2. Globalisaatio
■ pitkäikäinen ilmiö, joka on
vauhdittunut teknologian
kehityksen johdosta
■ sanaa on käytetty ensimmäistä
kertaa vuonna 1930
sivistyskeskustelun yhteydessä,
korostaen tiedon vapaan levikin
tärkeyttä
■ yleisesti käytössä ensisijaisesti
yleismaailmallisten taloudellisten
suhteiden merkityksessä, jotka
ylittävät yksittäisten yheiskuntien
rajat ja kansallisvaltioiden
vastuualueet
2
3. Tyypilliset asenteet
3
■ puolesta: perinteisten
kaupallisten suhteiden
riittämättömyys ei enää este
kehitykselle, teknologian
demokratisoiva vaikutus
■ vastaan: kansainväliset
suuryhtiöt kontrolloivat koko
maailmaa, neokolonialismi ei
enää edes hallitusten
rajoitettavissa
4. Kulttuuri ja
globalisaatio
4
■ kulttuurisuhteet ja informaation
leviäminen
■ maailmanlaajuinen modernisaatio
■ hybridisointi
■ kulttuurillinen dominointi
■ kulttuurikonfliktit
■ monikulttuurisuus
6. Konservatiiviset diskurssit
6
■ Fukuyama: “historian loppu”,
reaalisosialismin kaatuminen
tarkoittaa maailmanlaajuisen
markkinatalouden voittoa
■ Huntington: “sivilisaatioiden
konflikti”, maailma koostuu
rakenteellisesti
yhteensopimattomista ja näin ollen
vastakkaisista kulttuurialueista
■ Searle: kulttuurillisen tasa-arvon
vaatimus on vaara länsimaisen
sivilisaation jatkokyvylle
7. Liberaalinen kritiikki
7
■ kulttuurillinen globalisaatio on
“cocacolonialismia”
(Wagnleitner), joka ei edesauta
oikeaa kulttuurien välistä
keskustelua
■ Bauman: “kulttuuri” on
korvikekäsite, jonka avulla
vältytään todellisten
sosiaalisten ongelmien
käsittelystä
8. Itä-Aasian nousu
■ Japani: Meiji-kaudelta nykyaikaan
■ Kiina: perinteen paluu
■ kulttuurisuhteet Länteen II
maailmansodan jälkeen
■ itä-aasialainen populaarikulttuuri
länsimaisilla markkinoilla
8
9. Ongelmia
2000-luvulle
9
■ perinteinen humanistinen sivistys
puun ja kuoren välissä
■ uskonnollisuuden nousu
instrumentaalisen älyn hallitessa
■ “ylivuoto”: yhteiskunnalliset
instituutiomme eivät ole luotu
hallitsemaan informaation määriä,
jotka ovat sinänsä
oikeasuuntaisten prosessien
tuloksia