Helsingin Nuoret Nyt
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
1 j'aime•1,246 vues
Helsingin nuorisoasiainkeskuksen esitys nuorten tilanteesta Helsingissä 30.10.2014 RuutiExpossa.
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Similaire à Helsingin Nuoret Nyt
Similaire à Helsingin Nuoret Nyt (20)
Plus de Tommi Laitio
Plus de Tommi Laitio (20)
Helsingin Nuoret Nyt
- 1. Helsingin nuoret nyt RuutiExpo 30.10.2014
- 2. Aineistot • Nuorten hyvinvointitietokertomus (avataan 11/2014) • Helsinkiläisten 10-20-vuotiaiden laadulliset haastattelut (n=1012) • Nuoret alueittain (Helsingin tietokeskus) • Kouluterveyskysely • Nuorten työpajat • Rekisteritieto • Nuorisotutkimus
- 3. Asuinalueet Erityissuunnittelija Harri Taponen
- 4. Nuoria riittää! • Nuoria on nyt – 10-17 –vuotiaita 40 674 ja – 10-24 –vuotiaita 102 554 – Vieraskielisiä nuoria on yhteensä 6419 • somali 1597 • venäjä 1182 • viro 738 • Muutos vuoteen 2024 – 10-17 –vuotiaissa +8 614 – 18-24 –vuotiaissa - 8 880
- 5. Muunkielisissä kasvua! Helsingissä 15–29-vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2000: suomenkieliset 3 % (2 800) ruotsinkieliset 17 % (1 200) muunkieliset 175 % (13 000)
- 6. Helsingin nettomuutto äidinkielen mukaan 2000-2013 8,000 6,000 4,000 2,000 0 -2,000 -4,000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Suomen- ja ruotsinkieliset 1) Vieraskieliset 1) ml. saamenkieliset
- 7. Muuttamisen piirteitä • Yleistä Helsingin seudulla: lähes 19 % muutti vuonna 2012 • Monitahoinen ja valikoiva ilmiö nuorten joukossa • Vilkkainta 18-30-vuotiaiden keskuudessa; Helsinkiin muuttaa erityisen paljon 18-24-vuotiaita • 25-39-vuotiaiden muuttotappio kääntyi laskuun 2008 ja on siitä lähtien supistunut lievästi voitolliseksi 2013: - 4100 (2003), - 960 (2011), ja +63 (2013) • Nuoria aikuisia muuttaa pieniin vuokra-asuntoihin • Lapsiperheitä jää kantakaupunkiin
- 8. Puhutuin vieras kieli kaupunginosittain HS 26.10.2014
- 9. Vieraskielisten osuus 15-29-vuotiaista Helsingin peruspiireillä 1.1.2013 Tuomarinkylä Itä-pakila Länsi-pakila Pukinmäki Vanhakaupunki Vironniemi Kulosaari Vallila Kallio Laajasalo Pasila Reijola Taka-töölö Kampinmalmi Ullanlinna Jakomäki Puistola Pitäjänmäki Lauttasaari Malmi Latokartano Haaga Mellunkylä Vartiokylä Herttoniemi Kaarela Munkkiniemi Vuosaari © Helsingin kaupunkimi ttausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2012 Östersundom Maunula Oulunkylä Suutarila Myl lypuro Vieraskieliset 15-29-vuotiaista Hels inki 14,3 % 20 - 27 (4) 14,3 - 19,9 (7) 8 - 14,2 (16) 3 - 7,9 (7) Äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Yhteensä Helsingissä oli 19 314 vieraskielistä 15-29-vuotiasta 1.1.2013. Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus
- 11. Nuoret ja kasvualueet 2023
- 12. Havaintoja nuorten haastatteluista • Omaa aluetta arvostetaan statuksesta riippumatta (myös Instagram: kantsuhoodz) – Paikallisidentiteettejä: ”olen itähelsinkiläinen” – Kaupunkikokemusten eroja; raha ja etäisyys • Keskusta on monesti aluekeskus: Itäkeskus, Malmi, Vuosaaren Columbus • Tärkeää: kaverit, tekemisen mahdollisuudet, hengailu- ja liikuntapaikat sekä liikenneyhteydet • Kielteistä: aikuisten päihteiden käyttö, sotkuisuus, vandalismi • Eroja pääosin kaveriporukoiden kuin asuinalueiden välillä
- 13. Havaintoja nuorten haastatteluista 2 • Raha vaikuttaa siihen mitä tehdään ja missä ollaan – etenkin talvella kaivataan lisää edullisia oleskelupaikkoja ja halpoja liikuntamahdollisuuksia • Nuoret liikkuvat kaupungissa harrastusten, koulujen ja kavereiden perässä • Liikenneyhteydet koetaan tärkeiksi; nuori voi kokea pitkänkin matkan helpoksi, jos on motivaatiota!
- 14. Nuorten kertomaa, ei niin myönteistä Tääl on hyvät kulkuyhteydet, mut vois olla siistimpää ja noi kantabaarit ei oo kivoi kulkee ees niitten eestä. On ikävä näky. Katukyltitkin on homeessa! Täällä ei oo mitään hyvää paitsi ihmiset. Isompi kenttä, jotta kaikille olisi tilaa pelata jalkapalloa ja tehdä kaikkea kivaa.
- 15. Nuorten kertomaa, myönteistä Millanen paikka se on asua? On todellaki mun paikka. Kaikki on hyvää, pääsee joka puolelle, ei oo kuitenkaan metroradan varressa, pääsee joka suuntaan, paljon kavereita. Paras paikka ikinä. Mä oon menny pitkän rundin Itä-Helsingissä… Kivikko- Kontula- Roihuvuori. Kaverit mä oon tuntenut lapsuudesta saakka. Ne on samoista piireistä, joo. Oon nytkin kotikulmilla, mä oon kantsulainen. Ja tuun aina olemaankin. Mä oon muuttanu tänne 6-vuotiaana. Alue lähti sillon käyntiin. Tykkään asua täällä, luonto on lähellä, nää urheilupaikat ja hyvät kulkuyhteydet. En haluais muuttaa pois. Mahdollisuuksia vaik mihin. Helsinki on paras paikka koko Suomessa ja vielä Itä-Helsinki.
- 16. Erilaiset todellisuudet Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio @tommilaitio
- 17. Nuorilla menee yhä paremmin. 10-20% jää jälkeen.
- 18. Samaan aikaan yli 30 000 euroa vuodessa ansaitsevien nuorten määrä on kasvanut (2007: 30 %, 2012: 41 %)
- 19. - Perus- tai keskiasteen suorittaneiden äitien pojista 74 % suoritti vain perus- tai keskiasteen koulutuksen (Kortteinen & Elovainio 2012, 153).
- 20. Eriarvoisuus ei ole vain taloutta. • Pysyvyyden eriarvoisuus • Lähiympäristön eriarvoisuus • Tulevaisuuden eriarvoisuus • Häpeä
- 21. Miten nuoret puhuvat? • ”Pitääkö vaihtaa nimeä, että saa töitä?” • ”Mullon koti ja kavereita ja me ei olla mitään köyhii.” (tyttö 14v) • ”arvostan sitä että äiti on hommannut mulle harrastuksen, koska se on tosi kallista” (tyttö 12v) • ”Ei oo (tanssi) hirveen kallista ehkä noin 100€ tai vähän päälle kuukaudessa.” (Tyttö 16v) • ”Kuukausiraha on 60e, ja kyllä se riittää, saan lisää jos pyydän.” (tyttö 16v)
- 22. Miten nuoret puhuvat? • ”Me ollaan matkustettu perheen kanssa paljon. Matkusteluun oon tottunu ku oon matkustanu niin paljon. Oon ollu siis perhelomalla esim nepalissa kuukauden. (poika 15v)” • ”Ei oo silleen ollu varaa. Kyllä mä joskus.. me käytiin sukulaisten kaa Malagassa Espanjassa. Pienenä oon käyny kattomassa mummia Ruotsissa ja sitten kerran olin Tallinnassa.” (poika 16v)
- 23. Kokemus yhteiskunnasta ja nuorten arvot törmäyskurssilla.
- 24. Nuorten puheesta nousevat onnellisuuden syyt • Kaverit, kaverit, kaverit • Tekemistä • Perhe
- 25. Ilmiöt
- 26. Paineet Suunnittelija Pirjo Mattila
- 27. Paineet Pärjäänkö Kelpaanko Kelpaanko sellaisena kuin olen Ulkomuoto Sukupuoli Tausta Kiinnostuksen kohteet Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti • Itsekunnioitus Pärjäänkö Taloudellisesti Eri tilanteissa ja toimintaympäristöissä Koulussa Koulutusvalinnassa Siirtymisessä työelämään Työssä Normit Vs valintani
- 28. Mitä tutkimukset kertovat - Toiveet koulutustasosta eivät vastaa tulevaa koulutustasoa - Opintojen ja/tai uraohjaus? Tat/Fountain Park: Pelko vääristä valinnoista kipsaa nuoret Nuoret eivät saa tarpeeksi itselle merkityksellistä tietoa työstä ja työelämästä, vaikka kanavia tiedon saamiseen ja välittämiseen on enemmän kuin koskaan - Vanhempien odotukset? - Alueellinen ilmiö?
- 29. Miten nuoret puhuvat • Jos en pääse lääkikseen niin sitten pidän vapaa-vuoden, olen töissä tai haluaisin lähteä Australiaan. Valtsikkaan haen myös. • Haaveilen että saisin hyvän ammatin, jossa tienaisi mukavasti. En halua tienata hyvin siksi, että olisin rikas, vaan siksi, että saisin viettää vapaa-aikaa juuri niin kuin haluan. Haluaisin lääkäriksi, talousalan ihmiseksi tai lakimieheksi, mut ei mulla ole vielä fiksattua suunnitelmaa, pitää vähän jättää aukikin. • Ois kiva saada joku koulutus, ehkä sisustajaksi vaikka rautakaupan sisustusosastolle. Haluaisin hyvän ansiotyön. Ensin koulutus ja sit työpaikka. Tasapainoista elämää.
- 30. Miten nuoret puhuvat • Unelmoin hyvästä elämästä. Se on sitä, että käy koulun, ei pilaa luottotietoja, käy töissä. • Työelämään ei valmenneta tarpeeksi, nuoret eivät tiedä, mitä työnantajat voivat heiltä odottaa ja vaatia. Ovatko nolla-tuntisopimukset ok, voiko työpäivää venyttää kollegan sairastuttua työnantajan vaatimuksesta? • Työharjoittelusta pätkätöihin, pätkätöistä pätkätöihin, määräaikaiseksi tai työttömäksi, niinkö? • Pitäisikö työhaastatteluun päästäkseen muuttaa nimi suomenkieliseksi?
- 31. Ilmiöitä Kadotettu EU:n nuoriso Kesätyö-toive Sähköiset palvelut vs tulevaisuuskeskus-telun Vakityö, pätkätyö, vuokratyö vai kevytyrittäjyys??? tarve
- 32. #kutsumua - Normit nurin: - Normikriittisyys on asenne ja ase syrjintää vastaan. Se raivaa kaikille tilaa tulla nähdyksi omana itsenään. Sakki, FSS, Seta, Suomen lukiolaisteb liitto, Monikulttuurinen vs kantaväestön arki : kelpaanko ? Kelpaanko/pärjäänkö?: Nuoriso-ongelma/ ongelmanuoriso- puhe verkkokeskusteluissa Vs Nuorten oma verkostoituminen ja jakaminen
- 33. Paikat Vastaava suunnittelija Merja Hovi
- 34. N1: Me hengataan ulkona. Aika usein X nutalla. Jos on hyvä keli niin istuskellaan jossain ulkona, esim. X koululla. H2: Miks just siellä? N1: Siel on kaikki. (NuHa-aineisto 2014)
- 35. Hyvä nuoruus = hyvät kaverit Tekeminen ja ennen kaikkea kaverit määrittävät sitä, mihin paikkoihin mennään ja missä oleskellaan.
- 36. Paikat, liikkuminen • Nuoret liikkuvat ja helppokulkuisuus tärkeää. Helsingin joukkoliikenne saa sekä kiitosta (NuHa-aineisto) että kritiikkiä (Nuorten Helsinki 2014). • Kauppakeskukset ja keskusta vetovoimaisia, mutta myös omilla kotikulmilla, kotona tai kavereiden kotona viihdytään. Ihan kaikki eivät lähde liikkeelle, joten palveluita kaivataan myös omiin lähiöihin. • Tilat jakautuvat niihin, joissa tehdään jotain ja niihin joissa ollaan • Pojat ulkona ja urheilukentillä – tytöt sisällä ja kaupallisissa tiloissa
- 37. • Kesällä mahdollisuuksia paljon, mutta talvella ankeampaa kun rahat eivät välttämättä riitä kahviloihin, kaikkialle ei ole tervetullut ja sisäliikuntatiloissa ei ole tilaa spontaanille tekemiselle ”Ei talvisin ole sellaisia maksuttomia paikkoja, vain Kisahalli johon pääsee, ei ole sisähalleja, joissa voisi pelata vaan.” ”Kesällä pelataan Kantsun Alex-kentällä korista ja muuta. Kirjasto ei ole mikään paras paikka, mutta hyvä talvella.” (NuHa-aineisto 2014) • Tilojen erilaiset ja/tai uudet käyttötavat, esim. kirjastot hengailupaikkoina
- 38. Tilat ja identiteetti ”Ei me olla stadin hengareita” ”Ei me mitään mäkkärihengareita olla” (Nuha-aineisto 2014) - Paikan sopiminen omaan identiteettiin tärkeää - Tilat leimautuvat tietyn käyttäjäporukan paikaksi ”Nuorisotalo, ne on suunnattu hirveen nuorille, jotain 13-vuotiaille.” (NuHa-aineisto 2014) - Ikä ja tilakokemukset: aikuisten läsnäoloa ei mainittu häiritsevänä tekijänä, mutta nuoremmat lapset kylläkin - Fyysinen paikka kokemuksellinen tila: sosiaalisuus eli taas kerran kaverit - Tarve väljille tiloille: omaehtoinen kaupunkikulttuuri (tapahtumat, lanit, skeittaus, graffiti)
- 39. Koska täällä käynti ei maksa paljoakaan ja täällä on paljon tekemistä, erilaisia kenttiä harrastaa. Sijainti on hyvä, pääsee helposti. Ja sitten täällä on kivoja tyyppejä. (NuHa-aineisto 2014)
Notes de l'éditeur
- Todellisuudet erkanevat. 10 prosenttia 15-vuotiaista: 500 10 prosenttia 20-vuotiaista: 1000
- Polarisaatio voimistuu. Kun 2007 vain 30 prosenttia tienasi yli 30 000, vuonna 2012 osuus oli 41 prosenttia Helsinkiläisistä 15–17-vuotiaista nuorista 14 prosenttia asui toimeentulotukea saavassa perheessä, jossa oli saatu toimeentulotukea vähintään kerran vuoden 2013 aikana. Vieläkin yleisempää tuen tarve oli 18–24-vuotialla nuorilla, joista toimeentulotuen piirissä oli kyseisen vuoden aikana 17 prosenttia. Itse asiassa kaikista 18 ja 19 vuotiaista helsinkiläisistä nuorista useampi kuin joka viides oli saanut toimeentulotukea vähintään yhden kuukauden ajan vuonna 2013. Yhteensä toimeentulotukea saavassa perheissä asui lähes 20 000 15–29-vuotiasta helsinkiläisnuorta ja kaikista tuen piirissä olevista lähes joka kolmas oli tämän ikäisiä.
- Kuohuviinien myynti kasvoi 4,8 miljoonan litraan edellisvuoden 4,6 miljoonasta litrasta. 25–34 -vuotiaista 78 (77) prosenttia kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia, 15–24 -vuotiaista vastaavasti 73 (68) prosenttia. 35–49 -vuotiaista 72 (61) prosenttia kannattaa lakimuutosta. 50–64 -vuotiaistakin 60 (50) prosenttia on tasa-arvoisen avioliittolain kannalla.
- Nuorten kasvu: kehityspsykologisesti joukko kehitystehtäviä, sosiologisesti joukko siirtymiä Nuori luo suhteen erilaisiin ilmiöihin ja asioihin ja määrittelee samalla identiteettiään Tärkeää on tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on ja tuntea itsekunnioitusta Toisaalta nuoret haluavat pärjätä eri toimintaympäristöissä ja selvitä siirtymissä koulutusasteelta toiselle, työelämään, itsenäiseen asumiseen Kuka luo normin, millainen pitää olla, miten elämässä tulee edetä ja missä vaiheessa Osa näistä normeista lainsäädännön kautta: oppivelvollisuus, työttömän määrittely, opiskelijan määrittely itsemäärittelyoikeus Tulevaisuuden pelot ( Nyholm 2011) Keskeiset toiveet 17 – 19 v Mielenkiintoinen työ ja ammatti, Asunto, Riittävä toimeentulo, Kumppani NB13: 9/10 uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia (mutta usko laskee valmistumisen jälkeen. Pudotus suurinta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, pienintä ammattikorkeakoulutuksessa. 11-19 –vuotiaat: Mitä vanhempi sitä enemmän aikuistumiseen liittyvät asiat pelottavat: 17 -19 –vuotiaat pelkäsivät muita enemmän työttömyyttä, yksinäisyyttä ja aikuisuutta Tytöt pelkäsivät rahattomuutta ja omaa pärjäämistään poikia useammin Ulkomaalaistaustaiset pelkäsivät valtaväestöä useammin etteivät saa koulutuspaikkaa ja että eivät pärjää Huomionarvoista oli se, että kaikista vastaajista ne joiden isä/äiti olivat korkeasti koulutettuja ja kokivat tulevaisuutensa pelottavammaksi kuin ne, joiden vanhemmilla oli alempi koulutus -> kuinka tärkeäksi koetaan tavoitteiden saavuttaminen ja kuinka paljon syntyy paineita KT 2013: toisen asteen opiskelija tytöt oirehtivat koetulla terveydentillalla: väsymystä lähes päivittäin, niska- ja hartiakipuja viikoittain, päänsärkyä viikoittain, kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, kokee terveyden tilansa keskinkertaisesti tai huonoksi ja kokee päiviittäin kaksi oiretta. Vamos: MIEHET kokevat ulkonäköpaineita, ulkonäön paraneminen heijastuu hyvänä kehänä – itseluottamus ja kunnioitus kasvaa. Taloudellinen tilanne NH2011 tytöt pelkäsivät poikia ene,män rahattomuutta (tytöt 55 – reili 30%
- NH2011/Montin: Peruskoulun 8-9 –luokkalaisista suunnittelee jättävänsä koulutuksen peruskouluun, tosiasiassa näin käy noin joka kuudennelle, reilu 60 % haaveilee yliopisto-opinnoista, mutta sinne päätyy alle 30 % (ajatus koulutuspolusta hahmottamaton), Lukiolaisista vajaa jää 30 % lukiotasolle, ammattikorkeakoulussa opiskelee useampi kuin uvittelee., Yliopistoon pyrkivien määrä oli 2011 kasvanut vuodesta 2000 Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista 59 prosenttia suoritti tutkintoa lukiossa ja 25 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2012. Nuorista siis yhteensä 84 prosenttia oli näissä koulutuksissa, lopuista suurin osa on muissa kuin tutkintoperustaisissa opinnoissa, työpajoilla, työharjoittelussa tms. PKS lukioiden palvelukykytutkimus: hdeksän vastaajaa kymmenestä viihtyy lukiossa, vain kaksi prosenttia ei viihdy lainkaan. Lukiossa hyvin viihtyminen liittyi useimmin hyvään yhteishenkeen ja kokemukseen välittämisestä. Pääkaupunkiseuden lukioiden palvelukykytutkimuksen mukaan lukioiden Ohjausjärjestelmän osalta koettiin toimivimmaksi aineenopettajien toiminta, 83 % vastaajista hyväksyi täysin tai lähes väitteeseen ”Aineen-opettajat antavat ohjausta oman oppiaineensa opiskeluun ja oppimiseen”. Noin kaksi kolmasosaa vastanneista katsoi saavansa riittävästi tai lähes riittävästi henkilökohtaista opinto-ohjausta, hieman yli puolet tietoa lukion jälkeisistä koulutusmahdollisuuksista ja hieman alle puolet tietoa urasuunnitelmiaan varten. Tutortoiminta tai vastaava on lukioissa 80 prosentin mielestä aktiivista. TAT on selvittänyt nuorten näkemyksiä työstä ja työelämästä useana vuonna peräkkäin, toteuttajana Fountain Park Oy. Osallistujat olivat kaikissa kolmessa tutkimuksessa peruskoulun 7.-luokkalaisista lukion2. vuosikurssin opiskelijoihin. Kolmen vuoden tutkimustiedosta on nyt koottu väittämiä asioista, joita nuoret vastauksissaan toivat esiin. Ne herättävät kysymyksen, mitä pitäisi tehdä eri tavalla, jotta nuorten ja työelämän odotukset vastaisivat paremmin toisiaan? 3. Palkalla on merkitystä, muttei eniten. 4. Pelko vääristä valinnoista kipsaa nuoret. 6. Kansainvälisyys osana työnkuvaa jakaa mielipiteitä. 7. Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle. 8. Nuoret eivät saa tarpeeksi itselle merkityksellistä tietoa työstäja työelämästä, vaikka kanavia tiedon saamiseen ja välittämiseen on enemmän kuin koskaan.
- Miten nuoret puhuvat: kaksi pärjäämispuhetta (unelmahomma vs. pärjääkö ollenkaan), talouspärjääminen, Työttömyys Tytöt prlkäsivät NH tutkimuksessa enemmän Leinonen; perheen sukupolvisuhteet ja kotoutumien nuorten nökökulmasta2013 Koulutusmyönteisyyttä, Vanhemmat kannustavat, mutta tavoitteet voivat olla epärealistisia -> työmäärä arvioitua kovempi, paineet, (alisuoriutumisen, laiskuuden tunne) Yleisesti ottaen äidin koulutustausta vaikuttaa: Somalitaustaisten tyttöjen koulumenestys tulee nostamaan tytöt äitejään korkeammella koulutustasoille Nuorten koulutukseen osallistuvuudessa on isoja alueellisia eroja Helsingin sisällä, mutta viime vuosina erot ovat kaventuneet. Koillisessa Helsingissä ammatilliseen koulutukseen meno on suosittua, pohjoisessa ja eteläisessä Helsingissä taas mennään enimmäkseen lukioon. Kokonaisuudessaan osallistuminen toisen asteen koulutukseen on heikointa Koillis- ja Itä-Helsingissä, parhainta Etelä- ja Pohjois-Helsingissä. Ei pelota kyl yhtää, mutten tiiä mitä haluun. Vähä jännittää se ku nykyää on tehty vaikeemmaksi alan vaihtaminen kesken opiskelujen. Jos tietäis mitä haluis tehä ja opiskella ni kaikki ois iha ok, sit vois mennä sitä päin, mut täytyy vaa venaa et keksii.
- vanhemmat eivät ymmärrä, esikuvien puute Muunkielisten nuorten kuuleminen Monikulttuuristen vanhempien ulkopuolisuus Suomen todellisuudessa: osalla maahanmuuttaneista vanhemmista voi olla hyvin erilaiset kokemukset kuin nuoremmilla polvilla. He saattavat elää eri maan todellisuutta Tutkimus NB2013: 35 % vastaajista ajattelee, että menestyminen on itsestä kiinni, mutta henkilökohtainen köyhyys jakaa mielipiteet ( puolet ja puolet) – Köyhyys on omien valintojen seuraus asenne liittyy matalaan koulutustasoon, tutkintoa ja opiskelupaikkaa vailla olevista kaksi kolmesta, lapsuudenkodin hyvätuloisuus ennustaa sitä, että köyhyyttä pidetään kunkin omana syynä. NB2013 nuoret naiset aikaisempaa enemmän huolissaan ja miehet vähemmän huolissaan omasta työssä jaksamisestaan tulevaisuudessa kuin 2009 ja 2013 Työttömänä ole ei ole paha asia kunhan jos toimeentulo on turvattu (kolmannes hyväksyy ajatuksen, kolmannes on jokseenkin eri mieltä ja kolmannes tiukan kielteisesti työttömyyteen), mitä pidempää työttömyys on jatkunut sitä harvempi pitää sitä pahana asiana Sundvall: Nuorten työmarkkina-asemaan liittyviä kokemuksia uudellamaalla: haastatellut nuoret kokivat TE-toimiston asiakkuuden alkuvaiheessa häpeää palvelun ja avun hakemisesta, todellinen nuoren palvelutarve paljastuu vasta vähitellen, nuorella voi olla itseltäänkin piilossa olevia puutteita tietotasossa
- keskeyttäminen ja alanvaihto (monet syyt, ei vain huono asia) EHVK: pävarmuus tulevaisuudesta lukion jälkeen; Ylioppilastutkinnon vuonna 2011 suorittaneista jatko-opintoihin siirtyi 32 prosenttia samana vuonna. Edellisenä vuonna valmistuneista jatko-opinnoissa oli 52 prosenttia. Koko maan ylioppilailla vastaavat osuudet olivat 38 ja 62 prosenttia. pätkätyökierre, Prekariaatti on termi, jolla tarkoitetaan tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten luokkaa Espanja ja Kreikka: Nuorten työttömyysaste oli helmikuussa 2013 yhteensä 23,5 prosenttia ja nuoria työttömiä oli yhteensä noin 5,6 miljoonaa. Kolmessatoista EU-maassa nuorisotyöttömyys on yli 25 prosenttia ja Kreikassa ja Espanjassa jopa yli 55 prosenttia. Euroopassa kasvaa nyt ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen sukupolvi nuoria, joiden tulevaisuuden näkymät eivät ole paremmat kuin heidän vanhemmillaan. Talouskriisi, ei rekrytointeja, irtisanomisia, julisen sektorin leikkakset -> heijastuvat nuorten elämään, hyvinvointiin, sosiaaliseen osallisuuteen, työllisyyteen, asunnon saantiin, terveyteen, koulutukseen ja vapaa-ajan toimintaan. Vaikeudet ovat jo johtaneet useissa maissa vastentahtoiseen maastamuuttoon ja aiheuttaneet "aivovuotoa" lähtömaassa
- on mahdollisuuksia vaikka mihin, some-terapointi (katuväkivalta, #kutsumua)