupalkka, työssäoppimispalkka tai apuraha ei
estä opintorahan saamista
• Ulkomailla opiskelevan opintolainan valtiontakaus
nousee: 600e/kk (ennen 440e/kk)
• Korkoavustuksen tuloraja nousi: 1195 e/kk (ennen
775e/kk)

20. Yleiset muutokset
• Edistymisen seuranta
• Vähimmäisvaatimus 5 op/kk
• Vaikka vaatimus täyttyy koko opiskeluajalta, on
edeltävältä lukuvuodelta oltava 2 op/kk
• Jos opiskelija ei täytä vaatimuksia opintotuki voidaan
lakkauttaa tai määräaikaistaa
• Opintotukea jatketaan, kun on suorittanut 20 op tai 5
op/kk koko opiskeluajalta

21. Opintotuen kaksiportaisuus
(keväällä 2011 aloittaneet)
• Alempi korkeakoulututkinto: enintään 37 kk
• Ylempi korkeakoulututkinto: enintään 28 kk
• (28+37=65 kk)
• Yhteensä kuitenkin käytössä enintään 55 kk (6,1 v.)
• Eli: jos opiskelija käyttää yli 27 tukikuukautta alempaan
korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon
jäävä osuus lyhenee
• Enimmäistukiaikaa voidaan pidentää 9 kk, mutta vaatii
erityisen painavat syyt

22. Opintotuen kaksiportaisuus
(keväällä 2011 aloittaneet)
• Mikäli kandintutkinto valmistuu ennen
opintotukikuukausien loppumista, opintotuki myönnetään
automaattisesti ilman hakemusta ylempäänkin
• Jos opiskelija suorittaa kandin viimeisten
enimmäistukikuukausiensa aikana, tuen maksaminen voi
päättyä ennen kuin Kela saa tiedon tutkinnon
suorittamisesta: tehtävä hakemus opintotuesta ylemmän
kk-tutkinnon suorittamiseen
• aina lakkautuksen jälkeen haettava siis uudestaan

23. Opintotuen kaksiportaisuus
(ja sen uhat)
• Onko tutkinto aidosti kaksiportainen, eli kandi on
suoritettavissa heittämällä 4,1 vuodessa?
• jos ei, saattaa mudostaa etenemisesteen
• pakollisia kursseja oltava saatavilla riittävästi
• uusintatentti mahdollisuuksia vähintään yliopistolain
vaatima määrä (2)
• Kandin tutkintoja ei voi enää ottaa “sitten kun jaksaa” ja
tästä on viestittävä myös opiskelijoita!

24. Työssäkäynti
• 86 prosenttia Helsingin yliopiston opiskelijoista on
tehnyt opintojensa ohessa palkkatyötä
• opintopistemäärässä työssäkäynnin vaikutus
alkaa näkyä vasta kun töissä käydään
lukukauden aikana yli 20h/vk
• Tilastojen valossa yhteiskunnalla ja
oppilaitoksillamme ei ole syytä syyllistää
opiskelijaa työnteosta!

25. Miten edetä?
• nostakaa kaksiportaistuminen esiin omassa
tiedekunnassa/laitoksessa mikäli vaikuttaa siltä
että siitä on tulossa ongelma
• taustamateriaalia
• Kelan artikkeli muutoksista:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP
• tämä esitys saatavilla PDF:nä