13. Kuva: Deb Nystrom. CC BY.
http://avoinglam.fi/?p=1221
”Increasingly the boundaries between the
archive and everyday life become blurred
through digital recording and storage
technologies”
Mike Featherstone 2006. Archive. Theory, Culture & Society 23 (2–3), 591–596.
14. Kirjastot, arkistot & museot
▪ Perinteisesti ydintehtäviä ovat kokoelmien
konservointi & säilyttäminen, aineistojen
tarjoaminen tutkijoille, kuratointi & kokoelmien
esittely, sivistäminen & pedagoginen toiminta
=
kulttuuriperinnön pitkäaikaissäilytys
15. Digitaalinen vallankumous
▪ Tieto- ja viestintätekniikan valtava kehitys & uudet
palvelut sekä uusi palvelukulttuuri
▪ World Wide Web (1990), Youtube (2005), Instagram
(2010)
▪ Sosiaalinen media: jakaminen, osallistuminen,
luominen, vaikuttaminen…
16. DIY = Do it yourself
▪ DIY viittaa jonkin tekemiseen, muokkaamiseen,
korjaamiseen tai luomiseen itse ilman ammattilaisen
apua
▪ = Kutomista, remontointia, vaatteiden ompelua,
huonekalujen kunnostusta, maisemamaalausta,
musiikin t. videoiden tekemistä….
▪ Vahvasti luovaa toimintaa
22. Avoimuus
”See how data can change the world”
http://opendefinition.org/
”Aineisto ovat avointa, mikäli se on saatavilla
kokonaisuudessaan käyttökelpoisessa ja
muokattavassa muodossa Internetin kautta sekä
lisensoitu niin, että sen käyttöä, muokkausta ja
uudelleenjakelua ei rajoiteta.”
23. 1)laillisesti uudelleen käytettävää, eli se on lisensoitu ja sen käyttöä
ei ole rajoitettu
2)teknisesti uudelleen käytettävä, eli data on julkaistu
koneluettavassa muodossa ja avoimessa tiedostoformaatissa,
sekä ladattavissa ilman rekisteröitymistä
3)maksutta uudelleenkäytettävissä, eli käytöstä ei peritä maksua
Avoin data on:
24. Partial screen shot: http://5stardata.info/
Tim Berners-Lee, the inventor of the World Wide
Web and linked data initiator has suggested a 5
start deployment scheme for open data:
25. Avoimuuden liikehdintä
▪ Juuret 1980- ja 1990-luvuilla syntyneissä vapaita ohjelmistoja sekä
avointa lähdekoodia edistävissä liikkeissä
▪ vapaan lähdekoodin ohjelmistoja esim. Linux, Firefox, GIMP
▪ Ajatus demokratian ja läpinäkyvyyden lisääntymisestä
▪ Avoimen datan liiketoimintapotentiaali
▪ Avoimuuden toimijoita ja liikkeitä:
▪ Creative Commons
▪ Open Knowledge ja Open Knowledge Finland
▪ Wikimedia
26. Yhteiskunnallinen paine avoimuuteen
▪ Ajatus demokratian ja kansalaisten osallistumisen halun ja tarpeen
kasvusta
▪ Avoin data hallitusohjelmassa Kataisen hallituksesta lähtien & JHS 189
Avoimen tietoaineiston käyttölupa (joulukuu 2014)
▪ Kulttuuriaineistojen näkökulma:
▪ kokoelmien ahkera digitointi
▪ digitaalinen läsnäolo
▪ kansalaisten ja asiakkaiden muuttuneet odotukset
▪ supistunut rahoitus ja resurssien säästäminen
31. AvoinGLAM on verkosto ihmisiä, jotka
työskentelevät avoimuden kulttuurin eteen
Suomessa.
AvoinGLAM on myös Open Knowledge
Finlandin teemallinen työryhmä.
Tavoitteet:
▪ Luoda laaja ja joustava eri toimijoista
koostuva kansallinen verkosto.
▪ Tuottaa, jakaa ja edistää tietoa, työkaluja
sekä muita materiaaleja avoimesta
kulttuurista sekä avoimuuden kulttuurista.
▪ Tukea kulttuuriperintöorganisaatioita datan
ja sisältöjen avaamisessa.
▪ Fasilitoida ja tukea ihmisiä avointen
kulttuuriaineistojen uudelleenkäytössä
▪ Järjestää tapahtumia eri yleisöille (esim.
muisti- ja kulttuuriorganisaatiot, taiteilijat ja
muotoilijat, koulutussektori).
35. Organisaation toimitatavat ja -kulttuuri
Avoimet kulttuurimateriaalit (sisältö & data)
Kuva: Michael Mandiberg. CC BY-SA
Kuva: i a walsh. CC BY.
Osallistumis-
mahdollisuudet
Kuva: Spfeff22. CC0
37. 1. Digitaalisessa muodossa oleva metatieto teoksista tai objekteista tulee julkaista avoimesti ilman
käyttörajoituksia. Tekijänoikeuksien luovutus voidaan tehdä julkaisemalla metatiedot Creative Commons 0
(nolla) -lisenssityökalun avulla siinä määrin kuin se on voimassa olevan lainsäädännön mukaan mahdollista.
2. Digitaaliset toisinnot teoksista, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet (Public Domain), tulee julkaista samoin
ehdoin kuin alkuperäinen teos. Uusia käyttöehtoja digitaalisiin versioihin ei tule lisätä.
3. Dataa ja sisältöjä julkaistaessa tulee ilmaista selkeästi ja suoraviivaisesti organisaation toiveet ja odotukset
avatun aineiston ja metatietojen sekä mahdollisen uudelleen käytön suhteen.
4. Dataa julkaistaessa tulee käyttää avoimia tiedostoformaatteja, jotka ovat koneluettavassa muodossa.
5. Organisaation tulisi etsiä ja tarjota uusia tapoja, joilla yleisöt voisivat osallistua heidän toimintaansa.
periaatteet
http://openglam.org/principles/
39. Tekijänoikeudet
▪ Syntyneet kirjapainon kehittymisen myötä alunperin erioikeudeksi
rajoittamattoman kopioimisen seurauksena.
▪ Tekijänoikeus Suomessa on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta.
▪ Yhtenäinen lainsäädäntö EU:ssa, mutta käytännössä maakohtaiset tulkinnat
mahdollisia.
▪ Koskee kaikkea luovaa toimintaa, mutta edellyttää teoskynnyksen ylittymistä.
▪ Tekijänoikeuslain mukaan lähteen kopiointi, muokkaaminen, liittäminen sekä
julkaisu ovat kaikki toimintoja, jotka vaativat selkeästi etukäteen ilmaistun
luvan lähteen oikeuksien haltijalta.
▪ Valokuvat nauttivat tekijänoikeudellista suojaa, ellei…
40. ▪ …niiden tulkita olevan puhtaan
dokumentaarisia
▪ Esim. kuva Paavo Nurmesta
sytyttämässä olympiatulta 1952.
(tekijänoikeusneuvoston lausunto
2003:6)
41. Lähioikeudet
▪ Tekijänoikeuksia suppeammat oikeudet.
▪ Lähioikeuden määrittelemä suoja kestää 50-70 vuotta valmistumisvuodesta
eteenpäin.
▪ Koskee esitysten videointeja, konserttien äänitallenteita ja dokumentaarisia
valokuvia.
▪ Valokuvan kohdalla teoskynnys ylittyy, mikäli kuvan ottamisessa on tehty luovia
ratkaisuja esimerkiksi sommittelun, kuvakulman tai valaistuksen suhteen.
▪ Myös luettelot tai tietokannat, joiden valmistamiseksi on koottu yhteen suuri määrä
tietoa tai jonka laatiminen on vaatinut paljon panostusta
42. ▪ Moninaiset tekijänoikeuslainsäädännöt ja tulkinnat sekoittavat
pakkaa globaalissa maailmassa (esim. Antoine de Saint-Exupéryn
”Pikku prinssi”).
▪ Tekijänoikeuslainsäädäntö laahaa pahasti jäljessä digitaalisten
toimintaympäristöjen maailmassa.
▪ Valtioiden rajat ylittävät toiminnot - minkä maan laisäädäntö
määrittelee tekijänoikeuksia?
▪ Tekijänoikeusrikkomukset yleisempiä kuin yleisesti oletetaan
45. Creative Commons
▪ Perustettu vuonna 2001, Suomessa lokalisoidut lisenssit vuodesta 2014.
▪ CC-lisenssijärjestelmä on vastikkeeton palvelu, joka auttaa tekijänoikeuksien
haltijoita ilmaisemaan tahtonsa niistä ehdoista, joiden mukaisesti haluavat
saattaa teokset myös muiden käytettäväksi.
▪ Toimivat tekijänoikeuksien rinnalla - eivät korvaa niitä (Suomessa moraalisista
oikeuksista ei voi luopua).
▪ Lisenssin kolme tasoa: lakiteksti, helppolukuinen tiivistelmä sekä lisenssiteksti
koneluettavassa muodossa
▪ CC 4.0 -lisenssit globaalisti sovellettavissa.
47. BY = Attribution / Nimeä: Tekijä on mainittava. Samoin lisenssi.
CC-lisenssien ehdot
SA = ShareAlike / JaaSamoin: Muunnelmat on julkaistava samalla lisenssillä
ND = NoDerivatives / EiMuutoksia: Muunnelmia ei saa julkaista.
NC = NonCommercial / EiKaupallinen: Lisenssin antamat ohjeet eivät koske kaupallista
hyödyntämistä
56. Merete Sanderhoff : This belongs to you
On openness and sharing at Statens Museum for Kunst
CC-BY 4.0
*Nykyään kaikki Tanskan kansallisgallerian tekijänoikeusvapaiden teokset
teoskuvat ovat ladattavissa korkearesoluutiosoisina kuvina heidän nettisivuiltaan
57. *Suomen Kansallisgalleria on julkaissut muutamia teoskuvia sekä
kaikki metatiedot Creative Commons –lisenssillä käytettäväksi
58. Simon Tanner (King’s Digital Consultancy Services), Reproduction
charging models & rights policy for digital images in American art
museums, A Mellon Foundation study 2004
http://www.kdcs.kcl.ac.uk/fileadmin/documents/USMuseum_Simon-
Tanner.pdf
“All those interviewed were spending as
much or more money to provide services
as they received in revenue, and a high
revenue generally represents large
numbers of transactions or new imaging.
(…) Everyone interviewed wants to
recoup costs but almost none claimed to
actually achieve or expected
to achieve this (…) Even those services
that claimed to recoup full costs
generally did not account fully for salary
costs or overhead expenses.”
59. Aineistojen avaaminen
▪ Dataa ja sisältöjä
▪ kokoelmien metadata, tilastot
▪ digitoidut kokoelmat, valokuvat, kartat, audio- ja videotallenteet
▪ Julkaisu verkossa avoimuuden määritelmän mukaisesti
▪ ”puhtaat” aineistot
▪ koneluettavuus, korkea resoluutio
▪ myös muokkaamisen ja kaupallisen käytön sallivien käyttöehtojen selkeä
merkintä
▪ tekijänoikeuksista vapaiden aineistojen säilyttäminen Public Domainissa
60. Avaamisen hyödyt / syyt
▪ Organisaation ydintehtävän toteuttaminen
▪ Esim. taiteesta, historiasta, tekniikasta kertominen
▪ Näkyvyys ja positiivinen julkisuus
▪ Mukautuminen muuttuneisiin toimintaympäristöihin
▪ Vanhojen toimintatapojen kriittinen arviointi
▪ Uusien asiakkaiden ja käyttäjien houkutteleminen
▪ Uusien kulttuurituotteiden ja palveluiden syntyminen
▪ Aineistojen parantelu & uuden tiedon syntyminen
▪ metadatan (kontekstitietojen) täydentäminen
▪ datan korjaaminen
61. The Milkmaid, Johannes Vermeer, c. 1660
https://www.rijksmuseum.nl/en/collection/SK-A-2344
62. The yellow Milkmaid
“‘The Milkmaid’, one of Johannes Vermeer’s most famous pieces, depicts a scene
of a woman quietly pouring milk into a bowl. During a survey the Rijksmuseum
discovered that there were over 10,000 copies of the image on the internet –
mostly poor, yellowish reproductions. As a result of all of these low-quality
copies on the web, according to the Rijksmuseum, “people simply didn’t
believe the postcards in our museum shop were showing the original painting.
This was the trigger for us to put high-resolution images of the original work
with open metadata on the web ourselves. Opening up our data is our best
defence against the ‘yellow Milkmaid’”.”
Harry Verwayen, Martijn Arnoldus, Peter B. Kaufmann, The Problem of the Yellow
Milkmaid. A Business Model Perspective on Open Metadata, Europeana White
Paper No. 2, 2011 (CC BY-SA)
http://pro.europeana.eu/documents/858566/2cbf1f78-e036-4088-af25-
94684ff90dc5
63.
64. Käyttäjän näkökulma
▪ Selkeä tieto siitä, miten ja mihin aineistoa voi hyödyntää
▪ Aineistot valmiina, helposti saatavilla ilman erillistä
pyytämistä
▪ Lisää tutkimuksen läpinäkyvyyttä sekä tulosten
validiteetin ja reliabiliteetin arvioinnin mahdollisuuksia
▪ Lisää tutkimusta ylipäänsä?
65. Avaamisen haasteet organisaatioissa
▪ Teknologia
▪ Osaamisen ja kokemuksen puute
▪ Digitaaliset työkalut, alustat ja palvelut on ulkoistettu
▪ Tekijänoikeudet
▪ Organisaatioilla ei ole oikeuksia sisältöihin tai sopimukset eivät mahdollista avaamista
▪ Oikeuksien tarkistaminen ja hankkiminen vie liikaa resursseja
▪ Organisaation sisäiset prosessit ja asenteet
▪ Oman asiantuntija- ja ammattiroolinmuutos
▪ Pelko kontrollin menettämisestä
▪ Mikä on organisaation tehtävä?
66. Risks of open data. Image by JAM/Europeana. CC-BY license in
The Problem of the Yellow Milkmaid. A Business Model Perspective on Open Metadata
67. Avoimia aineistoja
▪ Kotimaisia esimerkkejä:
▪ Helsingin kaupunginmuseo, Suomen valokuvataiteen museo, Museovirasto, Kansallisgalleria, Yle Arkisto,
Gallen-Kallelan museo…
▪ Kansainvälisiä esimerkkejä:
▪ Rijksmuseum (Hollanti), British Library (Iso-Britannia), SMK (Tanska) Te Papa -museo (Uusi-Seelanti), J. Paul
Gettty Museum (Yhdysvallat)…
▪ Mistä avoimia aineistoja löytää?
▪ Google-haku käyttöehtojen mukaan
▪ Flickr Commons & haku käyttöehtojen mukaan
▪ Europeana: http://www.europeana.eu/portal/
▪ OpenGLAM Open Collections: http://openglam.org/open-collections/
▪ Wikimedia Commons: https://commons.wikimedia.org/wiki/Main_Page
▪ Internet Archive: https://archive.org
▪ Finna: https://www.finna.fi/
72. Aineistojen hyödyntäminen
▪ Aineistoja avataan, jotta niitä hyödynnetään
▪ Käyttömahdollisuuksia
▪ yksityinen käyttö: esim. blogit, sukututkimus
▪ opetus & tutkimus
▪ kaupallinen käyttö: esim. julkaisut, tuotteistaminen
▪ uudet palvelut ja liiketoiminta: esim. älypuhelin- ja webbisovellukset
▪ Käyttö tekijäyhteisöä osallistamalla
▪ toimijoiden välinen yhteistyö: esim. Culture as Commons? –tapahtuma 2015
▪ hackathonit: esim. Hack4FI - Hack your heritage
75. • Kolme kertaa (2015, 2016, 2017) järjestetty kulttuurihackathon
• Viikonlopun kestävä tapahtuma, joissa ollut 50-80 osallistujaa
• koodareita, taiteilijoita, graafisia suunnittelijoita, humanisteja,
tarinankerronnan ammattilaisia…
• Järjestäjänä AvoinGLAM-verkosto yhteistyössä kulttuuriorganisaatioiden ja
Open Knowledge Finlandin kanssa. Yle viime vuoden pääyhteistyökumppani.
• Kulttuuriorganisaatiot tarjoavat ratoja sekä aineistoja: http://hack4.fi/
• Syntyneet projekti- ja konsepti-ideat:
https://hackdash.org/dashboards/hack4fi17
Hack4FI - Hack your heritage
89. E s i m e r k k i 7 . t u t k i m u s t i e d o n v i s u a l i s o i n t i
http://www.martingrandjean.ch/network-visualization-shakespeare/
90. “Culturegraphy investigates cultural information exchange over time also known as 'memes'.
These networks can provide new insights into the rich interconnections of cultural
development.” culturegraphy.com/
95. Mix it up! Taidenäyttely Tanskan Kansallisgalleriassa, kuva: Ida Tietgen Høyrup / CC BY-SA 4.0
Uudet taideteokset
96. ”Free?” taideteos ja kuva:
Neea Laakso (lvasen)
”As Light Goes By” taideteos ja
kuva Kati Hyyppä (oikea)
Product of Public Domain
(2015, DK) Mette Geisler
Dragelykke & Christina
Ciborowski,
Taideteos Filip Vest
99. Lisälukemista
▪ Open Data Handbook
http://opendatahandbook.org/en/what-is-open-data/
▪ Kohti avointa kulttuuria -opas: http://avoinglam.fi/opas.pdf
▪ Sharing is Caring: Openness and sharing in the cultural heritage
sector -antologia
▪ European White Paper: The problem of the yellow milk maid
▪ Democratizing the Rijksmuseum -case study
▪ Making Impact on a Small Budget - LSH Case Study -case study
Kulttuuri- ja muistiorganisaatiot ovat digitoineet kokoelmiaan kansallisten ja kansainvälisten digitointihankkeiden myötä. Aineistojen saattaminen digitaaliseen muotoon tukee organisaatioiden perustehtä viä: yhteisen kulttuuriperinnön suojaaminen ja säilyttäminen, sekä eri yleisöjen monipuolinen palveleminen – olivatpa he sitten kirjasto- tai museovieraita tai arkistojen aarteista kiinnostuneita tutkijoita.
Kulttuuriperinnön varjelu ja säilyttäminen kietoutuvat yhteen digitoimisen kanssa. Vanhojen maalausten, asiakirjojen, karttojen, taideteosten ynnä muiden objektien digitoiminen pitää huolen siitä, että yhteinen perintömme on käytettävissämme digitaalisessa muodossa senkin jälkeen jos alkuperäiset tuhoutuvat tai häviävät.
Kulttuurivarantojen digitalisoitumisen myötä laajemmalla yleisöllä olisi mahdollisuus päästä tutustumaan arkistojen aarteisiin Internetissä. Digitoimisprosessiin on sisältynyt suuri potentiaali ja jopa lupaus portinvartijajärjestelmän, maantieteellisten esteiden ja puuttuvien resurssien ohittamisesta.
‘Dimensions of Art’ is a project developed during Hack4Fi where data on the Danish Art Foundation purchases of art is put into physical shape to illustrate gender ratio and age of artists, whose artwork got purchased for public space in Denmark the last 60 years.
Produce experiments and pilots into formats and guidelines, building the cultural commons
Nation wide media skills week (mediataito week)
