2. Mikä herättää työpaikat miettimään
työkaarijohtamista?
• Henkilöstörakenteen haasteet
– Korkea keski-ikä
– Vinoutunut ikärakenne
• Hiljaisen tiedon siirtämisen
haasteet
• Alan työvoimapula; uuden
osaamisen hankkimisen
haasteet
• Ennenaikaiset
työkyvyttömyyseläköitymiset
• Yhteistyön haasteet eri-ikäisten
kesken
4. Työkaarijohtamista kaikilla tasoilla
Korjaavat toimet
Varhainen välittäminen
ja puuttuminen
Sujuva ja
uudistuva työ
Työkaaren
alkuvaihe
Työkaaren
keskivaihe
Työkaaren
loppuvaihe
Mukaeltu Valtiokonttorin riskipyramidista
5. Työkaarikäytäntöjen kehittämistä
työpaikan tarpeista
1. Päätös
kehittämisestä
2. Analysointi
3. Suunnittelu4. Toteutus
5. Arviointi
Mitkä ovat nykytilan
vahvuudet ja
kehittämisen
painopisteet?
Mitkä ovat kehittämisen
toimenpiteet ja tavoitteet?
Työkyky, osaaminen, motivaatio?
Luodaanko uusia
toimintatapoja tai
käytäntöjä vai
terästetäänkö
olemassaolevia?
Mitä saatiin aikaan?
Palvelivatko tehdyt
toimet tavoitteita?
Mitä opittiin? Mitä
kehitetään vielä?
Henkilöstöraportit ja -kyselyt
Työterveyshuollon raportit,
riskienarvioinnin tulokset,
eläkeyhtiön tiedot jne.
Työkaariarvion tulokset
6. Työkaarijohtamisen keskeiset toimijat ja
verkostot
• Jokainen omassa
roolissaan
• Johto
• Esimiehet
• Työntekijät
• Henkilöstöjohto
• Työsuojelu
• Lakisääteiset kumppanit: työterveys-,
tapaturmavakuutus- ja eläkeyhtiöt
7. Kehittämisesimerkit. Mitä asioita
työpaikat ovat lähteneet kehittämään
Työkaarimallin avulla?
• Työkaarinäkökulma henkilöstöjohtamiseen
• Esimiesten päivittäisjohtamisen taidot eri-ikäisyyden
hyödyntämisessä
• Yhteistyökäytännöt eläkeyhtiöön ja työterveyshuoltoon
• Työurakeskustelut osaksi kehityskeskusteluja
• Eläkeikää lähestyvien työurakeskustelut
• Osaamisen siirto eri-ikäisten kesken (esim. työparit)
• Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tarkentaminen
• Ikäsidonnaiset asiat osana varhaisen tuen mallia