Pauli Kettusen puheenvuoro VATT-päivässä 11.10.2017: - koulutuksen menestystarina on tärkeä osa Suomen omakuvaa, vaikka matkalla on ollut valtataisteluita ja ristiriitoja - Suomessakin oli pitkään vallalla käsitys sosiaalisten hiearkioiden ja opinkäynnin hierarkioiden luonnollisesta yhteenkuuluvuudesta: epäluuloa, kuinka paljon sivistystä alemmat väestöryhmät tarvitsevat tai pystyvät edes omaksumaan? - koulutuspoliittinen käänne 1950-luvulta lähtien: koulutus aletaan nähdä kansantaloudellisena investointina, inhimillinen pääoma tulee perusteluksi - suuri luottamus sosiaalisen tasoituksen, talouskasvun, demokratian laajentamisen ja yksilöllisen itsetoteutuksen hyvään kehään - koulujärjestelmä tärkeänä osana hyvinvointivaltion rakentamista 1960-1980 -luvuilla - 1990-luvulta lähtien iskusanoja ovat olleet innovaatiot, tuotteistaminen ja koulutusvienti VATT-päivän ohjelman ja kaikki esitykset löytyvät täältä: http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/11-10-koulutus-100-vuotiaan-suomen-muokkaajana

1. Koulutuspolitiikka ja kansakunnan
rakentaminen
Pauli Kettunen
Helsingin yliopisto
Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
pauli.kettunen@helsinki.fi
Koulutus 100-vuotiaan Suomen muokkaajana
VATT-päivä
11.10.2017

2. 2

3. 33
Kasvatuksen ja koulutuksen menestystarina
 puutteen ja köyhyyden voittaminen
 eriarvoisuuden tasoittuminen
 yksilön elämänhallinnan vahvistuminen
 kansakunnan voiman kasvaminen
 pitkä jatkuvuus kirkollisen kansanopetuksen varhaisvaiheista
PISA-kisan kärkisijaan …
 … tai lyhyen ajanjakson nopea muutos 1900-luvun jälkipuolella
 sopivat vastaukset yhteiskunnan, talouselämän ja työelämän
tarpeisiin kussakin vaiheessa
 yhteinen kansallinen projekti

4. 4
Kasvatuksen ja koulutuksen ristiriitojen
historia
 menestystarinasta osa suomalaista omakuvaa
 takana kuitenkin poliittisia ja pedagogisia ristiriitoja,
kompromisseja, toiminnan tarkoittamattomia seurauksia
 valtarakenteiden ylläpitämistä ja uudelleen muovaamista
 uusia luokitteluja, portaikkoja, valikointimekanismeja
 tietojen, taitojen, sääntöjen ja uskomusten oppimista paljolti
muuten kuin tavoitteellisella kasvatuksella ja organisoidulla
koulutuksella

5. Sivistyksen voima
 kansakunnan rakentaminen: kansan sivistäminen ja
sivistyneistön kansallistaminen (J. V. Snellman)
 sosiaaliset alistussuhteet ylittävä yksilöllinen kansalaisuus
 kansakoulun ja kansakoulunopettajien merkitys
 kansanliikkeet sivistysliikkeinä
 sosiaalisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen
 yksilöllinen sosiaalinen nousu
 sivistyneistön ja kansan vuorovaikutus – mutta ei
yhteensulautuminen
5

6. Sivistykset jaot
 pitkään käsitykset sosiaalisten hierarkioiden ja opinkäynnin
hierarkioiden luonnollisesta yhteenkuuluvuudesta
 missä määrin ja millaista tietoa eri väestöryhmät tarvitsevat ja
kykenevät omaksumaan
 henkisen ja ruumiillisen työn jako
 rinnakkaiskoulujärjestelmä, oppikoulu tienä työväestön ja
viljelijäväestön yläpuolelle
 ”ylioppilastulva” huolenaiheena
 yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen jako
 alempien yhteiskuntaluokkien ja syrjäseutujen
”lahjakkuusreservit”
6

7. Oppikoulun (peruskoulun yläasteen) ja lukion aloittaneiden sekä
ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuudet 11-, 16- ja 19-vuotiaiden
ikäluokista.
Risto Rinne: Koulutetun eliitin erottautuminen. Teoksessa Pauli Kettunen & Hannu Simola (toim.)
Tiedon ja osaamisen Suomi. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. SKS,
Helsinki 2012, 374.
7

8. 8

9. Rakennemuutos
 maaseutuvaltainen Suomi 1950-luvulle, sitten nopea
elinkeinorakenteen muutos ja kaupungistuminen
 suuret ikäluokat aikuisuuteen enimmäkseen kansakoulupohjalta
 Suomeen muodostumassa ”oma neekeriongelmansa, jonka
olennaisimman osan muodostaa maaseudulta asutuskeskuksiin
siirtyvä puutteellisesti koulutettu nuoriso” (Olavi Niitamo & Kaarlo
Multimäki 1964)
9

10. Koulutuspoliittinen käänne
 vaihtelevat käsitykset rakennemuutoksen luonteesta,
seurauksista ja vaatimuksista
 laajalti käsitys ongelmia tunnistavan ja ennakoivan
suunnittelutiedon tarpeesta
 tiedon tason alhaisuus sosiaalisena ja taloudellisena ongelmana
 koulutus kansantaloudellisena investointina
 ”human capital” OECD:n ja Pohjoismaiden kautta
koulutuspolitiikan perusteluihin 1960-luvun alussa
 luottamus sosiaalisen tasoituksen, talouskasvun, demokratian
laajentamisen ja yksilöllisen itsetoteutuksen hyvään kehään
 ”kokonaisvaltaisuus” ja ”pitkä tähtäys”
10

11. Koulutusjärjestelmä
 koulutuspolitiikka yhteiskuntapolitiikan osa-alueena
 koulutusjärjestelmä osana hyvinvointivaltion rakentamista 1960-
1980-luvuilla
 korkeakouluverkon laajentaminen
 peruskoulu-uudistus ja opettajankoulutuksen uudistus
 keskiasteen uudistus
 päivähoito ja varhaiskasvatus
 aikuiskoulutuksen uudistukset
 koulutusjärjestelmä yksilön elämänkulun jaksottajaksi
päiväkodista ikäihmisten yliopistoon
11

12. 12
”Tiedon ja osaamisen Suomi”
 ei vain hyvinvointivaltion laajenemisvaiheen …
 … vaan myös sen jälkeisten käänteiden tulosta
 miten globalisaatiota ja Euroopan integraatiota käsitelty
kansallisina haasteina
 Suomen tekeminen kilpailukykyiseksi toimintaympäristöksi
globaalissa talouskilpailussa
 ylikansalliset ajatusmallit, jälleen OECD:n merkitys
 demokratisoinnin ja tasa-arvon korostuksesta kilpailun,
valinnanvapauden ja erinomaisuuden painotuksiin
 ”kansallinen innovaatiojärjestelmä”
 koulutuksen tuotteistaminen, koulutusvienti

14. 14
Yksilölle asetettavien vaatimusten jännitteet
 sitoutuminen ja joustaminen
 suunnitelmallisuus ja innovatiivisuus
 joukkuepeli ja yksilösuoritus
 lämmin yhteisöllisyys ja kylmä markkinakilpailu
 valitsemisen vapaus ja valitsemisen pakko
 elinikäisen oppimisen mahdollisuus ja välttämättömyys

15. 15
Luottamus koulutukseen kansallisen
konsensuksen ydinaineksena
 monet vanhat ja uudet ristiriidat
 lisätäänkö yksilöllistä valinnanvapautta …
 … tasoittamalla oppimisen sosiaalisten ja yksilöllisten
edellytysten eroja …
 … vai eriyttämällä kasvatusta ja koulutusta oppilaiden
yksilöllisten kykyjen ja taipumusten ja vanhempien tahdon
mukaan?
 julkinen koulutusjärjestelmä säilyttänyt asemansa Suomessa
 koulutus kansallisen konsensuksen ydinainesta
 vastaus useisiin erilaisiin kysymyksiin
 keino, joka pyhittää tarkoituksen