Tutuhesa mal2019 raidehankkeet_puntanen_12022019-1
•
0 j'aime•1,074 vues
Pääkaupunkiseudun raidehankkeet
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Similaire à Tutuhesa mal2019 raidehankkeet_puntanen_12022019-1
Similaire à Tutuhesa mal2019 raidehankkeet_puntanen_12022019-1 (20)
Plus de Matti Leskinen
Plus de Matti Leskinen (20)
Tutuhesa mal2019 raidehankkeet_puntanen_12022019-1
- 2. TutuHesa 12.2.2019 Osastonjohtaja Sini Puntanen Helsingin seudun raidehankkeet MAL 2019
- 3. 3 1. HSL joukkoliikenne tänään 2. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu MAL 2019 3. MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksen raidehankkeet 4. Lopuksi Sisältö
- 5. HSL Joukkoliikennettä jäsenkuntien alueella Liikennejärjestelmä- suunnitelma 14 kunnan alueelle HELSINKI SIPOOVANTAA ESPOO TUUSULA KERAVA KAUNIAINEN KIRKKONUMMI 39 000 10 000 223 000 279 000 36 000 20 000 39 000 1 481 000 Asukkaita yhteensä v.2017 VIHTI LOHJA KARKKILA HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ PORNAINEN ASKOLA PUKKILA MYRSYLÄ LOVIISA LAPINJÄRVI PORVOO 643 000SIUNTIO 6 000 5 000 43 000 21 000 47 000 42 000 29 000
- 6. 11.2.20196 Vuonna 2018 387 milj. nousua joukkoliikenteessä 13 junalinjaa 2 lauttareittiä 11 raitiovaunulinjaa 290 bussilinjaa 2 metrolinjaa 255 kaupunkipyöräasemaa 66 milj. yli 3 milj. matkaa 61 milj. 88 milj.169 milj. 2 milj.
- 8. 2. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu MAL 2019
- 9. Maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullinen suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua pitäisi kehittää vuosina 2019–2050. Suunnitelmaa valmistelevat koko seudun johtavat asiantuntijat. MAL 2019 – mikä se on? 9
- 10. 1968 1970 1980 1990 1994 1998 2002 2007 2011 2015 2019 MAL 2019 -taustaa Smith and Polvinen 1968 MASU 2050, Astra 2025 ja HLJ 2015 PLJ 1994 PLJ 1998 PLJ 2002 PLJ 2007 HLJ 2011 Sopimukset valtion kanssa MA-aiesopimus 2008 MAL-aiesopimus 2012-2015 MAL infrasopimus 2014 MAL-sopimus 2016-2019 Liikennesuunnittelun taustaksi aletaan tehdä liikennetutkimuksia MAL-strategia 2005 Greater Helsinki vision -kilpailu 2007 Paras-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelma 2007 Yhteinen visio (HSYK) 2009 Yhteiset strategiset linjaukset (HSYK) 2010 KUUMA-kuntien yhteinen kehityskuva 2012 LJ-aiesopimukset
- 11. Helsingin seutu varautuu väestönkasvuun Nyt • 1 478 000 asukasta • 709 000 työpaikkaa 2050
- 12. MAL 2019 -tavoitteet Vähäpäästöinen Seutu kasvaa kestävästi ja vähentää päästöjä tehokkaasti Houkutteleva Kansainvälinen seutu houkuttelee yrityksiä ja asukkaita Hyvinvoiva Terveellinen ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa kaikille aktiivisen arjen Elinvoimainen Taloudellinen tehokkuus takaa seudun kehittämisen ja toimivuuden
- 13. Vuonna 2030 tavoitteisiin päästään tehokkaalla ja konkreettisella kokonaisuudella Seudun kasvu ohjataan nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille Vähintään 90 % asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Raideliikenteeseen ja pyöräliiken- teeseen vahvat panostukset, tieliikenne tavara- ja joukkoliikenne- lähtöisesti Investoinnit : joukkoliikenne 1,8Mrd€ pyöräliikenne 0,3Mrd€ tieliikenne 0,3Mrd€ Uusia asuntoja rakennetaan riittävästi ja elinympäristön laadusta huolehditaan 16 500 asuntoa vuodessa Päästöjä vähenne- tään liikenne- suoritetta pienentävin tiemaksuin sekä ajoneuvokantaa uudistaen Suunnitelma vähentää liikenteen kasvihuone- kaasupäästöjä 50 %
- 14. Maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet on määritelty • Kuntien aineistojen pohjalta • Yhteismitallisesti samoilla kriteereillä: mm. saavutettavuus ja riittävää intensiteetti. • Kahteen tasoon: nykyiseen infraan tukeutuvat ja joukkoliikenne- investointeja edellyttävät.
- 16. Asuntorakentamisen mahdollistava ennuste 2018-2029 Tavoite 2016 2017 2018 2019 KA(2020-2024) KA(2025-2029) Yht. 2018-2029 2019 Espoo 2 474 3 269 3 688 4 079 3 303 3 160 40 080 3 300 Espoo Helsinki 4 395 4 890 4 274 6 020 6 989 6 979 80 137 6 600 Helsinki Kauniainen 27 187 15 102 154 107 1 424 80 Kauniainen Vantaa 2 943 3 289 4 530 4 043 3 042 2 100 34 281 2 640 Vantaa Pk-seutu 9 839 11 635 12 507 14 244 13 489 12 346 155 922 12 620 Pk-seutu Hyvinkää 288 365 204 283 328 493 4 591 396 Hyvinkää Järvenpää 721 1 023 575 760 735 610 8 058 566 Järvenpää Kerava 354 314 703 753 501 278 5 351 514 Kerava Kirkkonummi 345 298 400 435 426 453 5 230 434 Kirkkonummi Mäntsälä 165 134 50 150 133 177 1 749 212 Mäntsälä Nurmijärvi 355 356 464 376 313 300 3 901 434 Nurmijärvi Pornainen 18 14 35 35 35 35 420 80 Pornainen Sipoo 344 170 368 637 559 554 6 569 434 Sipoo Tuusula 357 282 62 373 476 429 4 960 462 Tuusula Vihti 140 184 193 299 164 209 2 359 344 Vihti Kuuma-kunnat 3 087 3 140 3 054 4 101 3 670 3 537 43 188 3 876 Kuuma-kunnat Helsingin seutu 12 926 14 775 15 561 18 345 17 158 15 882 199 110 16 496 Helsingin seutu Valmistunut Ennuste Ennusteessa on esitetty kuntakohtainen asuntotuotantotavoite lähivuosille ja suunnittelukaudelle. Seudulle yhteensä 200 000 uutta asuntoa
- 17. Vuosittain 16 500 uutta asuntoa, joista pitkäaikaisesti kohtuuhintaista asumista - PKS 30 % - KUUMA 20 % Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus
- 18. Tehot irti nykysysteemistä Datan avulla optimoidaan liikennejärjestelmää Uudet verkostomaiset yhteydet kestävän kasvun mahdollistajina Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla yhteisillä panostuksilla Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää liikkumista Tieliikenneverkkoa kehitetään tavara- ja joukkoliikenne edellä Varaudutaan valtakunnallisesti tärkeisiin ratayhteyksiin Liikenteen kärkikeinot
- 19. Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-, rahoitus- ja sujuvuustoimenpide Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuutta Päästövähennysten kärkikeinot
- 20. 2005 2015 -33% Tavoite -50% Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen 2030 Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen -19% 2030 Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu Tiemaksu Jaetut kyydit Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissa Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen 15-30 % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen Raskaan liikenteen teknologian investointituki Liityntäpysäköinnin lisääminen Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen 160 60 45 27 23 Tapahtunut kehitys Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t) Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin 400 000 t 17 16 15 15 13 11 6 5
- 21. 3. MAL 2019 – suunnitelmaluonnoksen raidehankkeet
- 22. Investointikustannukset n. 1300 M€ Tehot irti nykysysteemistä • Pasila–Riihimäki, 2. vaihe • Espoon kaupunkirata Leppävaara–Espoo • Helsinki–Pasila ja rautatiejärjestelmän kehittäminen • liikennöinti- ja ratasuunnitelmien tarkistus • lähijunien varikot • ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä -> valmius aloittaa Pisararadan rakentaminen • Metron kapasiteetin varmistaminen • kääntöraide Matinkylässä • automatisointi • KUHA-hankkeet
- 23. 11.2.201923 Nykyisten toimintamallien ja ohjeistuksen kehittäminen mm. 2019 Pienet infratoimet ratapihalla 2020 Kalustoratkaisut 2020 • Kalustoratkaisut LVM-liikenteessä, R- ja Z-junille • Kaupunkirataliikenteen tihentäminen tarpeen mukaan: vuoroväli 10 min => 8 min, edellyttää kaluston kehittämistä ja varikkoratkaisua Uudet Pääradan ja Rantaradan seisontavarikot 2025 o Uusiin seisontavarikoihin liittyy lisäselvitystarpeita jo 2019 o Ilmalan varikko tarvitaan jatkossakin, vaikka uudet seisontavarikot toteutettaisiinkin Uusi kulunvalvonta (ERTMS taso 2) ja laituriopastimet 2030 (nykyinen suunnitelma 2035) o Uuden kulunvalvontajärjestelmän ERTMS selvittäminen tulee käynnistää mahdollisimman pian, 2019 Pisararadan tai jonkin muun toteutus, kun Lentoradan/Pääradan kapasiteetin lisäys ja merkittävä lisäliikenne o Seisontavarikoiden ja kulunvalvontajärjestelmän lisäselvitykset aloitetaan 2019 o niiden toiminnallinen integrointi Pisararadan liikennöintisuunnitelman ja ratasuunnitelman tarkistukseen (mm. liikennöinti, häiriöherkkyys) aloitetaan 2019 Helsinki–Pasila rautatiejärjestelmän toimenpidepolku
- 24. Uudet verkostomaiset yhteydet kestävän kasvun mahdollistajina Investointikustannukset n. 1000 M€ Esimerkkejä •Seudullisen pikaraitiotieverkoston toteuttamiseksi aloitetaan: • Mellunmäki-Tikkurila-Aviapolis-Lentoasema • Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-Haagaan • Viikin-Malmin pikaraitiotie • Tuusulanväylän pikaraitiotie Käskynhaltijantielle • Matinkylä-Suurpelto-Kera-Leppävaara •Maankäytön edellyttämiä liittymä- ja tiejärjestelyjä •Bussien runkoyhteydet koko seudulle •Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma
- 25. 25
- 26. Kerava–Nikkilä -ratakäytävän kehittämispolku Varikoiden suunnittelu ja toteutus Kaluston hankinta Nikkilän maankäytön kehittäminen Periaatepäätös henkilöliikenteen valmistelusta Hanke edellyttää alueen tiivistä maankäyttöä Periaatepäätös henkilöliikenteestä tukee Talman maankäytön kehittymistä joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi Kalustohankinta edellyttää uutta varikkokapasiteettia Rata- ja liikennöinti- suunnitelman laatiminen Hanke- ja rahoituspäätös Vaaditun lisäkaluston sisällyttäminen hankintoihin Rakennussuunnittelu ja toteutus Henkilöliikenteen aloittaminen radalla Talman maankäytön kehittäminen Kaavoitus Henkilöliikenne KeNi- radalla edellyttää lisäkalustoa Päätös pää- ja rantaradan varikoista Kustannustehokas liikennöinti edellyttää riittävää väestöpohjaa Lisäjunakaluston hankinnan valmistelu Ahjon maankäytön kehittäminen 6800 as. 9700 as. 3600 as. Radan varrella 20000 asukasta 11.2.201926 5000 as. 5300 as. 1800 as. Maankäytön kehittymisen seuranta ja eri osaprosessien yhteensovittaminen päätöksineen
- 27. Kerava–Nikkilä-radan ottaminen henkilöliikenteen käyttöön maankäytön edellytysten täyttyessä [maankäyttö- ja liikennetarkastelu valmistui lausuntoaikana] Uudet asemat Kehäradalla ja Pääradalla maankäytön edellytysten täyttyessä Pikaraitiotieverkon täydentäminen pääkaupunkiseudulla Itämetro Mellunmäki-Majvik Lentorata Länsirata (taajamaliikenne Lohjalle ja Helsinki-Turku nopea ratayhteys) Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteydet • Kehä IV -pohjoinen linjaus (toteutus vaiheittain maankäytön ja rahoituksen edellytysten täyttyessä) • Hyvinkään itäinen ohikulkutie (ja itäinen radanvarsitie pitkän aikavälin varauksena pääosin maankäytön kehittämisen tarpeisiin, toteutus vaiheittain) 2030 jälkeen tunnistettuja liikennehankkeita
- 29. Kasautuminen Kilpailukyky ja puitteet elinkeinoelämälle Muut vetovoimatekijät, kuten terveys ja turvallisuus Liikkumismahdollisuudet Liikenteen ja liikkumisen sujuvuus Arjen sujuvuus Asuntotarjonta Palvelutarjonta Seudun sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus Asuntomarkkinoiden toimivuus Työmarkkinoiden toimivuus Segregaatio Asuntojen määrä, monipuolisuus ja sijainti Palvelutarjonta Liikkumismahdollisuudet Liikkumiskustannukset Terveys ja turvallisuus Liikenneturvallisuus Liikenteen lähipäästöille altistuminen Elinympäristö ja viihtyisyys Terveyshyödyt ja hyvinvointi Kasvihuonekaasupäästöt Liikkumistarve ja kestävät liikkumismuodot Energiankulutus Yhdyskuntarakenne Resurssien käyttö Luonnon monimuotoisuus Sopeutuminen Maisema ja rakennettuympäristö Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Julkistaloudelliset vaikutukset Kasautuminen Työmarkkinoiden toimivuus Liikenteen ja maankäytön välinen yhteys Lähisaavutettavuus Resurssitehokkuus Laajemmat yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vähäpäästöinen Houkutteleva HyvinvoivaElinvoimainen Vesistöt
- 30. MAL 2019 -päämittarit tavoitetasoineen Liikenteen kasvihuone- kaasupäästöt Tavoite -50% Luonnos -50% (Ve 0 -33%) Yhteiskunta- taloudellinen tehokkuus Tavoite 1,0 Luonnos 2,9 Työvoiman saavutettavuus Tavoite +10% Luonnos +14% (Ve 0 +8%) Luonnos Alueiden väliset erot ja sosiaalinen eriytyminen Luonnos: toimenpiteillä edistetään myönteisesti kehitystä Asunto- tuotannon kohdistuminen ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Tavoite 90% Luonnos 94 % Väestö sijoittuminen kestävän liikkumisen vyöhykkeillä Tavoite 85 % Luonnos 90 % (Ve 0 82 %) Kestävien kulkutapojen osuus Tavoite 70% Luonnos 65 % (Ve 0 57 %)
- 31. -19% -33% -35% -44% -50% Tavoite -50% 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2015 2030 ve0 2030 ve1 2030 ve2 2030 ve3 Tavoite 1000tCO2-ekv Tieliikenteen CO2-päästöt Henkilö- ja pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot Liikenteen -päästövähennystavoite saavutetaan • MAL 2019 -työssä on oletettu, että 20% seudun autoista on sähköautoja vuonna 2030. Sähköauton päästöksi laskettu 15 g CO2 / ajon.km. • Kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 on esitetty tavoitteeksi vähintään 250 000 täyssähköautoa ja ladattavaa hybridiä. Tämä on otettu MAL 2019 -työssä lähtökohdaksi. • Liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä saadaan leikattua puolet pois, jos luonnoksessa esitetyt keinot otetaan nopeasti ja tehokkaasti käyttöön.
- 32. Enemmän työvoimaa lähempänä työpaikkoja Elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat: o Työvoiman saavutettavuus paranee o Liikkumisen edellytykset eri kulkumuodoilla paranevat o Henkilöautolla liikkuminen sujuvoituu ja matka-aikojen ennakoitavuus paranee o Kuljetusten toimintavarmuus paranee ja matka-ajat lyhenevät Asukkaat ja työpaikat vuonna 2030
- 33. Tie- ja katuverkon ruuhkautumista hallitaan tiemaksuilla 2017 Luonnos 2030, ei tienkäyttömaksuja Luonnos 2030, tienkäyttömaksut Aamuhuippu- tunnin ruuhkautu- minen
- 34. Esitetyt vyöhykkeet ovat perusteltuja, kun niille on tavoitteena sijoittaa seudullisesti merkittävä asuinrakentaminen koko suunnittelukaudella. Vyöhykkeiden sisällä maankäyttö tulee suunnata kestävillä kulkumuodoilla hyvin saavutettaville alueille, joissa maankäytön potentiaalia ei vielä täysin hyödynnetty. Väljästi rakennettuihin keskuksiin ja asemanseutuihin tulee kiinnittää huomioita. Laajennusvyöhykkeissä on maankäytön kehitys liitettävä selkeästi joukkoliikenteen kehittämiseen. Suunnitellusta asuntotuotannosta 94 % kohdistuu seudullisesti ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille
- 35. Kokonaisuutena liikennehankeohjelma on yhteiskuntataloudellisesti tehokas o Laskennallisesti aika- ja kustannussäästöt sekä julkistalouden tulot ovat selvästi suurempia kuin investointikustannukset. o Tämä johtuu etenkin tiemaksuista, lipputuloista ja pysäköintimaksuista, mutta myös tehokkaiden investointien valinnasta. o Liikennehankkeiden kustannusten nousu ja niiden viivästyminen heikentää H/K suhdetta ja yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus kuvaa luonnoksen tuottamien liikennehankkeiden hyötyjen ja siihen käytettävien resurssien välistä suhdetta eli kokonaiskannattavuutta
- 36. Kasautuminen kuvaavaa osaltaan seudun talouden kehittymismahdollisuuksia ja tehokkuutta. Mitä voimakkaammin seutu kasvaa, sitä tärkeämpää on luonnoksen keinojen ja toimenpiteiden edistäminen ja asuntotuotannon toteuttaminen suunnitellusti. Liikennehankeohjelman toteutuminen kokonaisuudessaan tuottaa merkittäviä yhteiskuntataloudellisia hyötyjä, mutta hyötyjen suuruus riippuu milloin hankkeet toteutuvat. Seudun elinvoimaisuus hyötyy alueellisesta kasautumisestaUusien asukkaiden sijoittuminen raideliikenteen piiriin 2030
- 37. Raiteiden varteen sijoittuu 70 % uusista asukkaista o Asuntotarjonta kasvaa hyvissä sijainneissa o Asunnontuotannon korkea taso ja alueellisesti oikein kohdennettu asuntotuotanto varmistavat kohtuuhintaisuuden ja erilaisiin asumisen tarpeisiin vastaamisen o Tiivistäminen luo edellytyksiä palvelujen kehittämiselle ja joukkoliikenteelle o 90 % väestöstä sijoittuu kestävän liikkumisen kannalta kohtuullisen hyville alueille vuonna 2030 Seudullinen saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä 2030
- 38. Kestävien kulkutapojenosuus kasvaa koko seudulla, erityisen voimakkaasti uusissa raidekäytävissä 58% 57% 57% 59% 63% 65% 70% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 2012 2018 2030ve0 2030ve1 2030ve2 2030ve3 2018 2030ve0 2030ve1 2030ve2 2030ve3 2018 2030ve0 2030ve1 2030ve2 2030ve3 2018 2030ve0 2030ve1 2030ve2 2030ve3 Helsingin seutu - Kantakaupunki - Muu PKS - Kehyskunnat Joukkoliikenne Pyöräliikenne Jalankulku Tavoite Muu pää- kaupunkiseutu Helsingin seutu Kantakaupunki Kehyskunnat
- 39. MAL 2019 -päämittarit tavoitetasoineen Liikenteen kasvihuone- kaasupäästöt Tavoite -50% Luonnos -50% (Ve 0 -33%) Yhteiskunta- taloudellinen tehokkuus Tavoite 1,0 Luonnos 2,9 Työvoiman saavutettavuus Tavoite +10% Luonnos +14% (Ve 0 +8%) Luonnos Alueiden väliset erot ja sosiaalinen eriytyminen Luonnos: toimenpiteillä edistetään myönteisesti kehitystä Asunto- tuotannon kohdistuminen ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Tavoite 90% Luonnos 94 % Väestö sijoittuminen kestävän liikkumisen vyöhykkeillä Tavoite 85 % Luonnos 90 % (Ve 0 82 %) Kestävien kulkutapojen osuus Tavoite 70% Luonnos 65 % (Ve 0 57 %)
- 41. 4. Lopuksi
- 42. 42 Lausuntokierroksen anti: 28 lausuntoa, 20 kannanottoa, 775 vastausta avoimeen MAL-kyselyyn • Lausuntojen perusteella tehtävät muutokset? • Lisäselvitykset ja tarkennukset? • Suomen Rata Oy ja hankeyhtiöt? • Yhteinen näkemys? Päätöksentekoon maaliskuussa 2019 MAL-sopimusneuvottelu 2020-2023 käynnistynyt MAL 2019 viimeistely käynnissä