Perjantai-meeting 8.10.2021 Tiina Santonen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos

1. Kemikaaleille altistuminen
uusien (kesto)muovituotteiden
valmistuksessa ja SER- ja
muovijätteen kierrätyksessä
Twitter @tiinasantonen
Tiina Santonen, LT, ERT, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos

2. Kuvan lähde: Muoviteollisuus ry, www.plastics.fi/muovitieto/muovit/muovien_luokitus/
Kertamuovit voidaan kovettaa
muotoonsa vain kerran. Esim.
Epoksimuovit, polyuretaanit ja
akrylaatit. Näiden
muovituotteiden
valmistuksessa herkistäviä
aineita!
Lujitemuoviteollisuudessa
styreenialtistuminen
työterveydellinen riski.

3. Lähde: PlasticsEurope; Market data (plasticseurope.org)

4. Kestomuovituotteiden valmistus
• Muoviteollisuus oy:n mukaan muovituotteita valmistavia yrityksiä kaikkiaan oli
vuonna 2015 Suomessa 530. Henkilökuntaa niissä oli n. 12 000.
• Muovigranulaatit sulatetaan ja muovataan haluttuun muotoon eri menetelmiä
käyttäen, esim. ekstruusio, kalenterointi, ruisku- tai rotaatiovalu
• Muovihuuruja ja aerosoleja syntyy myös jälkikäsittelyssä, esimerkiksi hitsauksessa,
hionnassa ja polttoleikkauksessa
• Muovien kierrätys kasvava ala!
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 4

5. Kestomuovien lämpöhajoamistuotteet
• Polymeerien lämpöhajoamisessa muodostuu kaasumaisia yhdisteitä (mm.
aldehydit) sekä muoviaerosoleja
• Altistuminen mahdollista muovituotteiden valmistuksessa ja työstössä
• Hajoamistuotteiden muodostuminen voimakkaampaa korkeissa lämpötiloissa
©TYÖTERVEYSLAITOS

6. Esimerkkejä lämpöhajoamistuotteista
• Polyeteeni (PE): Formaldehydi, asetaldehydi, muurahaishappo, etikkahappo…
• Polypropeeni (PP): Formaldehydi, asetaldehydi, muut aldehydit, alkoholit, hapot…
• Polystyreeni (PS): Styreeni, etyylibentseeni, aldehydit, alkoholit, hapot…
• Polyasetaali (POM): Formaldehydi, asetaldehydi, alkoholit, hapot…
• Polyamidi (PA): Kaprolaktaami, aldehydit, ketonit, alkoholit…
• Polyvinyylikloridi (PVC): Formaldehydi, asetaldehydi, etikkahappo, kloorivety, ftalaatit,
ftaalihappoanhydridi…
• Yksittäisten yhdisteiden mitatut pitoisuudet pääsääntöisesti pieniä!
©TYÖTERVEYSLAITOS 6

7. Esim. PE/PP työstö
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 7
Samaten esim. PS-tuotteiden valmistus ei ole merkittävä styreenialtistumisen aiheuttaja.

8. Kestomuovien lämpöhajoamistuotteet –pääasialliset
terveysriskit ja torjunta
• Ärsytysoireet mahdollisia, muovilaadusta riippuen myös allergiset
hengitystieoireet
• esim. PVC tuotteiden valmistuksessa allergisia hengitystieoireita (ftalaattien
hajoamisessa syntyvä ftaalihappoanhydridi?)
 Huomio huurujen tekniseen hallintaan!
• Lämpötilan hallinta; koteloinnit, kohdepoistot ja yleisilmanvaihto; leikkausterien ja
työvälineiden puhdistus; muovipinnoitteiden poisto ennen hitsausta
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 8

9. Työterveyslaitoksen tavoitetasot PE/PP, PS, PVC-muovien
työstön epäpuhtauksille www.ttl.fi/tavoitetasot
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 9

10. Työterveyslaitoksen tavoitetasot kestomuovien
lämpöhajoamistuotteille (PE, PP, PS, PVC)
• Tavoitteena minimoida ärsytysvaikutukset ja hajuhaitat (erit. PS) sekä vähentää
riskiä allergisiin hengitystieoireisiin (erit. PVC)
• Indikaattoriaineena muoviaerosoli (IR-menetelmä)
©TYÖTERVEYSLAITOS
10
Muovilaatu Mitattava aine Tavoitetaso (mg/m3)
(8h)
PE, PP, PS, PVC Hengittyvät hiukkaset 0,2
PE, PP, PS, PVC Muoviaerosoli (IR) 0,1
PS Styreeni 0,1
PVC Kloorivety 0,1
+ Tarvittaessa VOC-yhdisteiden laadullinen tarkastelu

11. Muoviaerosolit, mikro- ja nanomuovit?
• Muoviaerosolien tavoitetasot perustuvat
ärsytysvaikutuksiin joita havaittu
muovityöpaikoilla ja hiirillä muovihuuruille
altistuttaessa
• Mitataan hengittyvää aerosolia
• Voiko näillä muovituotteiden valmistuksessa
tai kierrötyksessä altistua pienemmille mikro-
tai nanomuoveille?
• Miten työperäistä mikro- ja
nanomuovialtistumista voidaan mitata?
• Mitkä ovat näihin liittyvät terveysriskit?
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 11

12. Entä muovien lisäaineet?
Esimerkiksi pehmitteet?
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 12

13. Ftalaateista
• Tiettyjen ftalaattien (erityisesti DBP, DiBP, BBP, DEHP) on todettu eläinkokeissa
aiheuttavan lisääntymismyrkyllisiä vaikutuksia, joiden voidaan katsoa välittyvän niiden
antiandrogeenisilla vaikutuksilla. Erityisesti havaittu vaikutuksia kivesten ja ulkoisten
sukuelinten kehitykseen.
• Ftalaattien käyttöprofiilissa muutoksia; vanhimpien (haitallisiksi osoitettujen)
ftalaattien käyttöä EU:ssa rajoitettu (=>näkyy jo väestön taustatasojen laskuna), tilalle
uusia, pidempiketjuisia ftalaatteja
• Vanhat edelleen kuitenkin relevantteja esim. PVC-muovien kierrätyksessä
• Näillä uudemmilla, pidempiketjuisilla ftalaateilla vanhemmille ftalaateille tyypilliset
antiandrogeeniset vaikutukset joko vähäisemmät tai niitä ei ole pystytty osoittamaan
ollenkaan
• Nykyään myös ftalaatteja korvattu muilla pehmitteillä, esim. DINCH (1,2-
sykloheksaani dikarboksyylihappo diisononyyliesteri), di-(2-etyyliheksyyli) tereftalaatti
(DEHT)
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 13

14. Ftalaattialtistuminen muoviteollisuudessa
• Nimenomaan PVC-muovi
• Olemassa oleva tieto: valtaosaltaan vanhoista, Euroopassa jo rajoitetuista ftalaateista ja pääasiassa
muualta kuin Euroopasta. Näissä Aasiassa ja USAssa tehdyissä tutkimuksissa havaittu altistumista
verrattuna taustapitoisuuksiin
• Frery N, Santonen T., Porras S et al., 2020. Biomonitoring of occupational exposure to phthalates: A systematic
review. Int J Hyg Env Health 229, 113548

15. TTL:n tutkimus: Työperäinen altistuminen eräille
hormonitoimintaa häiritseville ftalaateille ja fenoleille
Suomessa
• Rahoittaja: TSR; kesto 11/2014 – 03/2016,
työpaikkamittaukset tehty 2015
• Tutkittiin: ftalaatit (6 kpl), nonyylifenoli ja
resorsinoli
• Biomonitorointi (virtsa) ja työhygieeniset
mittaukset
• Renkaiden, liimahartsien, liimapuun, kaapelien
valmistus, PVC-muovituotteiden valmistus ja
työstö sekä rakennuspurussa
Kirjallisuus: Työperäinen altistuminen eräille hormonitoimintaa häiritseville ftalaateille ja
fenoleille Suomessa, TSR-loppuraportti, Työterveyslaitos, 2016; Porras et al., Toxicol. Lett. 298
(2018) 125–133; Int. J. Environ. Res. Public Health 17 (2020) 2035; Toxicol. Lett. 332 (2020) 107–
117.
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 15

16. Työperäinen altistuminen PVC-muoveissa
pehmittiminä käytetyille ftalaateille
PVC-päällysteisten kaapelien valmistus
• Pehmittimenä DPHP, 5 työntekijää
samassa tehdashallissa (mm.
ekstruudereilla).
• Työvuoron jälkeisissä virtsanäytteissä
mitattavia pitoisuuksia OH-MPHP:ta
(DPHP:n aineenvaihduntatuote), mikä
viittaa pienimuotoiseen työperäiseen
altistumiseen. Vastaavat vertailuväestön
mittaustulokset olivat alle
mittausmenetelmän määritysrajan.
• Yhden ekstruuderin kohdalta mitattiin
myös matalia DPHP:n ilmapitoisuuksia (2
% DNEL-arvosta).
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 16
Workers Reference
After-
holiday
Pre-shift Post-shift Evening Next-
morning
n 5 5 5 5 5 60
AM a <LOQ 4,1 4,0 2,6 <LOQ
GM a <LOQ 3,5 2,7 2,1 <LOQ
Min <LOQ <LOQ 1,8 <LOQ <LOQ <LOQ
Median a <LOQ 3,9 2,7 2,5 <LOQ
95.
percentil
e
a <LOQ 7,2 7,7 4,7 <LOQ
Max 3,5 <LOQ 7,8 7,9 5,2 <LOQ
LOQ=määritysraja

17. Työperäinen altistuminen PVC-muoveissa
pehmittiminä käytetyille ftalaateille
PVC-muovin valmistus
• Pehmittiminä DPHP ja DiNP, 5 työntekijää, PVC-hartsin ja lisäaineiden sekoitusta,
granulointia sekä pakkausta.
• Työvuoron jälkeisissä virtsanäytteissä mitattavia pitoisuuksia OH-MPHP:ta
(DPHP:n aineenvaihduntatuote), vastaavat vertailuväestön tulokset olivat alle
määritysrajan. DiNP-altistuminen oli samaa luokkaa kuin vertailuväestöllä (eli ei
erotu normaalista tausta-altistumisesta).
• Ilmamittausten tulokset ovat kaikki alle mittausmenetelmän määritysrajan 
työntekijöiden pienimuotoinen työperäinen DPHP-altistuminen tapahtui
todennäköisesti ihokontaktin kautta.
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 17

18. Työperäinen altistuminen PVC-muoveissa
pehmittiminä käytetyille ftalaateille
PVC-pinnoitettujen kankaiden/peitteiden valmistus
• Pehmittimenä DiNP, 8 työntekijää, mm.
pintamassan valmistus, pohjamassan valmistus ja
ekstruuderin (suulakepuristin) käyttö.
• Yhden työntekijän virtsan cx-MiNP (DiNP:n
aineenvaihduntatuote) -pitoisuudet viittasivat
työperäiseen altistumiseen, muiden työntekijöiden
tulokset olivat samaa tasoa kuin vertailuväestöllä.
• Ilmamittausten tulokset ovat kaikki alle
mittausmenetelmän määritysrajan  työntekijän
pienimuotoinen työperäinen DiNP-altistuminen
tapahtui todennäköisesti ihokontaktin kautta.
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 18

19. Kaikenkaikkiaan työperäinen altistuminen näille
aineille ja siihen liittyvä riski vähäinen
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 19
Porras ym. Occupational Exposure of Plastics Workers to Diisononyl Phthalate (DiNP) and
Di(2-propylheptyl) Phthalate (DPHP) in Finland Int. J. Environ. Res. Public Health 2020, 17, 203

20. Työperäinen altistuminen PVC-muoveissa
pehmittiminä käytetyille ftalaateille
Altistuminen rakennuspurkutyössä
• Potentiaalinen altistuminen jo käytöstä poistetuille
ftalaateille (esim. BzBP, DBP, DEHP), mm. muovisten
lattiamattojen poistamisessa
• Yhdellä muovimattoja poistaneella työntekijällä
virtsan cx-MEPP (DEHP:in aineenvaihduntatuote) -
pitoisuudet olivat työpäivän jälkeisissä näytteissä
muita työntekijöitä korkeampia. Muutoin ftalaatti-
altistuminen oli niin vähäistä, että sitä ei pystytty
erottamaan ympäristöperäisestä tausta-
altistumisesta.
• Ilmanäytteistä ei löytynyt mitattavia määriä
ftalaatteja.
Kuva. Rakennusmies poistaa vanhaa muovimattoa. Kuvan
henkilö ei ole kumpikaan tutkimushankkeen mittauspäivänä
mattoja poistaneista rakennusmiehistä, mutta muuten
työkohde, työnkuva ja suojautuminen olivat vastaavat.
Valokuva: Simo Porras, Työterveyslaitos, 2015.
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 20

21. Bisfenolialtistuminen polykarbonaattimuovien
valmistuksessa ja käytössä?
• Vain vähän julkaistua tietoa*
• BPA:n käyttöä rajoitettu sen hormonitoimintaa
häiritsevien ja lisääntymismyrkyllisten ominaisuuksien
takia
• “BPA-free plastics”, esim. PES-muovi, tai sitten BPA
korvattu muilla aineilla, esim. BPS, BPF….
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 21
*Bousoumah R, Leso V, Iavicoli I, Huuskonen P, Viegas S, Porras SP, Santonen T, Frery N, Robert A, Ndaw S.
Biomonitoring of occupational exposure to bisphenol A, bisphenol S and bisphenol F: A systematic review.
Sci Total Environ. 2021 Aug 20;783:146905

22. Muovien kierrätys ja
altistuminen muovien
kierrätyksessä

24. Kiertotalouden altisteet: haaste
• Vanhojen tuotteiden materiaalit voivat sisältää nykyään kiellettyjä vaarallisia
kemikaaleja, varsinkin sellaisissa tuotteissa, joiden elinkaari on pitkä
• Tällaisia aineita ovat mm. pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP) ja erityistä huolta aiheuttavat
aineet (SVHC, substances of very high concern), jotka voivat vaikuttaa mm.
lisääntymisterveyteen tai perimään ja aiheuttaa syöpää
• Jätettä käsittelevillä toimijoilla ei usein ole tarkkaa tietoa materiaalin kemiallisesta
koostumuksesta johtuen sen:
• Hankalasta määritettävyydestä
• Vaihtelevasta alkuperästä
• Mahdollisesta myöhemmästä saastumisesta haitallisilla aineilla
• Orgaanisella aineksella kontaminoitujen muovien (ja muiden materiaalien)
käsittelyssä myös mahdollinen altistuminen mikrobeille ja niiden erittämille
toksiineille, esim. endotoksiinit
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 24

25. Vanhoihin muovituotteisiin liittyviä haitallisia
yhdisteitä (taulukko julkaisusta Kauppi et al., 2019)
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 25

26. Kiertotalouden altisteet:
• Aiemmin Suomessa esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun (SER)
kierrätystyössä on mitattu merkittäviä pöly-, lyijy-, nikkeli-, mangaani- ja
kobolttipitoisuuksia sekä useita palonestoaineita ja muovien pehmittiminä
käytettyjä ftalaatteja (Rosenberg ym. Kemialliset haittatekijät sähkö- ja
elektroniikkaromun kierrätyksessä - altistuminen ja torjunta. Loppuraportti. TSR-
hanke 107060. Työterveyslaitos. 31.3.2010.)
• Uutta tietoa vähän ja ajantasainen riskinarvio työperäiseen altistumiseen liittyen
puuttuu
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 26

27. Tietoaukot
• Kaiken kaikkiaan kierrätettävien materiaalien mahdollisesti aiheuttamat
työterveysriskit toistaiseksi huonosti tunnettuja
• Tietoa puuttuu erityisesti terveydelle haitallisille aineille altistumisen luonteesta ja
suuruudesta materiaalien kierrätystyössä
• Uutta tietoa tarvitaan etenkin liittyen:
• Haitallisten aineiden tunnistamiseen
• Aineiden terveys- ja ympäristöriskien hallintaan
• Näihin liittyvien lainsäädännöllisten ja muiden ohjauskeinojen kehittämiseen

28. Tutkimusprojekti: Työperäinen haitta-
ainealtistuminen kiertotaloudessa (HAKiTa)
• Toteutusaika 1.2.2021–31.1.2023
• Päärahoittaja Työsuojelurahasto
• Lisäksi Työterveyslaitos ja tutkimuskohteina toimivien yritysten pieni omarahoitusosuus
• Tavoite: Terveydelle vaarallisille aineille altistumisen ja mahdollisten terveysriskien
tutkiminen kiertotalouteen liittyvillä työpaikoilla
• SER-, tekstiili- ja rakennuspurkujätteen kierrätystyö
• Menetelmät: työhygieeniset mittaukset ja työntekijöiden biomonitorointi veri- ja
virtsanäytteistä, toksikologinen riskinarviointi
• Tutkittavat altisteet: Useat metallit, ftalaatit, palonestoaineet (bromatut ja
organofosfaattipalonestoaineet), homesienet, bakteerit ja niiden tuottamat
myko- ja endotoksiinit, lisäksi pöly
12.4.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 28

29. HAKiTa: Tutkimustavoitteet ja -kysymykset
12.4.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 29
Tavoite Kysymys
Selvitämme työntekijöiden
kemiallisille ja biologisille
haittatekijöille altistumista
kiertotalouteen liittyvillä
työpaikoilla
Mille aineille ja minkälaisille pitoisuuksille työntekijät altistuvat
työhygieenisten ja biomonitorointimittausten perusteella?
Nostaako altistuminen elimistön haitta-ainepitoisuuksia ylitse
muun väestön tai muiden työtekijäryhmien haitta-
ainepitoisuuksien?
Selvitämme, aiheuttavatko
havaitut altisteet terveysriskejä
vai ovatko riskit hallinnassa
Ovatko altisteiden mitatut pitoisuudet alhaisempia vai
korkeampia kuin terveydelle haitallisiksi arvioidut pitoisuudet?
Aiheutuuko altistumisesta terveysriskiä työntekijöille?
Jos havaitsemme riskejä,
laadimme suositukset ja
ohjeet niiden hallitsemiseksi
Minkälaisilla toimenpiteillä mahdollisia terveysriskejä voidaan
hallita? Mihin työtehtäviin toimenpiteet pitää kohdentaa?

30. HBM4EU E-waste -study
• HAKiTa-hanke linkkautuu yhteis-eurooppalaiseen HBM4EU-
hankkeeseen jonka yhteydessä selvitetään työntekijöiden altistumista
erityisesti sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätysprosesseissa
kahdeksassa eri maassa
11.10.2021 ©TYÖTERVEYSLAITOS 30
Activity Description of the activity
Sorting Sorting e-waste from household and industrial waste streams (by
hand or semi-automated)
Dismantling Split casings from electronic components such as circuit boards and
batteries (often by hand)
Shredding and pre-
processing
E.g. on a belt by electrostatic, density, magnetism, colour separation,
etc
Metal processing Melting metals for re-use as feed-stock
Polymer processing Polymer processing to a granulated material for re-use as feed-stock
• Tuloksia sekä HAKiTa-hankkeesta että
HBM4EU-hankkeesta odotettavissa v. 2022

31. ttl.fi @tyoterveys
@fioh
tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos
KIITOS!
Kiitokset esityksen valmistelussa auttaneille: Simo Porras, Piia Taxell ja
Selma Mahiout Työterveyslaitokselta