Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.
KIRKONKYLÄSTÄKESKUKSEKSI-Espoon keskuksen historia              © 2003 - 2012 Miina ja Tony Hagerlund
Espoon keskus oli aina 1960-luvulleasti pieni kirkonkylä, joka elikeskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa.Keskustassa sijaits...
Espoon kirkko postikortissa 1900-luvun alussa
Espoonjoen mutka, noin nykyisen seurakuntatalontienoilta keskuksen suuntaan.
Muuralan sairaala
Lindholmin saha.
Kantatilat• Lähistöllä sijaitsi muutamia  asuinalueita sekä viisi kantatilaa,  joiden historia ulottuu vuosi-satojen  taak...
Nämä viisi kantatilaa olivat: Kirstin tila,
Dahl,sekäDoms,Sunaja Jofs.
Kuvassa etualalla pappilan navetta,taaempana Lagstadin kansakoulu ja Sunan navetta.
1960 -luku
1960-luvulla Espoon hallinnollisen keskuksensijoittuminen Espoon historialliseenkeskukseen ei ollut itsestään selvää. Asia...
Espoon keskuksenkansainvälinensuunnittelukilpailuEspoon kauppala järjestiarkkitehtuurikilpailun 1966-67uuden hallinnollise...
Ensimmäisenpalkinnonkilpailussa saipuolalaistenarkkitehtienJanChimielewskin,JanuszKarubinskin ja KrzysztofKurasinehdotus.S...
Koko Espoon keskuksen lähialue olisi toteutettu pääsääntöisesti 3-4-kerroksisina kerrostaloina. Kirkkojärvi olisi palautet...
uusia        kerrostaloalueitakorkeakoulukampus              Tuomarila                      Suvela          Kaupunginkallio
Suvela
Suunnitelmattoteutuivat vainosittain. Valtuustopäätti kaksinkertaistaarakennustehokkuuden,mistä syystä Suvelankerrostalois...
navetta ja                                                          kuusiSuvelan rakentaminen alkoi nykyisen Kirstinmäen j...
navetta ja                                       kuusiRakennustyöt meneillään vuonna 1971.
kuusiSama maisema nyt. Kuusi on sinnitellyt paikoillaan läpiympäristön myllerryksen Kirstinharju 7: pihassa.
Suvelan alueella ei ollut juurikaan asutusta, alue olipääosin peltoa. Pientalovaltainen asutus alkoi Tuomarilansuunnalla, ...
Tässä sama näkymä vuonna 2003.
1970-luvun loppua kohden rakentamisen tahtihiljeni. Mm. Suvelan urheilukentän taakserakennettiin alun perin suunnitellunke...
Espoon keskus1970-luku
Samaan aikaan Suvelan rakennustöiden kanssa alkoi virasto-keskus muodostua rakennus rakennukselta. Ensimmäisenävalmistui K...
Espoon aseman seutua 1975. Kioskin takananäkyvä vaalea rakennus, "Varubodenin talo",purettiin 1980-luvulla.
1970-luvun lopulla valmistuivat sekävaltuustotalo että virastotalo II.
Junaradan ylikulku 1970-luvun lopulla.Oikealla Lindholmin saha.
Taustalla siintää Kasavuori.
Kirkkojärvi
Kirkkojärven asuinalue kasvoinykyiseen muotoonsa 1978-1984.Asuinalue rakennettiin savisellepeltomaalle.Alueelle nimen anta...
saha     Lagstadin       kirkko                koulurautatieasema                                          Espoonjoki     ...
Kuva on nykyisen Kirkkojärven ostoskeskuksen tienoilta.Taustalla näkyy virastokeskus, sekä Lagstadin koulu.
Kirkkojärven asuinalue toteutettiinviisi-kuusikerroksisina kerrostaloina.
Kirkkojärven kouluKirkkojärvi 1980-luvun alkupuolella.
Espoon keskus1980-luku
Espoon keskus kasvoi koko 1980-luvun. Uusiasemarakennus ylikulkusiltoineen valmistui 1981.
Ylikulkuyhteys jäi alkuun vajaaksi, sillä radan eteläpuolenrakennuksia alettiin rakentaa vasta muutamaa vuottamyöhemmin.
Espoontori rakenteilla 1987. Osa Espoontorinlänsipuolella sijaitsevista toimistotaloistavalmistui noin vuotta aiemmin.
Kauppakeskus Espoontori valmistui 1987. Se oli”uuden ajan” kauppakeskus - miltei kaikkiin senliikkeisiin kuljettiin sisäau...
Vielä 1980-luvunalkupuolella vainradan pohjoispuolellaoli uudisrakennuksia:
Jorvin                               sairaala                 Kirkkojärvivirastotalo II
Kymmenen vuottamyöhemmin maisemaoli jo muuttunut:
kauppakeskus                 EspoontoriKamreerintientoimistotaloja
1990-luku
Kiltakallioon nousi 1990-luvulla pääosinmatalista kerrostaloista koostuva asuinalue.
Espoontorin itäpuolelle nousi toimisto- jaasuintaloja…
..sekä liiketilaa.
Ja 2008 kauppakeskus Entresse.
Suvela rakennettiinvalmiiksi pääosin jo1970-luvulla. Tämänjälkeen alueelle onnoussut yksittäisiä taloja.Suurin rakennushan...
2000-luvun alku
Elokuussa 2002 avasiovensa Kanta-Espoonsosiaali- ja terveystaloSamaria.
Vuoden 2002alussa alkoikauan kaivatunKuninkaantienuimahallin jalukionrakennustyöt.
Myös asemanseutu on ollutmuutoksenvallassa.Työn alla onEspoonportinalikulkuvuonna 2003.
Monet viimeaikojen uudis-rakennukset ovat tuoneetväriä alueelle. Kuvassa Kiltakallion lastentalo.
Uusi Kirkkojärven koulu valmistui 2009.
Tämä esitys on koottu keväällä 2003 ja senensiesitys oli Vanhan Rautatieaseman 100-vuotis-juhlanäyttelyssä ”Koti, kirkko j...
Lähteet:Juhani Hämeri, Kari Pohjankallio (2002).Terveisiä Espoosta! Espoolaista kulttuuria postikorteilla.Espoon perinneyh...
Valokuvamateriaali:Esbo hembygsföreningenEspoon kaupunginmuseoEspoon kaupunkisuunnittelukeskusMiina HagerlundTony Hagerlun...
© 2003-2012 Miina ja Tony Hagerlund
Espoon keskuksen historia
Espoon keskuksen historia
Espoon keskuksen historia
Espoon keskuksen historia
Espoon keskuksen historia
Prochain SlideShare
Chargement dans…5
×

Espoon keskuksen historia

6 338 vues

Publié le

Espoon keskuksen historia -esitys. Koostettu vuonna 2003 Espoon aseman satavuotisjuhliin, kevyesti päivitetty marraskuussa 2012.

Teen tästä talven mittaan uuden version, kuvia minulla on käytössäni paljon enemmän kuin yhdeksän vuotta sitten.

Publié dans : Art & Photos
  • Soyez le premier à commenter

Espoon keskuksen historia

  1. 1. KIRKONKYLÄSTÄKESKUKSEKSI-Espoon keskuksen historia © 2003 - 2012 Miina ja Tony Hagerlund
  2. 2. Espoon keskus oli aina 1960-luvulleasti pieni kirkonkylä, joka elikeskiaikaisen kivikirkkonsa kupeessa.Keskustassa sijaitsivat kunnantalo,sairaala, vapaa-palokunnan talo,koulu, pappila, kauppa, sekämuutamia muita liikkeitä.Kylän merkittävin työllistäjä oliLindholmin saha.
  3. 3. Espoon kirkko postikortissa 1900-luvun alussa
  4. 4. Espoonjoen mutka, noin nykyisen seurakuntatalontienoilta keskuksen suuntaan.
  5. 5. Muuralan sairaala
  6. 6. Lindholmin saha.
  7. 7. Kantatilat• Lähistöllä sijaitsi muutamia asuinalueita sekä viisi kantatilaa, joiden historia ulottuu vuosi-satojen taakse.
  8. 8. Nämä viisi kantatilaa olivat: Kirstin tila,
  9. 9. Dahl,sekäDoms,Sunaja Jofs.
  10. 10. Kuvassa etualalla pappilan navetta,taaempana Lagstadin kansakoulu ja Sunan navetta.
  11. 11. 1960 -luku
  12. 12. 1960-luvulla Espoon hallinnollisen keskuksensijoittuminen Espoon historialliseenkeskukseen ei ollut itsestään selvää. Asiaapuitiin pitkään niin valtuustossa kuinlehtien sivulla.Vuonna 1963 tehtiin ehdotus Espoonjakamisesta neljään yhtä suuren alueeseen,joissa tulisi olemaan jokaisessa noin 80 000asukasta.Vuonna 1965 tehtiin päätös hallinnollisenkeskuksen sijoittamisesta Muuralaan, radanvarteen. Tämä päätös varmistui vuoden 1968yleiskaavassa.
  13. 13. Espoon keskuksenkansainvälinensuunnittelukilpailuEspoon kauppala järjestiarkkitehtuurikilpailun 1966-67uuden hallinnollisen keskuksenaikaansaamiseksi. Kilpailu-ohjeissa todettiin, että Espoonkeskuksesta tulee kasvamaanpääkaupunkiseudun länsialueentärkein hallinnollinenkeskus. Välittömällä vaikutus-alueella asuisi 90 000 asukastaja hallinnollisella vaikutusalueella320 000 asukasta.
  14. 14. Ensimmäisenpalkinnonkilpailussa saipuolalaistenarkkitehtienJanChimielewskin,JanuszKarubinskin ja KrzysztofKurasinehdotus.Siinä ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne oli eroteltu, autotietkulkivat notkelmissa ja asutus levittäytyi luontoamukaillen mäille ja harjuille. Talojen kivijaloissa oliliiketilaa.
  15. 15. Koko Espoon keskuksen lähialue olisi toteutettu pääsääntöisesti 3-4-kerroksisina kerrostaloina. Kirkkojärvi olisi palautettu ja sen rannalleolisi sijoitettu mm. Espoon kulttuurikeskus. Mikkelässä olisi ollutkorkeakoulukampus.
  16. 16. uusia kerrostaloalueitakorkeakoulukampus Tuomarila Suvela Kaupunginkallio
  17. 17. Suvela
  18. 18. Suunnitelmattoteutuivat vainosittain. Valtuustopäätti kaksinkertaistaarakennustehokkuuden,mistä syystä Suvelankerrostaloista tuliaiottua korkeampiaja parkkipaikoistalaajempia.
  19. 19. navetta ja kuusiSuvelan rakentaminen alkoi nykyisen Kirstinmäen ja Kirstinharjunkohdalta, jossa sijaitsi Kirstin tilan päärakennus ja navetta. Maisematulisi muuttumaan radikaalisti seuraavien vuosikymmenten aikana,mutta tarkkailkaapa navetan päädyssä kasvavaa kuusta...Kuva lokakuulta 1966.
  20. 20. navetta ja kuusiRakennustyöt meneillään vuonna 1971.
  21. 21. kuusiSama maisema nyt. Kuusi on sinnitellyt paikoillaan läpiympäristön myllerryksen Kirstinharju 7: pihassa.
  22. 22. Suvelan alueella ei ollut juurikaan asutusta, alue olipääosin peltoa. Pientalovaltainen asutus alkoi Tuomarilansuunnalla, nykyisten Kirstintien ja Suvelantien risteyksentienoilta. Kuva 1960-luvulta.
  23. 23. Tässä sama näkymä vuonna 2003.
  24. 24. 1970-luvun loppua kohden rakentamisen tahtihiljeni. Mm. Suvelan urheilukentän taakserakennettiin alun perin suunnitellunkerrostaloalueen sijaan tiivis rivitaloalue.
  25. 25. Espoon keskus1970-luku
  26. 26. Samaan aikaan Suvelan rakennustöiden kanssa alkoi virasto-keskus muodostua rakennus rakennukselta. Ensimmäisenävalmistui Kaupungintalo vuonna 1971, sekä virastotalo I 1975.
  27. 27. Espoon aseman seutua 1975. Kioskin takananäkyvä vaalea rakennus, "Varubodenin talo",purettiin 1980-luvulla.
  28. 28. 1970-luvun lopulla valmistuivat sekävaltuustotalo että virastotalo II.
  29. 29. Junaradan ylikulku 1970-luvun lopulla.Oikealla Lindholmin saha.
  30. 30. Taustalla siintää Kasavuori.
  31. 31. Kirkkojärvi
  32. 32. Kirkkojärven asuinalue kasvoinykyiseen muotoonsa 1978-1984.Asuinalue rakennettiin savisellepeltomaalle.Alueelle nimen antanut järvi olikuivattu Tarvontienrakennustöiden yhteydessä jo1950-luvulla.Sen jälkeenkin järvi onmuistuttanut olemassaolostaankevättulvien aikaan.
  33. 33. saha Lagstadin kirkko koulurautatieasema Espoonjoki Dahlin tila
  34. 34. Kuva on nykyisen Kirkkojärven ostoskeskuksen tienoilta.Taustalla näkyy virastokeskus, sekä Lagstadin koulu.
  35. 35. Kirkkojärven asuinalue toteutettiinviisi-kuusikerroksisina kerrostaloina.
  36. 36. Kirkkojärven kouluKirkkojärvi 1980-luvun alkupuolella.
  37. 37. Espoon keskus1980-luku
  38. 38. Espoon keskus kasvoi koko 1980-luvun. Uusiasemarakennus ylikulkusiltoineen valmistui 1981.
  39. 39. Ylikulkuyhteys jäi alkuun vajaaksi, sillä radan eteläpuolenrakennuksia alettiin rakentaa vasta muutamaa vuottamyöhemmin.
  40. 40. Espoontori rakenteilla 1987. Osa Espoontorinlänsipuolella sijaitsevista toimistotaloistavalmistui noin vuotta aiemmin.
  41. 41. Kauppakeskus Espoontori valmistui 1987. Se oli”uuden ajan” kauppakeskus - miltei kaikkiin senliikkeisiin kuljettiin sisäaulan kautta.
  42. 42. Vielä 1980-luvunalkupuolella vainradan pohjoispuolellaoli uudisrakennuksia:
  43. 43. Jorvin sairaala Kirkkojärvivirastotalo II
  44. 44. Kymmenen vuottamyöhemmin maisemaoli jo muuttunut:
  45. 45. kauppakeskus EspoontoriKamreerintientoimistotaloja
  46. 46. 1990-luku
  47. 47. Kiltakallioon nousi 1990-luvulla pääosinmatalista kerrostaloista koostuva asuinalue.
  48. 48. Espoontorin itäpuolelle nousi toimisto- jaasuintaloja…
  49. 49. ..sekä liiketilaa.
  50. 50. Ja 2008 kauppakeskus Entresse.
  51. 51. Suvela rakennettiinvalmiiksi pääosin jo1970-luvulla. Tämänjälkeen alueelle onnoussut yksittäisiä taloja.Suurin rakennushankeSuvelassa nähtiin vuosi-tuhannen vaihteessa kunJoupinmäen alueelle nousiuusi kerrostaloaluevanhojen pientalojenpaikalle.
  52. 52. 2000-luvun alku
  53. 53. Elokuussa 2002 avasiovensa Kanta-Espoonsosiaali- ja terveystaloSamaria.
  54. 54. Vuoden 2002alussa alkoikauan kaivatunKuninkaantienuimahallin jalukionrakennustyöt.
  55. 55. Myös asemanseutu on ollutmuutoksenvallassa.Työn alla onEspoonportinalikulkuvuonna 2003.
  56. 56. Monet viimeaikojen uudis-rakennukset ovat tuoneetväriä alueelle. Kuvassa Kiltakallion lastentalo.
  57. 57. Uusi Kirkkojärven koulu valmistui 2009.
  58. 58. Tämä esitys on koottu keväällä 2003 ja senensiesitys oli Vanhan Rautatieaseman 100-vuotis-juhlanäyttelyssä ”Koti, kirkko ja asema” osanaUnelmia toukokuussa –asukastapahtumaa. Esitys onpäivitetty syksyllä 2012.
  59. 59. Lähteet:Juhani Hämeri, Kari Pohjankallio (2002).Terveisiä Espoosta! Espoolaista kulttuuria postikorteilla.Espoon perinneyhdistys Aurora. Espoo.Pirkko Sillanpää, Erja Salonen, Tommi Laakso (1998).Keski-Espoo – kivikauden kylästä kaupunkikeskukseksi.Keski-Espoo –seura. Espoo.Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1966). Internationalcompetition for the Centre of Espoo, Finland.Martti I. Jaatinen (vastaava toimittaja) (1967).Arkkitehtuurikilpailuja. Journal Finnish ArchitectualCompetitions: 8. International competition for the Centre ofEspoo, Finland. Suomen Arkkitehtiliitto.Tapani Ryhänen (1991). Espoon aluekeskukset: Espoon keskus.Espoon kaupunki, keskusvirasto/alueprojektit.
  60. 60. Valokuvamateriaali:Esbo hembygsföreningenEspoon kaupunginmuseoEspoon kaupunkisuunnittelukeskusMiina HagerlundTony HagerlundJuhani SaikkonenKuviin on saatu käyttöoikeus tätä esitystä varten.Kuvia ei saa käyttää ilman oikeudenomistajan lupaa.Tarkempia tietoja yksittäisistä kuvista esityksen koostajalta.tony.hagerlund@gmail.comwww.hagerlund.net
  61. 61. © 2003-2012 Miina ja Tony Hagerlund

×