Perjantaimeeting 8.12.2017 Tiia Reho, työterveyshuollon erikoislääkäri, Pihlajalinna Työterveys ja Tampereen yliopisto

1. Tutkittua tietoa työterveyshuollosta
Osahanke: Työterveyshuollon sairaanhoidon kehittäminen työkyvyn tueksi
Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuus ja indikaattorit (TTAVAIN)-hanke (www.ttavain.fi)
Webinaari 8.12.2017
2017
Tiia Reho, Salla Atkins, Nina Talola, Ulla Ojajärvi, Markku
Sumanen, Mervi Viljamaa, Jukka Uitti

2. Osahankkeen tavoitteet:
1) Kehittää työterveyshuollon sairaanhoidon kykyä tunnistaa työhön
liittyvät terveys- ja työkykyongelmat ja tehostaa niistä seuraavien
toimenpiteiden toteutusta ja niiden vaikutuksia työntekijöiden työuran
edistämiseksi
2) Vahvistaa työterveysyhteistyötä ja työsuojelun toimintaa
3) Kehittää työterveyshuollon sairaanhoidon työhön liittyvien
sairauksien ja työkyvyttömyyden ehkäisyä tukeva uusi käytäntö
4) Arvioida eri taustatekijöiden väliset yhteydet ja niiden yhteydet
työkyvyttömyyteen ja sairauspoissaoloihin
5) Arvioida intervention vaikutukset
6) Luoda valtakunnallinen toimintamalli koko yhteiskunnan työelämän
käyttöön, missä sairaanhoito yhdistyy ehkäisytoimiin

3. Osallistujat
11.12.2017Salla Atkins3
Esityksessä keskitytään Pihlajalinnan datan analyysiin

4. 8.12.2017Salla Atkins4
Taustatekijät:
Suurkuluttajat

5. Suurkuluttajat
• Perusterveydenhuollossa keskimäärin 10 % potilaista
tuottaa n. 40 % käynneistä
• 10 % potilaista tuottaa jopa 70-80 % kustannuksista
• Suurkuluttajuus liittyy korkeiden terveydenhuoltomenojen
ja toistuvien käyntien lisäksi heikompaan elämänlaatuun
ja heikkoon koettuun terveyteen
– Suurkuluttajat ovat usein monisairaita ja tapaturma-alttiita ja
suurkuluttajien on todettu muita useammin kärsivän
selittämättömistä fyysisistä oireista sekä kroonisesta kivusta
– Lisäksi suurkuluttajat kärsivät usein masennuksesta ja
ahdistuneisuudesta
3.11.2017Tiia Reho5

6. Suurkuluttajuus Suomessa
• Suomessa tutkittu perusterveydenhuollon,
erikoissairaanhoidon sekä yksityisen terveydenhuollon
kentässä
– yksityissektorilla 5 % eniten palveluista käyttäneistä kulutti 40 %
kustannuksista
– erikoissairaanhoidossa 15 % eniten palveluita käyttäneistä tuotti
70 % sairaanhoitopiirin kokonaislaskutuksesta (Blongren & Virta
2015; Leskelä et al. 2015)
– Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita katsottiin
kokonaisuutena, 10 % kunnan asukkaista kerrytti 80 % sosiaali-
ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista (Leskelä et al.,
2013).
11.12.2017Etunimi Sukunimi6

7. Suurkuluttajat, määritelmiä, Pihlajalinna Työterveys
FREQUENT ATTENDER
(FA)
• ”suurkuluttaja”
• Kuuluu 10% eniten
käyttävien joukkoon
• Pihlajalinnan datassa
asettuu 8 tai enemmän
käyntikertaa vuodessa
REGULAR ATTENDER (RA)
• ”peruskuluttaja”
• Kuuluu 90% käyttävien
joukkoon
• Pihlajalinnan datassa
käyttää
työterveyspalveluja 7 tai
vähemmän kertaa
vuodessa
11.12.2017Salla Atkins7

8. Pihlajalinna Työterveyden aineistotarkastelua
11.12.2017Salla Atkins8
• Työterveyspalveluj
a (ttlääkäri, ttft,
ttps, tthoitaja)
käytti 47 %
kaikista
asiakkaista.
• Suurkuluttajaksi
profiloitui
tasaisesti sekä
miehiä että naisia

9. Suurkuluttajat vuonna 2015
• Suurkuluttajien ikärakenne on tasainen
• Suurkuluttajia on enemmän suurissa (39%) kuin pienissä
yrityksissä (6%)
• Suurkuluttajista 25% on käynyt vuoden aikana
erikoislääkärin vastaanotolla, muista 8%
• Suurkuluttajista 8% osallistui työterveysneuvotteluihin,
muista 1%
• Vuoden 2014 suurkuluttajista 43% olivat myös
suurkuluttajia vuonna 2015
11.12.2017Salla Atkins9

10. Suurkuluttajat eri toimialoilla (TOL 2008)
3.11.2017Tiia Reho10
• Suurkuluttajia oli
eniten
teollisuudessa,
sosiaali- ja
terveyspalveluissa
sekä julkisen
hallinnon alalla
• Nämä toimialat
liittyivät
tilastollisesti
merkitsevästi
suurkuluttajuuteen

11. Suurkuluttajuuteen (FA10 %) liittyviä tekijöitä
3.11.2017Tiia Reho11

12. 11.12.2017Salla Atkins12
Taustatekijöitä:
Työterveysneuvottelut

13. Työterveysneuvottelut
• Yleinen ja lakisääteinen osa työterveyshuoltoa; tukee työkykyä
• Työterveysneuvotteluun osallistuu työterveyshuollon edustaja,
työnantajan edustaja ja työntekijä itse
• Keskiössä on työkyky, ja neuvottelu käydään työkykykielellä:
diagnooseista ei keskustella
• Neuvottelussa voidaan sopia mm. työn muokkauksista ja
muutoksista
• Hyvin vähän ohjeistusta neuvottelujen kulusta
• Neuvottelusta tulee kirjata muistio, johon merkitään mm. neuvottelun
syy, neuvotteluun osallistujat, sekä keskeiset päätökset
11.12.2017Salla Atkins13

14. Menetelmät
• Pihlajalinnan tietojärjestelmästä poimittiin kaikki
työterveysneuvottelut tutkimusajalta 1.1.2013-
31.12.2015
• Tietoa kerättiin käyttäen ennalta päätettyjä kategorioita
neuvotteluasiakirjoista, sekä tarvittaessa
sairauskertomuksesta
• Neuvottelun sisältö jaoteltiin uudestaan keruun jälkeen
• Tiedot yhdistettiin laajempaan hankkeen dataan, joka
sisälsi käyntitiedot, sekä määrätyt sairauspoissaolot
11.12.2017Salla Atkins14

15. Kuinka monta neuvottelua pidettiin?
• Työterveysneuvotteluja kerättiin yhteensä 1926 kappaletta
• Neuvotteluissa mukana 1223 asiakasta
• Työterveysneuvotteluja käytiin enimmillään 9 kertaa / hlö
• Keskimääräisesti neuvotteluja oli 1,6 per henkilö (naiset ka 1,7,
miehet ka 1,6)
• 428 (35 %) asiakkaalla oli enemmän kuin yksi
työterveysneuvottelukerta
• Näistä naisia oli 246 kpl (20 %) ja miehiä 182 (15 %)
• Vuositasolla ensimmäisiä työterveysneuvotteluja oli
• 2013  337:llä henkilöllä (miehiä 37 %, naisia 63 %)
• 2014  442:llä henkilöllä (miehiä 45 %, naisia 55 %)
• 2015  444:llä henkilöllä (miehiä 50 %, naisia 50 %)

16. Millaisia ovat asiakkaat, jotka käyvät
työterveysneuvotteluita?
• Ensimmäinen neuvottelu:
• 548 miestä ja 675 naista
• (miehiä 45 %, 55% naisia)
• Ikä ensimmäisen neuvottelun aikana: 19-66 vuotta, ka 47; md 49
• Miehet: ka 47; mediaani 48
• Naiset: ka 48; mediaani 50
• Neuvotteluun liittyvät diagnoosit haettiin sairauskertomuksesta
• Diagnoosit suurimmaksi osaksi TULE (52%) ja
mielenterveysdiagnooseja (22%)
– Naisilla oli enemmän mielenterveysdiagnooseja (27%) kuin miehillä (15%)
– Miehillä oli enemmän TULE-diagnooseja (57%) kuin naisilla (48%)
11.12.2017Salla Atkins16

17. Työterveysneuvottelut ammattiluokittain
11.12.2017Salla Atkins17
15%
54%
15%
6%
2%
6%
1%
1%
0%
57%
11%
4%
10%
8%
7%
1%
0%
1%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
palvelu- ja myyntityöntekijät
rakennus, korjaus ja valmistustyöntekijät
prosessi- ja kuljetustyöntekijät
asiantuntijat
toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät
erityisasiantuntijat
muut työntekijät
johtaja
jokin muu
mies nainen

18. Työterveysneuvottelut toimialoittain (TOL 2008)
11.12.2017Salla Atkins18
0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 %
A Maa-, metsä- ja kalatalous
B Kaivostopiminta ja louhinta
C Teollisuus
D Sähkö- kaasu ja lämpöhuolto
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto
F Rakentaminen
G Tukku- ja vähittäiskauppa ym.
H Kuljetus ja varastointi
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
J Informaatio ja viestintä
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
L Kiinteistöalan toiminta
M Ammatill., tieteell. ja tekn. t
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
O Julk hall ja maanpuol; pako
P Koulutus
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut
R Taiteet, viihde ja virkistys
S Muu palvelutoiminta
T Kotitalouksien toiminta työnantajina
Ei toimialaa
mies nainen
57 %
16 %
5 %
20 %
6 %
27 %

19. Sairauspoissaolot ennen työterveysneuvotteluita
11.12.2017Salla Atkins19
(n=334)
(n=445)
(n=133)
(n=301)

20. Työterveysneuvotteluiden ”etupainotteisuus”
11.12.2017Salla Atkins20

21. Sairauspoissaolokerrat 2013-2015
11.12.2017Salla Atkins21

22. Sairauspoissaolokerrat 2013-2015, muut vs. ttn
Sairauspoissaolokerrat:
Yläkuvassa muut
Alempana
työterveysneuvottelut
• Työterveysneuvotteluihi
n osallistuneiden ja
muiden välillä
tilastollisesti merkitsevä
ero (p<0.001)
• Miesten ja naisten
välillä tilastollisesti
merkitsevä ero
(p>0.001)

23. Aineiston käsittely ja analyysi - 90 päivän sääntö
Jos työterveysneuvottelut oli käyty 1.1.2013-1.2.2015,
kaikki sairauspoissaolot huomioitiin
11.12.2017Salla Atkins23
1.2.2015 jälkeisten työterveys-neuvotteluiden
sairauspoissaoloista huomioitiin viimeiset 25
kuukauden aikana olleet sairauspoissaolot
• Henkilöiden sairauspoissaoloista otettiin tarkasteluun kaikki ne sairauspoissaolot, joiden
alkamispäivämäärä oli ennen työterveysneuvottelupäivämäärää
• 90-päivän säännön perusteella työterveysneuvotteluiden päivämäärästä vähennettiin 25
kuukautta. Yksi lisäkuukausi lisättiin mahdollisen viiveen huomioimiseksi
• Tämän jälkeen jokaisen henkilön pitämät sairauspoissaolot (ennen työterveysneuvottelua)
laskettiin yhteen
• Aineiston puitteissa sairauspoissaolot pystyttiin huomioimaan 1.1.2013 alkaen, josta 25
kuukauden seuranta päättyi 1.2.2015.

24. 90-päivän sääntö
• Tehtyjen rajausten jälkeen aineistossa oli 889 henkilöä (517 +
372), joilla oli sairauspoissaoloja ennen työterveysneuvotteluja.
Yli 90 päivää kertyneitä sairauspoissaoloja oli noin neljänneksellä
(301 henkilöä, 25%).
11.12.2017Salla Atkins24
1.1.2013-1.2.2015 ensimmäisiä työterveysneuvotteluita oli
pidetty 811 henkilölle.
 Näistä 811:sta henkilöstä 517:sta oli sairauspoissaoloja
ennen työterveysneuvotteluita
 kyseessä olevat sairauspoissaolot olivat kertyneet
lyhyemmässä ajassa kuin 25 kuukautta.
 Yli 90 päivää kestäneitä sairauspoissaoloja oli 153:lla
henkilöllä
1.2.2015 jälkeen pidettyjä ensimmäisiä
työterveysneuvotteluja oli pidetty 412 henkilölle
 Näistä 412:sta henkilöstä 374:llä oli
sairauspoissaoloja ennen työterveysneu-
votteluita
kyseisissä tapauksissa käytettiin 25 kuukauden
rajausta. Rajauksen myötä 22 sairauspoissaoloa
(kestoltaan 1-31 päivää) karsiutui aineistosta,
mutta vain 2 henkilöä
 Yli 90 päivää kestäneitä sairauspoissaoloja oli
148:lla henkilöllä

25. Työterveysneuvottelu ja 90 päivän sääntö
11.12.2017Salla Atkins25

26. Työterveysneuvottelut 1.2.2015 jälkeen (25 kk sääntö)
11.12.2017Salla Atkins26
• Sairauspoissaolokerrat:
• Naisten ja miesten
sairauspoissaolokertojen
totaalimäärä ennen
työterveysneuvotteluita eivät
eronneet tilastollisesti
merkitsevästi toisistaan
• p=0.391 (Mann-Whitney U-
testi).
• Sairauspoissaolojen pituus:
• Naisten ja miesten
sairauspoissaolokeston
totaalimäärä ennen
työterveysneuvotteluita eivät
eronneet tilastollisesti
merkitsevästi toisistaan
• p=0.292 (Mann-Whitney U-
testi).

27. Työterveysneuvottelut 1.2.2015 jälkeen (25 kk sääntö)
11.12.2017Salla Atkins27
• Sairauspoissaolokerrat:
• Suurkuluttajien (FA10) ja
muiden
sairauspoissaolokertojen
totaalimäärä ennen
työterveysneuvotteluita
erosivat tilastollisesti
merkitsevästi toisistaan
• P<0.001 (Mann-Whitney U-
testi).
• Sairauspoissaolojen pituus:
• Suurkuluttajien (FA10) ja
muiden
sairauspoissaolokeston
totaalimäärä ennen
työterveysneuvotteluita eivät
eronneet tilastollisesti
merkitsevästi toisistaan
• p=0.069 (Mann-Whitney U-
testi).

28. 11.12.2017Salla Atkins28
Diagnoosit ennen neuvottelua

29. Mitä päätöksiä neuvotteluissa tehtiin?
• Työaikapäätökset
– Ensimmäisen työterveys-
neuvottelun jälkeen 26
%:lla asiakkaista
lyhennettiin työaikaa
• Työn muutosten päätökset
• 32 % asiakkailla todettiin
tarvetta työnkuvan
muutokselle
• Kuinka monella jatkui
sairauspoissaolo?
• Noin 70 % asiakkailla jatkui
sairauspoissaolo tai
osasairauspäiväraha
43%
26%
22%
5%
2%
2%
0% 10% 20% 30% 40% 50%
normaali työaika
lyhennetty työaika
päätös työajan muutoksesta ei ollut
ajankohtainen
ei mahdollista palata töihin
vuorotyöhön muutoksia
muu

30. 11.12.2017Salla Atkins30
Yhteenveto

31. Suurkuluttajat ja työterveysneuvottelut
• Työterveyshuollossa on eroteltavissa ”suurkuluttajat”
joilla yhteisiä tekijöitä
• Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, onko joukko sama
vuodesta toiseen; mikä ennustaa suurkuluttajaa
• Työterveysneuvottelujen kirjaamiseen tarvitaan
yhtenäinen käytäntö
• Neuvottelun taustalla on yleensä työkykyongelma tai
työhön paluun suunnittelu, yksityiskohtaisempi tieto
neuvottelun syistä olisi tarpeen
11.12.2017Salla Atkins31

32. Kiitos!
11.12.2017
Tiia Reho tiia.reho@pihlajalinna.fi
32