1.
Verkkotyön organisointi
Työpaja, jossa taotaan uutta.

2.
Verkkopalvelut
Suurella sydämellä
(seurakunnan oma sivu)
Seurakuntien omat
Facebook-sivut
Omat nettisivut
Usko, Toivo, Rakkaus
Suurella sydämellä Kirkko Suomessa
(etusivu) (Facebook)
Lastenkirkko
Kirkko kuulolla
Nettipappi Jiipeenetti (Suomi24)
Fleim Kirkko lähellläsi (Helistin)

3.
Verkkotyön työpaikat voivat sijaita neljässä erityyppisessä verkkoyhteydessä. Näiden hahmottaminen
auttaa näkemään työn rajat ja mahdollisuudet.
1. Omissa, siis itse omistetuissa, palveluissa valtakunnallisesti tehtävä työ. Paikka jossa verkkotyötä
tehdään on oma ja siten sen kehittäminen on kirkon omien päätösten mukaista. Palvelut vertautuvat
rakennuksiin, joihin toivotaan ihmisten tulevan ja osallistuvan siellä tapahtuviin asioihin. Samalla vastuu
”rakennuksen” ylläpidosta ja muutoksista on kirkolla. Tämä malli takaa hallitun työympäristön, sen
heikkouksia ovat usein suuret perustamiskustannukset, ylläpidon kustannukset ja ihmisten saaminen
näiden palveluiden käyttäjiksi. (esim. lastenkirkko.fi, fleim.fi)
2. Omissa palveluissa paikallisesti tehtävä työ. Tätä työtä tehdään esim. seurakunnan omien verkkosivujen
kautta. Tämä on ehkä perinteisin verkkotyön ymmärrys. Etuna on oma hallittu ympäristö, haittana
vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja ihmisten saaminen palveluiden käyttäjiksi.
3. Muiden omistamissa palveluissa valtakunnallisesti tehtävä työ. Tämä työtapa on päädytty toteuttamaan
niin, että jonkin kirkon kannalta kiinnostavan ja jo ennestään hyvin jotain kohderyhmää tavoittavan
palvelun omistajan kanssa on neuvoteltu sopimus jonka pohjalta kirkko voi palvelussa työtään tehdä.
Tämä voi joko maksaa, jolloin se vertautuu tilan vuokraamiseen tai olla ilmaista. Nämä palvelut vaativat
sekä työvoimaa seurakunnista että koordinointia. Niiden etuna on usein varsin edullinen hinta, hyvä
tavoittavuus ja kohderyhmän löytäminen. Ongelmana on ympäristön muuttuminen omista päätöksistä
riippumatta. (esim. Kirkko kuulolla palvelussa Suomi24.fi ja Kirkko Suomessa palvelussa facebook.com)
4. Muiden omistamissa palveluissa paikallisesti tehtävä työ. Tässä työssä paikallisuus on käsitteenä lähinnä
suuntaava, useimmat palvelut ovat todellisuudessa valtakunnallisia. Asiat joita käsitellään voivat
kuitenkin rajautua paikallisesti ja olla näin tästä näkökulmasta kiinnostavia. Etuna on mahdollisuus
osallistua esim. omasta seurakunnasta tai sen toiminnasta käytävään keskusteluun. Tämä työ voi toimia
tehokkaana keskustelun tai tiedottamisen välineenä. (esim. paikallislehtien keskustelupalstat,
Suomi24.fi paikallisryhmät, facebook.com perustetut seurakunnan ryhmät)

4.
Verkkotyön kuusi teesiä
Miksi kirkon ja sen työntekijöiden
kannattaa ja pitää olla verkossa
ja miten saan työyhteisöni
ajattelemaan samoin.

5.
Informaation jakaminen
Ihmiset etsivät tietoa etsitään netistä
ja on parempi, että olemme itse
vastaamassa kysymyksiin.

6.
Mielikuvien luominen
Verkossa syntyy vahvoja
mielikuvia, pelkästään verkossa
oleminen rakentaa kirkosta
myönteistä mielikuvaa –Kirkko on
mukana ihmisten arjessa.

7.
Sielunhoito
Verkko on turvallinen paikka kertoa
nimettömänä elämän kipeistä asioista ja
kysyä ”rakastaako Jumala minua vaikka
olenkin tällainen”

8.
Hengellisen elämän hoitaminen
Verkkohartauden äärelle kokoontuu usein isompi
seurakunta kuin kirkon seinien sisäpuolelle
- verkko tuo hartauden keskelle arkea ja tukee
kristittynä kasvamista silloinkin, kun ei ole
mahdollisuutta osallistua seurakunnan yhteisiin
kokoontumisiin

9.
Yhteyden mahdollistaminen
Verkossa voi tukea ja vahvistaa jo
olemassa olevaa yhteyttä tai
synnyttää uutta

10.
Vaikuttaminen
Verkko auttaa tekemään
hyvää ja muuttamaan
maailmaa

11.
Miten organisoida
seurakunnan verkkotyötä?

12.
Esimiehelle perusteleminen vaatii usein
sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä.
Joskus työtoverit ovat iso haaste.
Kannattaa tuumata tovi, mikä on toimivin
tapa tuoda asiaa juuri tässä
työyhteisössä, samat konstit kun eivät
pure kaikkialla.

13.
On hyvä, että verkkotyön miettiminen ja
organisoiminen on annettu yhdelle
työntekijälle jonkinlaiseksi vastuualueeksi.
Hän voi sitten delegoida ja vastuuttaa
muita monella eri tavalla, mutta yhdellä
pitää olla jotenkin langat käsissään. Pieni
rykäys asioiden alkuun saattamiseen, sen
jälkeen muut tekemään töitä jonka jälkeen
vastuuhenkilö on enemmän konsulttina
muille ja seurailee että homma pyörii.
Pieni verkkotyöryhmäkin on hyvä asia, jos
sellainen syntyy kivuttomasti.

14.
Ensiksi koko työyhteisölle pitää avata
verkkotyön perusteet, että on joku ymmärrys.
On hyvä muistaa, että kaikkien ei todellakaan
tarvitse pyöriä verkossa, kaikkien ei tarvitse
tehdä verkkotyötä.

15.
Toiseksi koolle ne, jotka ovat käyneet HTV-
koulutuksen tai ovat muuten jo syvällä verkon
uumenissa. Heiltä löytyy ideoita ja ajatuksia, niitä
sitten vaan kehittelemään. Jokaisessa seurakunnassa
pitää miettiä verkkotyötä ihan siitä omasta
näkövinkkelistä - mikä toimii juuri meillä? Se voi olla
vaikka vain yksi juttu, pienikin. Ei kannata ahnehtia
liikaa, verkko on ääretön ja rajaton.

16.
Kolmanneksi käsittelyyn jokainen työala:
mikä olisi hyvä juttu juuri teidän työnne
kannalta? Eikä pidä unohtaa kirkon
yhteisiä projekteja, niihin pitää
ehdottomasti rohkaista ihmisiä mukaan.
Niissä mukana olevat saavat hyvää tukea
ja koulutusta.

17.
Tärkeintä on saada ihmiset katsomaan
työtään niin, että edes toisinaan heille
välähtäisi myös verkon näkökulma.
Verkkotyön luonteeseen ei sovi liian
raskaat koneistot. Iloisesti ja sopivan
kevyesti mutta tosissaan ja nöyrällä
mielellä.

18.
Ideasta valtakunnalliseksi palveluksi