Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa. Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.

1. Sairauspoissaolosuositus
- selvitystyöryhmän raportti
Tuula Oksanen, johtaja
Työterveyslaitos

2. Toimeksianto

3. Työryhmä kokoontui 7 kertaa

4. Sairauspoissaolojen monisyisyys

5. Ongelmakohtia
• Sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointi vaihtelee
lääkäreiden, erikoisalojen ja maantieteellisten alueiden välillä
• Työkyvyn tuen koordinaatio ei toteudu eikä
työterveyshuollon asiantuntijuutta hyödynnetä täysin
• Työhön paluun tueksi tarvitaan yhteistyötä työpaikan kanssa;
työn ja työolosuhteiden muokkaaminen, työkokeilu ym.
• Puutteellinen tai puuttuva hoito, työmotivaatio tai pidättyvä
sairauspoissaolokäytäntö voi johtaa sairaana työskentelyyn
• Työttömien työkyvyn arviointia ei tehdä samoilla periaatteilla
kuin työssäkäyvien kohdalla; vaatii moniammatillista
yhteistyötä.

6. Mitä mieltä ovat lääkärit?

7. Ohjeistusta puoltavia seikkoja
• Sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiprosessin
selkeytyminen ja läpinäkyvyys
• Lääkärien välisen vaihtelun väheneminen sairauspoissaolon
keston ja tarpeen arvioinnissa
• Työkyvyn arvioinnin objektiivisuus ja yhdenmukaisuus
• Huomio työ- ja toimintakykyyn ja työn muokkaamiseen
• Tukea lääkäreille päätöksentekoon – huomattava osa
lääkäreistä toivoo ohjeistusta ainakin joihinkin sairauksiin
• Suosituksia on käytössä monissa maissa

8. Ohjeistusta kyseenalaistavia seikkoja
• Ohjeistus olisi yleisluontoinen ja voisi kattaa vain
tavanomaiset tilanteet
• Ohjeistuksesta huolimatta työ- ja toimintakyvyn arviointi
tehtävä yksilöllisesti ottaen huomioon työ, työn
muokkaamismahdollisuus ja yksilölliset tekijät
• Johtaisiko ohjeistus mekaaniseen sairauspoissaolotarpeen ja
keston arviointiin?
• Sairauden/ diagnoosin lisäksi otettava huomioon
toimintakyvyn alenema, työn vaatimukset,
ammattisidonnaisen työkyvyttömyyden kesto
• Useissa maissa on käytössä ohjeistuksia mutta niiden
tieteellinen pohja rajallinen ja vaikuttavuus epäselvä

9. Työryhmän esitys
• Työryhmä esittää, että lääkäreille tehdään ohjeistus
sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arviointiin
• Ohjeistus tehtäisiin yleisenä (geneerisenä) mallina, joka
kiinnittää huomiota sairauspoissaoloihin vaikuttaviin
tekijöihin
• Yksilölliset tekijät
• Työ- ja toimintakyvyn arviointi
• Sairauspoissaolo osana hoitoa
• Työ ja työpaikalla tehtävät toimenpiteet
• Ohjeistus olisi suositus hyvästä toimintatavasta nykyisen
lainsäädännön puitteissa

10. Työpaikalla sovittu käytäntö
TTL 2013
LÄÄKÄRI TOTEAA VIAN,
VAMMAN TAI SAIRAUDEN
Vaatiiko hoito
työstä poissaoloa?
Pahentaako työ sairautta?
Muuttuuko tilanne, jos
työtä muokataan?
Pystyykö potilas jatkamaan
työssä sairautensa kanssa?
SVA lyhin
tarvittava aika
Mitä työtehtävissä
pitäisi muuttaa?
Voiko potilas keskustella
esimiehensä kanssa?
Puhelinsoitto tai kirjallinen
suositus työpaikalle;
KYLLÄ
EI
EI
EI
MAHDOLLISESTI
Ei (täyden)
sairauspoissaolon
tarvetta
KYLLÄ
KYLLÄ
EI
Onko osasairaus-
päiväraha mahdollinen?
EI
B-lausunto
KYLLÄ
Lääketieteellinen
hoito
Mitä tehtäviä työhön kuuluu?
Mistä tehtävistä selviytyy?
Missä tehtävissä on ongelmia?
Työkyvyttömyys
pitkittyy
Työterveysneuvottelu

11. Työryhmä ei ollut yksimielinen
• Sairaus- tai diagnoosikohtaiset suositukset, jotka käsittäisivät
merkittävimmät sairauspoissaoloja aiheuttavat sairaudet
(esimerkiksi 10-20 tavallisinta sairautta)
• Sairauksiin liittyvää työ- ja toimintakyvyn arviointi osana
Käypä hoito -suosituksia

12. Mahdollisia vaikutuksia 1
• Sairauspoissaolojen keston ja tarpeen arviointi
• Yhdenmukaisuus
• Prosessi läpinäkyväksi
• Tukee lääkärikunnan toimintatapoja ja yhteistyötä
• Työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen ja rooli
työkyvyn tuen koordinaatiossa
• Yksilöllisten ja työhön liittyvien tekijöiden huomioiminen
• Diagnoosin lisäksi huomio työ- ja toimintakykyyn
• Vähentäisi medikalisaatiota
• Työn muokkauksen tarve

13. Mahdollisia vaikutuksia 2
• Sairauspoissaolojen väheneminen
• Sairauspoissaolot ovat monisyinen ilmiö. Suositus koskettaisi
vain lääkäreiden toimintatapoja
• Jos ohje koetaan sairauspoissaolon minimi- tai
maksimipituutena?
• Huom! Raportin liitteenä työryhmän jäsenten näkemyksiä
suositusten mahdollisista hyödyistä ja haitoista

14. Suositusten valmistelu
• Työryhmä ehdottaa, että suositukset valmistellaan
asiantuntijatyönä siten että riittävä lääketieteellinen ja
työelämän asiantuntemus on edustettuna
• Lisäksi tarvitaan keinoja tukea työpaikkoja tarpeellisten
työjärjestelyjen tekemisessä yhteistyössä työterveyshuollon
kanssa
• Tietojärjestelmiin rakennettava mahdollisuus ohjeistuksen
käytön, vaikuttavuuden ja sairauspoissaolojen määrän
kehityksen seurantaan