Uusi kaupunginvaltuusto kiteyttää Mikkelin kehittämisen suuntalinjat ja tavoitteet sekä määrittelee keinot, joilla tavoitteet ovat saavutettavissa. Valmistelun pohjaksi haluttiin mahdollisimman laaja näkemys kaupunginkehittämisestä. Tämän johdosta kutsuimme työn aluksi kaikkia kaupunkimme kehittämisestä kiinnostuneita mukaan tulevaisuuden suunnitteluun verkkopohjaisen tulevaisuuspohdinnan avulla. Tulevaisuuspohdinnan toteutti Sitran Kuntaohjelman tuella ennakoivan johtamisen asiantuntijayritys Fountain Park Oy. Tulevaisuuspohdinnan tulokset toimitetaan päätöksentekijöidenkäyttöön ja ne ovat kaupunginvaltuuston strategian valmistelun pohjana.

1. Mikkeli vuonna 2020
Tulevaisuuspohdinnan tulokset
8.3.2009

2. Sisältö
Tavoite .......................................................................................................................................... 3
Osallistaminen ............................................................................................................................. 4
Menetelmä .................................................................................................................................... 5
Tulokset ........................................................................................................................................ 6
Yhteenveto .................................................................................................. 6
Alle 36-vuotiaat ............................................................................................ 7
36-55-vuotiaat.............................................................................................. 8
Yli 55-vuotiaat .............................................................................................. 9
Naiset ........................................................................................................ 10
Miehet ........................................................................................................ 11
Mikkeliläiset ............................................................................................... 12
Ulkopaikkakuntalaiset ................................................................................ 13
Elinkeinot ................................................................................................... 14
Matkailu ..................................................................................................... 31
Kaupunkisuunnittelu .................................................................................. 41
Maaseutu ................................................................................................... 56
Kulttuuri ..................................................................................................... 62
Ympäristö .................................................................................................. 72
Sosiaali- ja terveyspalvelut ........................................................................ 85
Liikenne ..................................................................................................... 98
Liikunta .................................................................................................... 107
Hallinto ..................................................................................................... 117
Asuminen................................................................................................. 132
Opiskelu ................................................................................................... 140
Raportin on laatinut:
Ville Tapio
040 5909385
ville.tapio@fountainpark.com
http://www.fountainpark.com Sivu
2 / 141

3. Tavoite
Uusi kaupunginvaltuusto kiteyttää Mikkelin kehittämisen suuntalinjat ja tavoitteet sekä
määrittelee keinot, joilla tavoitteet ovat saavutettavissa.
Valmistelun pohjaksi haluttiin mahdollisimman laaja näkemys kaupunginkehittämisestä.
Tämän johdosta kutsuimme työn aluksi kaikkia kaupunkimme kehittämisestä
kiinnostuneita mukaan tulevaisuuden suunnitteluun verkkopohjaisen
tulevaisuuspohdinnan avulla. Tulevaisuuspohdinnan toteutti Sitran Kuntaohjelman tuella
ennakoivan johtamisen asiantuntijayritys Fountain Park Oy.
Tulevaisuuspohdinnan tulokset toimitetaan päätöksentekijöidenkäyttöön ja ne ovat
kaupunginvaltuuston strategian valmistelun pohjana. Työn edistymisestä tiedotetaan
kaupungin kotisivuilla osoitteessa: http://www.mikkeli.fi
Sivu
3 / 141

4. Osallistaminen
Tulevaisuuspohdintaan pääsivät osallistumaan kaikki halukkaat avoimen verkkopalvelun
kautta. Verkkopalvelua mainostettiin kaupungin omien sivujen lisäksi useilla muilla sivuilla.
Kutsun tulevaisuuspohdintaan sai yhteensä noin 1 400 henkilöä, joista 506 osallistui ja
tuotti yli 700 pohdintaa kaupungin tulevaisuudesta.
Ikä
Alle 16 5 1,0 %
16-25 39 7,7 %
26-35 81 16,0 %
36-45 102 20,2 %
46-55 146 28,9 %
56-65 107 21,1 %
66-75 22 4,3 %
Yli 75 4 0,8 %
Sukupuoli
Nainen 248 49,0 %
Mies 258 51,0 %
Kotikunta
Mikkeli 386 76,6 %
Muu 118 24,4 %
Sivu
4 / 141

5. Menetelmä
Tulevaisuuspohdintaan osallistuneita pyydettiin sekä pohtimaan omia ehdotuksia
kaupungin kehittämiseksi että arvioimaan muiden osallistujien tekemien ehdotusten
tärkeyttä. Ehdotuksia tehtiin yli 700 kappaletta ja arvioitiin lähes 7 000 kertaa.
Sivu
5 / 141

6. Tulokset
Osallistujien tuottamat ehdotukset luokiteltiin 12 aihealueeseen ja yksittäisten ehdotusten
arvioinnit laskettiin yhteen aihealueittain. Seuraavissa kuvaajissa aihealueita kuvaavat
pallot ovat sitä suurempia mitä useampia yksittäisiä ehdotuksia aihealueeseen liittyy.
Pallon sijainti pystyakselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden
arviointien keskiarvon mukaan. Pallo on sitä ylempänä mitä tärkeämpänä sen
aihealueeseen liittyviä ehdotuksia on keskimäärin pidetty.
Sijainti vaaka-akselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden
arviointien keskihajontaluvun mukaan. Pallot ovat sitä enemmän oikealla mitä enemmän
sen aihealueeseen liittyvien ehdotusten arvioinneissa on ollut hajontaa (eli erimielisyyttä).
Yhteenveto
Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä ehdotuksia pidetään yleisesti tärkeimpinä. Myös opiskeluun
liittyviä ehdotuksia pidetään hyvin tärkeinä ja ne jakavat vähiten mielipiteitä. Mikkeliläisiä puhuttavat
määrällisesti eniten elinkeinoihin, kaupunkisuunnitteluun sekä hallintoon liittyvät aiheet. Ympäristöön
littyvät aiheet jakavat selkeimmin mielipiteitä.
Sivu
6 / 141

7. Alle 36-vuotiaat
Sivu
7 / 141

8. 36-55-vuotiaat
Sivu
8 / 141

9. Yli 55-vuotiaat
Sivu
9 / 141

10. Naiset
Sivu
10 / 141

11. Miehet
Sivu
11 / 141

12. Mikkeliläiset
Sivu
12 / 141

13. Ulkopaikkakuntalaiset
Sivu
13 / 141

14. Seuraavissa luvuissa kaikki yksittäiset ehdotukset ovat listattu luokittain tärkeysjärjestyksessä. Yksi
ehdotus voi liittyä useampaan luokkaan. Luokkien alussa esitettävät graafiset kuvaajat kertovat
kuinka suuri prosenttiosuus muiden luokkien sisällöstä on liitoksissa listattavaan luokkaan.
Jokaisen ehdotuksen yhteydessä näytetään ehdotukseen liittyvien arviointien keskiarvo (asteikolla
0-100), arviointien keskihajonta (asteikolla 0-50) sekä yksittäisten arviointien määrä.
Elinkeinot
- Työpaikat (tärkeys: 90%, hajonta: 7, arvioinnit: 9)
Mikäli Mikkeliin saataisiin enemmän esim. teollisuutta tai muita työpaikkoja, saataisin Mikkelistä pois
muuttamista jarrutettua ja maakuntakeskuksemme voisi kasvaa ja vaurastua.
- Uusien työpaikkojen luominen (tärkeys: 89%, hajonta: 7, arvioinnit: 11)
Kaupunkiin syntyy heti uusia työpaikkoja, kun kaupunki aktiivisesti kaavoittaa alueita liiketoiminnan tarpeisiin.
Täällä olevat yritykset ovat heti valmiita investoimaan, kun vaan luodaan edellytykset ja annetaan
mahdollisuus rakentaa. Esim. Osuuskauppa Suur-Savo pystyy luomaan noin 300 uutta työpaikkaa, kun vain
osuuskaupan tarpeisiin löytyy ratkaisut. Tämä edellyttää luonnollisesti laajaa yhteistyötä mm. tiehallinnon ja
valtion kanssa, koska osa investoinneista vaatii uuden 5 tie linjauksen toteutumisen. Mutta ratkaisevaa on
ASENNE. Jos halutaan, että noita työpaikkoja alkaa syntyä vaikka heti, niin se on mahdollista. Sopivia
liikepaikkoja on tälläkin hetkellä olemassa. Kyse on siitä, annetaanko täällä toimivien yritysten kehittyä. Pitäisi
pitää mielessä, että paikallisen yrittäjän/toimijan perustama uusi työpaikka on yhtä arvokas kuin ulkopuolisen
toimijan. Nyt tuntuu, että ulkopuolelta tulevat yrittäjäkandidaatit ovat kuin jumalia, joille ollaan järjestämässä
parhaat liikepaikat hinnalla millä hyvänsä. Kaupungin pitää myös muistaa maltti tonttien hinnoittelussa. Maa ei
voi maksaa mitä tahansa täällä. Mieluummin edulliset tontit täynnä yrityksiä kuin kalliit tontit tyhjilään.
- Kaupungin kaavoituksella edesautettava yritystoimintaa (tärkeys: 89%, hajonta: 9, arvioinnit: 7)
Kaupungin tulee omalla kaavoitusmonopolillaan huolehtia siitä että yritystoiminta saa riittävästi kaavoitettuja
tonetteja. Yritystoiminnan myötä kaupunkiin tulee uusia työpaikkoja ja sitä kautta verotulopohjaa palveluille.
Lisäksi kaupungin tulee olla mahdollisuuksien mukaan toimitilarakentamisen tukena, esim. Kirjalassa.
Eduvalvonta ei saa herpaantua missään vaiheessa. Kehitysjohtajan yhdeksi tehtäväksi voisi miettiä Sivu
valtionhallinnon seuraamista ja jos asiat koskevat / voivat vaikuttaa Mikkeliliin niin asioiden esille tuomista. 14 / 141

15. - Kunnossapito (tärkeys: 87%, hajonta: 7, arvioinnit: 8)
Kaupunki siistiksi. Hiekat ja lumet pois ajoissa, kadut pestyt. Rikkinäiset rakenteet ja ralennukset korjatuksi. -
Tämä jo on tärkeä osa ensivaikutelmaa, kun uusi ihminen harkitsee perheen tai yrityksen muuttoa kaupunkiin.
- OMAISHOITOKESKUS MIKKELIIN (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 16)
Mikkeliin tulisi perustaa omaishoitoa tukeva keskus, josta omaistaan kotona hoitavat voivat saada neuvonta-
ja ohjaus palveluja sekä hoitoapua kotiin tai tilanteen ja tarpeen mukaan lyhyaikaisen hoitopaikan
hoidettavalleen, joko ympärivuorokautisesti tai muutamaksi tunniksi päivässä. Keskuksessa voisi toimia
kaupungin, kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten toimijoita.
- Yrittäjyys kunniaan (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 8)
Kaupungin tulee aktiivisemmin tukea syntyviä yrityksiä. Pk-yrityksissä on mikkeliläisten työllistämisen
tulevaisuus.
- Vahvistetaan elinkeinoelämää ja koulutusta (tärkeys: 85%, hajonta: 8, arvioinnit: 12)
Mikkeli pärjää parhaiten vahvistamalla niitä vahvuuksia, joita meillä jo on. Eli satsataan elinkeinoelämään (ml.
matkailu) ja palvelualoihin sekä koulutukseen. Kun koulutamme ihmisiä laadukkaasti ja saamme heidät
pysymään maakunnassa tarjoamalla kunnon töitä, pärjäämme. Tässä ei totisesti ole mitään uutta ja
ihmeellistä; vanha totuus.
- Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus (tärkeys: 85%, hajonta: 19, arvioinnit: 6)
Mikkelissä tehdään suurella rahalla vaikka minkälaisia stategioita, osa niistä joutavia. Eikö nekin rahat
kannattaisi satsata työpaikkoihin. Jos täällä ei ole nuorille mielekästä työtä, eivät he täällä viihdy ja
tulevaisuutta ei kannata perustaa pelkästään eläkeläisten varaan. Tiedän nuoria perheitä jotka olisivat valmiita
muuttamaan ja rakentamaan talonsa ja elämänsä Mikkelin seudulle jos olisi työpaikkoja.
- Uusia asukkaita Mikkeliin (tärkeys: 85%, hajonta: 10, arvioinnit: 9)
Mikkeli on kaunis kaupunki, jossa on luonto ja palvelut lähellä. Haasteena on väestökato, joka tuntuu jatkuvan
edelleen. Todennäköisesti hyvin suuri joukko entisiä mikkeliläisiä palaisi kotiseudulleen mikäli löytyisi
työpaikka tai vaihtoehtoisesti aika ja olosuhteet olisivat otollisia etätyölle. Tähän työpaikkojen lisäämiseen
esitin joitakin ajatuksia toisessa kohdassa. Kaupungintaloudenkin kannalta on hyvä miettiä, miten uusia
veronmaksajia paikkakunnalle saadaan. Muita houkuttelevia asioita ovat mm. yrittäjyyden edellytysten
luominen. Informaatiota tästäkin asiasta voisi olla myyvästii netissä ja vähintäänkin englannin kielellä myös.
Yhteistyö eri yrittäjäjärjestöjen, kaupungin ja muiden asiantuntijoiden ja tahojen kanssa on olennaista, jotta
palvelut toimivat. Myönteiset mielikuvat kaupungista ja kaupungin oikeanlainen imago voivat joillekin olla
riittävä syy muuttoon. Voisiko asukkaiden hankinnasta tehdä myönteisen, muista erottuvan kampanjan?
Matkakohteet, infopisteet, tavaratalot, matkakeskus jne. voisivat olla mukana kampanjassa, jossa
houkuteltaisiin alueelle lisää asukkaita ja kesäasukkaitakin. Kaupungin ja seudun vahvuuksia myös
erinomaisena asuinympäristönä tulee tuoda esille, muuten ihmiset eivät niistä voi tietää. Ystävällinen palvelu
muistetaan aina. Voisiko silläkin profiloitua?Arvot ovat jo muuttuneet ja ihmisten käyttäytyminen. Tämän
hetken arvomaailmaan voisivat kuulua ekologisuus,turvallisuus,ka
- Palvelualan merkitys työllistäjänä (tärkeys: 84%, hajonta: 9, arvioinnit: 10)
Kaupungin visioissa korostuu kovasti hallintokaupunki. Ne ovat arvokkaita työpaikkoja nekin. Kaupungin
kannattaa strategioissaan korostaa monipuolista palvelurakennetta ja luoda kaikin tavoin mahdollisuuksia
palvelusektorin kehittymiselle. Palvelusektori on erittäin hyvä ja suuri työllistäjä. Ja sopii Mikkelin imagoon.
- Yritystoimintaa lisää (tärkeys: 84%, hajonta: 21, arvioinnit: 10)
Yritystoiminta on kaiken avain. Ilman sen laajenemista ja kehittämistä kaupungilla ei ole taloudellisesti
mahdollisuuksia selviytyä.
- Matkailupalvelujen kehittäminen (tärkeys: 84%, hajonta: 9, arvioinnit: 9)
Vaikka palvelutarjonta on tositaiseksi vähäistä ja kielitaito surkeaa, on jostain syystä vielä riittänyt
kohtuullisesti erityisesti venäläisiä matkailijoita, mutta tuskin kauaan. Matkailijat menevät sinne missä ovat
parhaat palvelut. Tämän kehittäminen alalla toimivien yritysten yhteistyönä on ensiarvoisen tärkeää. Nyt Sivu
matkailupalveluissa on hieman puuhastelun makua edelleen.
15 / 141

16. - teollisten työpaikkojen luominen, (tärkeys: 83%, hajonta: 11, arvioinnit: 7)
teolliset työpaikat ovat elävän ja menestyvän kuntayhteisön runko, ilman niitä ei tulla toimeen, pelkillä
palveluilla ja koulutuksella ei eletä. on pystyttävä luomaan pien yrityksiä ja mitä tärkeintä niiden tuottamille
tuotteille markkinoita. Sillä tekemine on helppoa, mutta myymine vaikeat. Kun alueella on vain kaksi
kauppaketjua K - ja S niin ne hallitsevat markkinoita suvereenisesti sekä taloudellisesti, että poliittisesti. Kuten
tiedetään kyseiset ketjut ovat Helsingistä johdettuja ketjuja, joiden valta markkinoilla on ylivertainen sanoisin
monopoolinen, Onkin tärkeää luoda myös pienille yrityksille markkina paikkoja ( hyviä keskustassa) joita ei
kyseiset superit monopolisoi. Kaupungin on luotava edullisia vuokraltaa olevia liikekiinteistöjä, sillä pien
yrittäjät eivät voi laittaa vuokria hintoihin kuten ketjut K j S.
- Mikkeli koulukaupungiksi (tärkeys: 83%, hajonta: 13, arvioinnit: 5)
Valtakunnallisessa keskustelussa nousee säännöllisesti esiin joitain teemoja, joiden tilasta kannetaan jatkuvaa
huolta. Yksi tällainen on koulutus yleensä ja yleissivistävä opetus erikoisesti. Jos Mikkeli haluaa olla Suomen
paras paikka 2020, pitää sen koulutoimen olla esimerkillisessä asemassa. Tähän päästään seuraavasti: 1.
Koulutoimen kehittämistä varten kootaan opettajavetoinen työryhmä, jonka yksinkertaiseksi tehtäväksi
annetaan nostaa Mikkeli Suomen koulukaupungiksi. Näin kaupunki luottaa oman henkilöstön osaamiseen ja jo
tämä ele on kääntämässä opetuspuolella negatiivista konsulttivetoista kehittämisilmapiiriä positiivisemmaksi.
2. Työryhmän jäsenille maksetaan erilliskorvaus työstään. Tämä "Mikkelilisä" tulee jatkossa täydentämään
kaupunkiin pätevää opettajavoimia. 3. Tämän työryhmän ensimmäisiä tehtäviä voisivat olla: - Uusien
opetussuunnitelmien (ne uudistuvat v. 2011 tämänhetkisen tiedon mukaan) suunnittelun ja kokeilun
aloittaminen. - Opetusryhmien koon ja oppimistulosten tutkiminen - Uusien opetusmenetelmien suunnittelu ja
kokeilu - Optimaalisen kouluverkon muodostaminen kaupunkiin jne Lisäksi kaupungin koulutoimessa otetaan
huomioon 4. Oppilaiden ja huoltajien kuuleminen (aidosti) opetuksen suunnittelussa 5. Rakennetaan
kaupunkiin omia opintopolkuja esiopetus-perusopetus-2.asteen opetus-korkeakouluopetus-opiskelijan
loppusijoitus. Yritysmaailma mukaan. 6. Kaupunki voisi jatkossa hyödyntä
- Ei "rahasampojen" myyntiä! (tärkeys: 83%, hajonta: 15, arvioinnit: 9)
Sähkölaitos pitää ehdottomasti säilyttää Kaupungin hallinnassa niin yritys kuin onkin. Myynnillä ei saavuteta
kuin hetken apu talousongelmiin. Joku totesi, että sama kuin laskisi housuihinsa, ensin lämmittää sitten tuntuu
kahta kylmemmältä. Paukut toiminnan tehostamiseen ilman toimintojen ulkoistamisia ja henkilökunnan
irtisanomisia. Siinä käy tuotapikaa samoin kuin em. myyntikuviossa, tekijät kaikkoavat ja kohta pitää satsata
ulkoistettujen palveluiden koordinoijan hankkimiseen. Näin on käynyt monessa äkkipäätöksillä palveluja
ulkoistaneessa yrityksessä.
- Potilashotelli ja senioriasuntoja palveluineen! (tärkeys: 83%, hajonta: 7, arvioinnit: 8)
Potilashotelli, jolla saadaan hoitoviivemaksut kuriin. Kodinomaisia senioriasuntoja , joissa teknologian avulla
saatu turvallisuus huippuunsa , joissa pitkällekin viety hoito voidaan tuoda "kotiin" inhimillisyyttä unohtamatta.
Turvallinen, avustettu asuminen "luonnon helmassa" elämän ehtoolla houkuttelee ikäihmisiä muuttamaan
muualtakin Mikkeliin. Enää ei väestön vanhenemista nähdä "peikkona", vaan mahdollisuutena - ei vain uusiin
työpaikkoihin palveluammateissa vaan myös osana uutta brändiä -"turvallinen Mikkeli"
- Saimaan vesistön hyödyntäminen (tärkeys: 83%, hajonta: 12, arvioinnit: 10)
Mikkeli voisi ottaa toiseksi painopisteekseen Saimaan ja muiden lähivesien vetovoiman lisäämisen. Loistavat
puitteet kehittää matkailua, vapaa-ajan asumista, kalastusta ym. oheiselinkeinoja ja palveluita.
- Nopeat junayhteydet helsinki-mikkeli (tärkeys: 82%, hajonta: 17, arvioinnit: 22)
Hyvät matkustusyhteydet pääkaupunkiseudulle houkuttelee uusia yrityksiä, asukkaita ja turisteja Mikkeliin.
Säännöllistä lentoliikennettä ei tarvita, koska pääkapunkiseutu on liian lähellä lentomatkustamiseen.
- Uusia yrityksiä (tärkeys: 82%, hajonta: 24, arvioinnit: 11)
Hallintokaupungin maine ei ole vetovoimainen. Mikkeliin on saatava yrityksiä - sekä valmistavaa teollisuutta
että palveluyrityksiä. Elinkeinoyhtiöt ovat viime aikoina olleet aktiivisia asian edistämiseksi. Tätä on tuettava
edelleen. Valtion alueellistamispolitiikan ja virastojen varaan ei yksin kannata laskea.
- Taidetta ja kulttuuria (tärkeys: 82%, hajonta: 8, arvioinnit: 3)
Sivu
Mikkeli on vuonna 2020 vetovoimainen lämpimän ja ihmisläheisen taiteen ja kulttuurin keskittymä. Tämän
16 / 141
vuoksi alueelle syntyy myös uusia keksintöjä ja monenlaista yritteliäsyyttä - yritystoimintaa.Erityinen lämpö ja
ihmisläheisyys syntyy siitä, että esillä on sekä korkeakulttuuria että Jokamies Kenentahansa tekemää ja

17. tuottamaa taidetta kaikin erilaisin tavoin tehtynä. Haluaisin esimerkiksi tehdä kulttuurikierroksen ruhtinatar
Demidovan mukana, olla ilmavalvontatehtävissä lottien mukana Naisvuoren tornissa, katsella Porrassalmen
taistelunäytöstä. Menetelmänä käytetään mm. sosiokulttuurista innostamista, jolla saadaan paljon tavallisia
ihmisiä mukaan vapaaehtoiseen toimintaan omaksi hyvinvoinnikseen. Vartioparaati on ehdottomasti
säilytettävä ohjelmistossa. Työväen näyttämäpäivien valtakunnallista näkyvyyttä on nostettava, ehkä sanasta
"työväki" kannattaisi luopua tässä.
- Elinvoimainen viihtyisä kaupunki puhtaan maaseudun keskell? (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit:
12)
Yrittäjyyttä tulee edistää. Työpaikkoja on pystyttävä säilyttämään eri toimialoilla ja luomaan uusia, jotta
(nuoret) perheet saadaan pysymään ja viihtymään Mikkelissä. Teiden ja liikenneyhteyksien pitää toimia, mutta
EI rakenneta moottoriteitä kaupungin ja asutusalueiden halki. Ne synnyttävät meluhaittoja ja vievät pohjan
kaupungin ja seudun vetovoimatekijöiltä. Jos rahat löytyvät teiden rakentamiseen, on ne löydyttävä myös
melu- ym. suojauksiin. Hyvinvointi ei rakennu siihen, että tänne pääsee ja täältä pois mahdollisimman
nopeasti vaan siitä, että täällä on oikeasti pysyviä työpaikkoja niin tuotannossa kuin palveluissa ja ihmiset
viihtyvät. Harrastusmahdollisuudet ja palvelut ovat jo tällä hetkellä aika hyvät.
- Käytäntölähtöinen innovointikulttuuri ja -ympäristö (tärkeys: 82%, hajonta: 13, arvioinnit: 17)
Mikkelistä ei tule globaalia huippututkimuksen keskittymää mutta meistä voi tulla huippulaatuinen
käytäntölähtöisen innovoinnin paikkakunta. Tässä tarvitaan tiivis yhteistyö tutkijoiden ja kehittäjien, julkisen
sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, yritysten ja asiakkaiden ja käyttäjien välillä.
- VÄESTÖNKASVU (tärkeys: 82%, hajonta: 12, arvioinnit: 4)
-hankitaan Mikkeliin jokin iso työllistäjä, jonka työllistymisen kohderyhmänä erityisesti lapsiperheet -> lisää
mahdollisuuksia tuottaa toimintaa ja vapaa-ajan aktiviteetteja, sillä käyttäjämäärä olisi suurempi ->
kannattavampaa tuoda lisää kauppa-alan toimintaa eli siis kauppoja, jonka myötä tulee taas lisää työpaikkoja,
joka taas houkuttelee lisää ihmisiä
- ASENNEMUUTOS - Mikkelin maaseutu on nähtävä vahvuutena (tärkeys: 81%, hajonta: 22, arvioinnit: 9)
Mikkelin kaupunki ei pelkällä keskustan kehittämisellä pääse koskaan kasvukeskukseksi. Elinkeinopolitiikka
on käännettävä tuomaan esille vahvuudet, jotka kiinnostavat "ruuhka" Suomeen kyllästyneitä. Vahvuudet eivät
ole torin ympärillä, ei alla, eikä yllä. Vastaavanlaisia toreja on kaikissa kaupungeissa. Selkeästi linjaamalla
tulevaisuuden alueiksi Otavan, Haukivuoren ja Anttolan saadaan koko alueelle pysyvää kehitystä, ja niitä
todellisia uusia työpaikkoja.
- Saimaasta kehitettävä alueellinen vetonaula. (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 19)
Saimaan ainutlaatuisuus hyödynnetään nimenomaan yhtenäisellä, monipuolisella tarjonnalla erilaisille
ihmisryhmille. Ei niin, että jokainen yrittäjä kilpailee yksin tarjonnallaan vaan kaiken tarvittavan löytää
Mikkelin tarjoamien palvelujen kautta. Tarjolla voisi olla kansallispuisto ( Ks mallia vaikka Repoveden
alueesta), matkailu, mökkeily ,talviurheilu, huvielämä (tansseja, erilaisia ravintoloita, hyvää ruokaa, ei siis vain
juomistarkoitusta palvelevia). Kansainvälisyys huomiotava, muutkin kuin venäläiset ovat ihmeissään upeasta
luonnostamme.
- Houkuttelemalla yrityksiä kaupunkiimme. (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 6)
- MIKKELI LUONTOMATKAILUN KESKUS (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 10)
Lähdetään rakentamaan Mikkelistä luontomatkailun keskusta, jolla on laaja tarjonta matkailussa, vapaa-ajan
liikuntapalveluissa ja elämyksiä tuottavassa liiketoiminnassa. Miksi emme tarjoa läpi vuoden Mikkelin
vetovoimatekijöitä kaikille hyödynnettäväksi.
- Korkeatasoiset opiskelumahdollisuudet (tärkeys: 81%, hajonta: 12, arvioinnit: 18)
Kaupunkiin pitää saada hyvät koulutusmahdollisuudet erityisesti aloille, jotka tuottavat potenttiaalisia
veronmaksajia. Mikkelin tulee panostaa myös opiskeluajan jälkeiseen aikaan, jotta opiskelijat saadaan
jäämään kaupunkiin yritysten työntekijöiksi ja uusiksi yrittäjiksi.
Sivu
- yrittäjiä (tärkeys: 81%, hajonta: 17, arvioinnit: 10)
Yrittäjiä houkuteltava paikkakunnalle. Suurempien ketjujen kauppoja ja ravintoloita lisää nykypäivän
17 / 141
"vaatimusten" tasolle.

18. - vanhusten palvelujen monipuolinen turvaaminen (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 16)
Mikkelin ikäjakauma nyt ja tulevaisuudessa on ikävoittoinen ellei tehdä jotain. Joten pikaisesti on tehtävä
toimenpiteitä elinkeinoelämän kehittämiseksi siten, että v. 2020 on työntekijöitä. Keinoina monipuoliset
koulutukset (maahanmuuttajat, muuntokoulutus, uusia ammatteja). Jotta työikäinen väestö pysyy
kaupungissa, pitää tehostaa liike-elämää ( kaavoitus, pienyrittäjyyden tukeminen, tietokniikan hyödyntäminen -
etätyö, byrokratian vähentäminen Maakuntaliitto rasite???, palvelujen tuottaminen kaupungille ostopalveluina,
sosiaaliset yritykset, toimiluvalla toimivat hoito- jne. palvelut, yhdistystoiminnan ja osuuskuntien tuottamat
palvelut). Eli v. 2020 vanhusväestölle omia taloja, joissa on omistusasuntoja ja talossa erikseen tuotetaan
palveluja, myös kotipalvelujen lisääminen sellaiseksi, että siitä on hyötyä. Kuljetuspalveluja vanhoille/sairaille,
jotta tasa-arvo säilyy. Terveydenhoitopalveluihin uusia malleja, ensiksi tehrveydenhoitajan palvelut ja lääkärit
vain tarvittaessa.
- Vihreä, elävä keskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 12, arvioinnit: 11)
Mikkeli halusi vuonna 2009 kehittää keskustaa tasapainoisesti. Kauppakeskushankkeiden rinnalla kehitettiin
ei-kaupallista keskustaa. Kulttuurielämän lisäksi viher- ja luonnonympäristö vesielementteineen haluttiin
nostaa esille. Siksi vuonna 2020 saamme nauttia mm. valtakunnallisesti merkittävästä Mikkelin kansallisesta
kaupunkipuistosta, joka ulottuu yhtenäisenä vihervyöhykkeennä Kalevankankaalta Rokkalanjokea pitkin
satamaan, Saimaan rantoja seuraillen edelleen Kenkäveron peltojen, Mikkelipuiston ja Kaihunharjun kautta
Porrassalmen-Tuukkalan maisemiin. Mikkelin satamasta on luotu viihtyisä, toiminnallinen puistoalue. Saksalan
puoleisessa päässä on joitain asuinkerrostaloja. Muuten satama-aukio ja sitä reunustavat makasiinit
muodostavat houkuttelevan satamapuiston, jossa voi nauttia erilaisista tapahtumista, ravintolapalveluista,
erilaisista vesiliikenne- ja vesiliikuntamahdollisuuksista (kanootinvuokraus, soutuvenevuokraus,
polkuvenevuokraus, turistilaiva Kenkäveroon ja Visulahteen(Salosaaren silta uusittiin jo 2009, jotta
reittiliikenne on mahdollista). Makasiineissa toimivat em. yrittäjät ja niissä voi olla muutakin näyttely- tai
harrastustoimintaa. Sataman yleisilme on avara ja siinä on haluttu säilyttää jälkiä aiemmista toiminnallisista
vaiheista. Myös veneiden talvisäilytys on mahdollista osalla satamapuistoa, jotta ilme ei ole liian steriili ja
yhteys kesän toiminnallisuuteen säilyy.
- Vireä ydinkeskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 25, arvioinnit: 14)
Kaupunkikeskustan kehittäminen, kavelykatuja lisää, pienyrityksiä ja erikoisliikkeitä (joiden
toimintamahdollisuuksien kehittämiseen panostettava).
- Kaikki peruspalvelut kuntoon ja niille tänne käyttäjät (tärkeys: 80%, hajonta: 14, arvioinnit: 8)
Paljon lähellä peruspalveluita olevia palveluasuntoja rakennattava. Näihin houkutellaan eläköityneet
muuttamaan ja asumaan. On oltava kokoontumistiloja, virkistyspaikkoja ja kunnonylläpitämispaikkoja ja
edullisia ruokailupaikkoja tanssipaikoista lähtien. Mikkeli runsaiden palveluiden pikkukaupunki. Tänne
muuttaneet eläkeläiset tulevat käyttämään runsaasti erilaisten pienyrittäjien palveluita kuten hieronta,
kamapaajat, pienet ravintolat, elokuvat, teatteri, jumppasalit. Käyttäjien määrä tekee yrittäjien toiminnan
monipuolisiksi ja kannattavaksi.
- Mikkeli, nuorten yrittäjien paratiisi! (tärkeys: 80%, hajonta: 11, arvioinnit: 13)
Houkutellaan nuoria perustamaan yrityksiä uusilla, ennakkoluulottomilla konsepteilla mm. turismin ja
palvelualojen saralla.
- Uusien yritysten aktiivinen houkuttelu Mikkeliin (tärkeys: 80%, hajonta: 18, arvioinnit: 19)
On selvitettävä mitkä yritykset etsivät toiminnalleen uusia toimipisteitä. Suomessa(kin) on varmasti monia
elinvoimaisia firmoja, jotka eivät ole tyytyväisiä nykyisiin kuntiensa toimintaan. Mikkelin on tarjottava jotain
mitä yritykset eivät saa nykyisiltä sijaintikunnilta. Lisäksi on selvitettävä yritykset, joiden johdossa toimii
Mikkeliläislähtöisiä henkilöitä ja pyrittävä heitä siirtämään ainakin osan toiminnoistaan Mikkeliin.
- Rantatontteja kaavoitettava Mikkeliin, omakoti ja rivitalo (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 12)
Mikkelin kaupungin tulee kaavoittaa vetovoimaisia Saimaan rantatontteja ja tien toiselle puolelle
rantanäkymätontteja. Tonttien sijainniksi sopivia alueita ovat Annilan ja Kyyhkylän selkien itärannat. Näillä
rannoilla on asutusta harvakseen, Kyyhkylän selän puolella ei ollenkaan. Itärannalle, jotta ilta-aurinko paistaa
pitkään.Kaavatonttien rantaviivaksi riittää hyvin 25-30 metriä ja toiseen suuntaan 50 metriä. Tälläisillä
Sivu
Saimaan rantatonteilla on vetovoimaa, joten hintatasona voi pitää vähintään 100.000 euroa. Tontit myydään
18 / 141
vain vakituiseen ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Tälläisiä tontteja pitää olla saatavilla, jotta Mikkeliin saadaan
ihmisiä, joilla on päätäntävaltaa elinkeinoelämässä ja hallinnossa, eiväthän tälläiset ihmiset tule, jos heille ei

19. ole tarjolla laadukkaita tontteja. Jos tälläisiä saadaan Mikkeliin heidän mukanaan voi siirtyä Mikkeliin
elinkeinoa ja hallintoa. Ei heille riitä tontti jossain Rokkalan takana umpimetsässä. Tälläisellä rantatontilla
asujat eivät enää mökkipaikkaa kaipaa, joten vähentää sitä tarvetta. Monet kaupungit, Kuopio, Savonlinna
esimerkiksi. toimivat juuri näin, Mikkeli on pahasti jälkijunassa. Anttolan kuntakin on aikoinaan ollut tässä
suhteessa edistyksellinen, Tiilisaari ja Pölkinlahti, käykää päättäjät katsomassa. Anttolaan voi hyvin Vanhan
Pappilantien varteen kaavoittaa lisää. Kaava pelkästään ei riitä, vaan on rakennettava kunnallistekniikan
osalta
- HYVÖDYNNETÄÄN OLEVA ASIANTUNTIJUUS JA LUONNE (tärkeys: 79%, hajonta: 12, arvioinnit: 10)
Arvostetaan ja innostaen generoidaan myös jo olevaa: yrityksiä, julkistoimijoita, kolmatta sektoria. Niissä on
viisautta, ongelmanratkaisukykyä ja kantovoimaa. Kunnioitetaan rakennetun ympäristön historiallisia
merkkejä, sovittaudutaan herkän hienosti tarvittavilla uusilla osilla jo oleviin rakenteisiin ja maisemiin, niitä
luontaisesti kehittäen. Paikallislehti kehittyy jokapäiväisenä samanlaiseksi asioiden syventäjäksi ja arjen
sankareiden esiintuojaksi kuin se on nyt sunnuntainumerossaan, se löytää "edustuksellisuuden" takaa
todelliset tekijät. Elämästä tehdään hauskaa ja kepeämpää ja slow-liikettä tuetaan - puhutaan muustakin kuin
euroista. Ihmisen kokoinen kaupunki, sitä kohti voisi palata.
- Elinkeinot (tärkeys: 79%, hajonta: 20, arvioinnit: 6)
Tuetaan pienyrittäjiä. Suositaan ympäristöystävällistä ja työvoimaa tarvitsevaa tuotantoa. Lisätään yhteistyötä
ja tuotteiden kysyntää maaseudun tuottajien kanssa.
- Lisää työpaikkoja ja etätyölle paremmat edellytykset (tärkeys: 79%, hajonta: 17, arvioinnit: 10)
Teollisuudet työpaikat tulevat vähenemään ja monet yhtiöt siirtävät tuotantonsa ulkomaille. Tilalle Mikkelikin
tarvitsee uudenlaista yritystoimintaa. Voisiko kaiken kattavana ajatuksena yritystoiminnassa olla ekologisuus,
turvallisuus ja ilmastonmuutoksen huomioiminen? Palveluja tarvitaan entistä enemmän, joten eri sektoreiden
palveluyrityksiä seudulle mahtuu varmaan paljon lisää (vaikkapa hoiva ja dementiakoteja tyhjeneviin
maalaistaloihin). Voisiko kutsua koolle keskeiset osapuolet miettimään innovatiivisa, täysin uudenlaisiakin
yrittämisen muotoja? Suomesta ja maailmalta löytyy varmaan hyviä esimerkkejä. Kaupunginjohto voisi
asiantuntijoiden kanssa tehdä benchmarking- käyntejä kunnissa ja kaupungeissa, joissa on erityisen hyvin
onnistuttu uusien työpaikkojen luomisessa. Voisiko esim."Oulun hengestä ja toimintatavoista ottaa jotain oppia
tai Jyväskylän mallista tai pääkaupunkiseudulta? Vastaavat tiedonhaku- ja bisnesvierailut yrittäjien kanssa
mm. Kiinaan ja Venäjälle, mukaan esim. Olli Rehn, Erkki Liikanen jne. Näissä maissa riittänee markkinoita
työllistämään Etelä-Savonkin osaajia. Tai edullisemmin toteutettuna suomalaiset ja ulkomaalaiset asiantuntijat
voisi kutsua Mikkeliin. Monenlaisia tulevaisuusraportteja on varmaan laadittu ja niistä voi löytyä hyödyllistä
tietoa päättäjille. Kun etätyön tekijöille luodaan hyvät edellytykset mm. toimivat tietoliikenneyhteydet ja
viihtyisä asuinympäristö palveluineen, mahdollis
- Moottoritie Helsinki-Mikkeli (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 15)
Hyvät tieyhteydet pääkaupunkiseudulle houkuttelee uusia yrityksiä, asukkaita ja turisteja Mikkeliin.
Säännöllistä lentoliikennettä ei tarvita, koska pääkapunkiseutu on liian lähellä lentomatkustamiseen.
- Keskustasta kaupunkilaisille toinen olohuone (tärkeys: 78%, hajonta: 13, arvioinnit: 11)
Keskustan kehittäminen on ehdoton edellytys Mikkelin säilymisenä kaupungin näköisenä ja tuntuisena. Ei
tehdä Mikkelistä uutta Kuusankoskea, vaan luodaan yrittäjille mahdollisuus luoda ydinkeskustan alueesta
lämminhenkinen ja viihtysä ajanvietto paikka kaikille kaupunkilaisille. Tämä edellyttää parkkitilojen
järjesteämistä, kävelykatujen lisäämistä ja liike- sekä ulkoalueiden siistiä ulkoasua. Autojen saaminen piiloon
ja jalkaisin sekä pyörällä liikkumisen helpottaminen luo viihtyisyyttä. Mikkelin suppea keskusta antaa hyvät
mahdollisuudet tehdä siitä kansainvälisestikin kiinnostavan kohteen. Kun lisäksi hyödynnetään sataman alue,
jonka kehittäminen hyödyttää puolin ja toisin keskustan elinvoimaisuutta.
- Uusia yrityksiä Mikkeliin (tärkeys: 78%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)
Panostetaan siihen, että Mikkeliin saataisiin uusia yrityksiä /yritysten toimipisteitä. Näin luodaan uusia
työpaikkoja
- Kaupungin työntekijät innovaattoreina (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 24)
Kaupunkiorganisaation innovatiivisuuden paljastaminen ja näkyväksi tekeminen. Kaupungin työntekijät oman
Sivu
työnsä mutta myös laajemmin käytäntöjen uudistajina. 19 / 141

20. - Koulutusta nuorille (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 5)
Olisi tärkeätä säilyttää ja monipuolistaa koulutusmahdollisuuksia nuorille toisen asteen koulutuspaikoista
lähtien ja vielä niin, että työelämän tavoitteet ja toiveet voitaisiin ottaa huomioon. Myös oppisopimuskoulutusta
tulisi lisätä.
- Osatyökykyisten hyödyntäminen työmarkkinoilla. (tärkeys: 78%, hajonta: 9, arvioinnit: 6)
Osatyökykyisiä/vajaakuntoisia henkilöitä joilla olisi halua työelämään, mutta nykyinen kylmä ja "riistäväkin"
tahti ei kannusta tarpeeksi työyhteisöjä palkkaamaan ns. osatyökykyisiä. Oletan, että sopivalla markkinoinnilla
ja kannustuksella erilainen osaaminen voisi tuoda tulosta. Haen nimenomaan julkisen puolen vastuuta
työllistämisessä.
- Hyvinvoivan kaupungin edellytys on hyvinvoiva talousalue (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 13)
Mikkelin alueen luontainen kehittyminen perustuu työhön ja luonnonvaroihin, lähinnä puuhun sen eri
muodoissa. Päästäkseen globaaleille markkinoille tuotannolla on oltava sekä uutuusarvo että tavaratalojen
massa-artikkelin luonne. Näitä mahdollisuuksia on esitelty laajasti web-sivuilla http://karelianagency.com.
Mikkelin kaupungin sekä virkamies- että luottamushenkilöjohto ovat saaneet tiedokseen myös viimeisimmän
tarjouksen, Palicca-projektin, joka perustuu siihen, että käytetään ns. Friulin mallin tapaan hajautettua
tuotantomallia, jossa varsinaisen tuotantovaiheen muodostavat 10-20 työntekijän perheyritykset. Mallista saa
tarkempia tietoja sähköpostilla mahotti@iwn.fi. Myös kaupungin alueelle on tarjolla runsaasti työpaikkoja
muoviteollisuuden puolella; sivuilla esitellään Square 3D-järjestelmää, jonka lähin vertailutuote on Lego.
Legolla on toistatuhatta ruiskupuristinta ja tuotannon liikevaihto viime vuonna oli yli miljardi euroa. Sekä
Palican että Squaren ylivoimaisuus Legon rinnalla perustuu siihen, että Lego toimii vain kaksiulotteisesti, kun
ehdotuksen tuoteryhmät erittäin laajoine tuotekehitysohjelmineen ovat kolmiulotteiset ja markkinoiden ainoat.
Kun sekä ympäröivä maaseutu Mikkelin talousalueena että itse kaupungin talous saatetaan terveelle pohjalle,
on Mikkelillä täysin realistiset mahdollisuudet kehittyä Suomen parhaaksi paikaksi vuoteen 2020 mennessä.
- Tuetaan alueen elinkeinoelämää (tärkeys: 77%, hajonta: 21, arvioinnit: 3)
Mahdollistetaan järkevällä kaavoituksella hyviä liikepaikkoja sekä teollisuutta.
- Vireä ja puoleensavetävä (tärkeys: 77%, hajonta: 16, arvioinnit: 9)
-Lisää yliopistokoulutusta ja muuta vastaavaa, että saisimme nuoria jäämään ja muuttamaan tänne. -
Liikenneyhteydet nopeiksi ja toimiviksi joka suuntaan. -Keskustaa pitäisi elävöittää pidemmillä aukioloajoilla ja
runsailla ajanviettopaikoilla. Liikekeskusten rakentaminen on varmaan yksi avain tässä. -Paikkakunnan
historiaa pitäisi olla aina saatavilla matkailijoille. Kaikki mielenkiintoiset henkilöt ja tapahtumat voisivat olla
esillä matkamuistomyymälöissä ja esitteissä. Myös kulttuuritapahtumissa. -Paikallisen kulttuurityön
arvostaminen yhdeksi maakunnan vahvuudeksi. Innokkaalla, kannustavalla yhteistyöllä saadaan paljon
arvokasta aikaiseksi. -Johtamiskulttuuri avoimeksi. Ihmisten henkisessä hyvinvoinnissa voimme kehittyä
maailman parhaiksi. -Vanhat ihanat puutalot purettiin Mikkelistä. Voisiko niitä rakentaa vielä jonnekin? Tai
puukerrostaloja, vaikka Kenkäveroon. Perinneosaaminen kunniaan! -Olkaamme hyviä ihmisiä!
Kunniottakaamme toistemme työtä, ja tukekaamme paikallista yrittäjyyttä ja lähituotantoa.
- Käytäntölähtöinen innovointi (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 16)
Käyttäjistä lähtevä uudistaminen. Kehittäjät, tutkijat, yritykset´, julkinen sektori ja käyttäjät yhteiskehittelemään
Mikkeliä ja uusia ratkaisuja
- Matkailupalvelujen tuottajien yhteistyö tiiviimmäksi (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)
Mielestäni Saimaan seudun matkailumahdollisuuksia pitäisi hyödyntää enemmän. samalla myöskin kestävän
kehityksen näkökulma olisi säilytettävä. Saimaan kiertäminen polkupyörällä rauhallisesti ajellen ja eri
kohteisiin tutustuen sekä ennalta suuniteltuihin majoistuspaikkoihin nojaten täyttäisi näitä kriteerejä. Muitekin
oheispalveluja olisi hyvä saada joustavasti käytetteäviksi. Joko kokomatkainen tai osiin jaettu opastus,
huoltopalvelujen saatvauuden ajantasaiset tiedot ym. olisivat tärkeitä Koko matkailun kannalta olisi tarpeen
saada lomakaudeksi ainakin osan kesämatkailuyrittäjien kapasiteetista toimimaan elokuun loppuun saakka.
Sellaisia opiskelijoita, ja nuoria, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, pitäisi voida hyödyntää tässä
loppukesän jakson aikana. myöskin osatyökykyisten työtarjokkaiden mahdollisuudet olisi tällöin hyvä
huomioida. Nuorten voisi otaksua saaneen alkukesän aikana hyvää tuntumaan tehtäviinsä. Lähiseudulla on
Sivu
joitakin vuosia ollut tasokas pyöräilytapahtuma: Toyr de Mäntyharju. Se on vain päivän retki, mutta sen hyvistä
20 / 141
järjestelyistä on paljon opittavaa. Järjestäjät haluavat sen kuitenkin säilyttää pienenä ja laadukkaana
tapahtumana. Viime syksyn Innoelma- messuila Helsingissä palkittiin "Äksyt äämät"- niminenpieni Pohjois-

21. Karjalalainen matkailuyritys. Siellä on kehitelty hyvää yhteistyötä saksalaisten matkailijoiden kanssa ja
pyöräilyn osalta on kehitelty mittava retki
- turvallinen kaupunki ja monipuolisisesti työpaikkoja (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 17)
Hyvät palvelujen ja turvallinen asuinympäristön ylläpitäminen ja markkinointi Työpaikkatarjonnan lisääminen ja
monipuolistaminen, puolisolle työpaikka Osaamisen varmistaminen koulutuksella
- Melontaa kaupungin sydämessä ym. muut hankkeet eivät eten (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 14)
Mikkelin Melojat esitti keväällä 2008 kaupungin liikuntatoimelle, ympäristökeskukselle, puistotoimistolle, Eslillle
ja yrityssektorin edustajille kuinka melontamahdollisuuksia parantamalla voitaisiin saada matkailijoille ja
paikallisille lisää mielekästä tekemistä. Esitystä pidettiin erittäin hyvänä ja varsinkin Esli sekä matkailu- ja
majoituspalveluita tarjoavat yritykset ottivat idean lämpimästi vastaan. Hanke kuitenkin kaatui lähinnä siihen,
ettei projektille löytynyt vastuullista tahoa, joka olisi selvittänyt hanketta tarkemmin, hankkinut sille rahoituksen
ja vienyt lopulta koko toteutusprojektin läpi. Tästä heräsikin kysymys, onko kaupungin kehittäminen kuitenkin
kiinni enemmän eri tahojen yhteistoiminna/yhteisen näkemyksen puutteesta ja siitä ettei kukaan oikein tiedä
kenen tulisi vastata mistäkin, kuin varsinaisten ideoiden tai rahan puutteesta?
- Vähemmän fossiilisia polttoaineita (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 8)
Bensiinin hinta nousee vuosien mittaan. Keinoja joilla Mikkeli voi vähentää riippuvuutta fossiilisista
polttoaineista: - kaavoitukseen riittävät kevyen liikenteen väylät - lähipalvelut tavoittaa vähemmällä
bensanpolttamisella kuin keskitetyt - kaukolämpöputkisto kaikille asuntoalueille, ja liityntä kohtuuhintaiseksi -
alueille, joille ei valmista kaukolämpöä ole saatavilla, kaavavaraus hake- tms. biopolttolaitoksille - kaupungin
käyttämää kevyempää ajoneuvokalustoa sähkö- tai biokaasukäyttöisiksi - kysynnän käynnistyessä voisi
houkutella alaan liittyvää yritystoimintaa paikkakunnalle. Esim. vanhoihin autoihin on mahdollista asentaa
kaasumoottoreita, ja sähköautojakin on huollettava jossain. - metaanikaasua on mahdollista tuottaa
biojätteestä, vesistöjen kasveista ja pohjamudasta, karjanlannasta sekä ihmisten ulosteista - se on energiaa
joka haisee! Maalaisjärjellä ajateltuna tämän pitäisi olla varma laajenevan bisneksen alue. Misetin ja Miktechin
porukat miettimään asiaa kaupungin näkökulmasta.
- KOulutusta kehitettävä (tärkeys: 76%, hajonta: 16, arvioinnit: 8)
Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu samalle kampukselle! - vain siten saadaan näiden kahden välille
pitkäjännitteinen yhteistyö kehittymään. Nyt yliopistokeskus on onnistuneesti profiloitunut maakunnan
tämänhetkiseen elinkeinorakenteeseen.Mutta onko elinkeinorakenne jatkossa samansuuntainen? Tällä
hetkellähän aivan suuri osa koulututetuista häviää muualle, kosk akoulutusta vastaavaa työtä ei maakunnassa
ole saatavilla. Koulutus ja työpaikkojen tarjonta on saatava kohtaamaan- -muutoin maakunnasta muutto jatkuu
---
- Työpaikkojen kautta muuttovoittoon (tärkeys: 76%, hajonta: 20, arvioinnit: 15)
Mikkelin koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan on pantava vauhtia. Muualta saapuvat yrittäjät on toivotettava
tervetulleiksi ja koulutustarjontaa on muokattava yritysten tarpeisiin. Valmistuneet on saatava työllistymään
Etelä-Savon alueelle. Muuttovoiton saavuttamisen jälkeen on paljon helpompaa saada tänne houkuteltua lisää
yrityksiä.
- Saimaan ranta-alue hyötykäyttöön (tärkeys: 76%, hajonta: 18, arvioinnit: 24)
Saimaan rannat sataman perukoilta Kyyhkylään saakka kokonaisvaltaiseen suunnittteluun, ei ainoastaan
asunnoille, mutta toimisto/yritystiloja tarjontaan. Satamaan palveluja, ravontoloita jne. Sijainti ainutkertainen
liikenteellisesti sekä torin läheisyydessä. Missään ei ole tällaista mahdollisuutta, täällä se on jätetty huomiotta.
- Saa Onnistua ja Rikastua (tärkeys: 76%, hajonta: 12, arvioinnit: 6)
Mitä enemmän meillä on elämässään onnistuneita ja ja vaurastuneita asukkaita, sitä enemmän heistä säteilee
muille työtilaisuuksia ja toimeentuloa. Olisi hienoa nähdä Mikkeli kaupunkina, jossa on eniten Ferrareita ja
Lamborghineja, yli 40 jalkaisia jahteja ja loistohuviloita pohjoiseuroopassa. Loitava mittari monessa suhteessa.
- nuorta väkeä lisää Mikkeliin (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 11)
Otetaan pakolaisia lisää. Heillä usein lapsia, joista on koulutettavissa tulevaisuuden työntekijöitä.
Sivu
- Koko kunnan kehitys (tärkeys: 75%, hajonta: 29, arvioinnit: 8) 21 / 141
Mikkeliä tulee kehittää koko kunnan alueelta.Myös hajaasutus alueet mukaan.Mikkeli tarvittsee myös väljää

22. asunto aluetta ja uusia veronmaksajia.Maaseutu on voimavara.Siellä voisi olla pienyritys toimintaa, joka tukisi
maatalous ja muita sivuelinkeinoja.Miksei omana toimintanakin.
- Sähköisten palveluiden kehittäminen (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 13)
Kesäasukkaana ja siten harvoin paikalla olevana, ja kesäasunnolla ollessanikin silti 30 minuutin automatkan
päässä keskustasta olevana, hoitaisin hallinnollisia asioita kaupungin kanssa mieluiten internetin kautta.
Kaupungin pitäisi hallinnollisten palveluiden lisäksi kehittää ja tarjota aktiivisemmin myös muita palveluita
kesäasujille yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.
- Rohkeus ja keskinäinen luottamus nostavat Mikkelin Suomen k (tärkeys: 75%, hajonta: 19, arvioinnit:
11)
-Katsotaan eteenpäin eikä peruutuspeiliin! Investoidaan osaamiseen ja infrastruktuuriin, palvelutuotantoon ja
kulttuuriin niin paljon kuin suinkin voidaan! Niin tärkeää kuin onkin hoitaa vanhukset ja lapset hvyin, se ei
valitettavasti yksin riitä silloin kun pitää rakentaa seutukunnan elämä vankalle pohjalle! - Luotetaan toisiimme,
kannustetaan toisiamme yrittäjyydessä, luovuudessa, innovaatioissa ja yhteistyössä sen sijaan, että
kadehdimme, kampitamme. mitätöimme, vähättelemme ja yritämme kaikin keinoin ampua alas niitä, jotka
uskaltavat esittää eteenpäin vieviä ideoita ja tehdä tulevaisuuteen suuntaavia tekoja.
- Mikkelin ekoyliopistokeskus (tärkeys: 75%, hajonta: 11, arvioinnit: 8)
Mikkeliin voidaan pitkäjänteisellä työllä rakentaa kestävään kehitykseen nojaava, ympäristöliiketoimintaa
panostava ja uusiutuvia energialähteitä kokeileva ja edistävä kansainvälinen osaamiskeskittymä.
- Elävä kaupunkikeskus Saimaan rannalla (tärkeys: 75%, hajonta: 21, arvioinnit: 12)
Kekustan liikerakennusten, liikenneympäristön ja puistojen onnistunut saneeraus ja täydennysrakentaminen
luo viihtyisän ja toimivan liikekeskuksen, joka laajenee ratapihan yli satama-alueelle Savilahden ranta-
alueiden saneeraaminen asunto-, liikerakennusten alueena luo asumiselle ja yritystoiminnalle nykyaikaiset ja
mielenkiintoiset puitteet. Toimivat liikenneyhteydet ( maantie-, rautatie-, lentoliikenne sekä vesiliikenne ) ja
muutoinkin toimiva infrastruktuuri ovat edellytys toimivalle ja dynaamiselle kaupunkikehittämiselle. Viihtyisät
rantapuistot varmistavat omaleimaisen maiseman hyödyntämisen .
- Käytäntölähtöinen innovointikulttuuri ja -ympäristö (tärkeys: 75%, hajonta: 21, arvioinnit: 14)
Mikkelistä ei tule globaalia huippututkimuksen keskittymää mutta meistä voi tulla huippulaatuinen
käytäntölähtöisen innovoinnin paikkakunta. Tässä tarvitaan tiivis yhteistyö tutkijoiden ja kehittäjien, julkisen
sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, yritysten ja asiakkaiden ja käyttäjien välillä.
- Saimaan Naantali (tärkeys: 75%, hajonta: 20, arvioinnit: 14)
Mikkeliä voisi kehittää nätiksi Saimaan lomakeitaaksi Naantalin tapaan. Kivoja palvelutaloja eläkeläisille, hyvät
terveyspalvelut, inhimillinen ja humaani infrastruktuuri, kauneus, vesistöt ja luonto lähellä. Elinkeinoelämä olisi
inhimillistä ICT:tä ehkä myös senioreihin ja lomailuun painottuen.
- Ohittajat pysäytettävä (tärkeys: 75%, hajonta: 18, arvioinnit: 8)
Kenkäveron pelloille parkkialue. Nonstop lauttayhteys kesäisin välille Kenkävero-Graani-Satama. Talvisin
moottorikelkkajuna. Kaupunkijuna välille Kenkävero-Satama-Tori. Pientä yritystoimintaa syntyisi
automaattisesti sataman alueelle. Yritykset maksaisivat yhdessä kustannukset. Kenkäveroon ulkona oleva
talvi/kesäuimala, lämmitys voimalaitoksen lauhteella. Talvipuutarha Mikkelipuistoon. Jätevesipuhdistamon
paikalle majoitustilaa. Pitkä luistelurata/avantouintipaikka talvisin. Ohiajaminen saatava loppumaan!
- Lisätään työpaikkoja (tärkeys: 74%, hajonta: 26, arvioinnit: 16)
Valmistuneet opiskelijat jäisivät kyllä Mikkeliin, jos täällä olisi töitä eli kannattaa tehdä kaikki voitavissa oleva ja
enemmänkin työpaikkojen lisäämiseksi.
- LÄHIRUOKAA SAATAVILLA (tärkeys: 74%, hajonta: 20, arvioinnit: 14)
Turvataan mm. kauppahallin toiminta riittävän alhaisin vuokrin. Torimyyntiä "suojellaan". Kaupat ottavat
hyllyihintä lähitilojen tuotteita.
Sivu
- Kasarmialue (tärkeys: 74%, hajonta: 23, arvioinnit: 8)
22 / 141
Vanhojen kasarmien alueelle on syntynyt elävä pienyritysten, käsityöläisten, taidenäyttelyiden, kirpputorien,
kahviloiden ja talvitorin alue, joka vetää isot joukot mikkeliläisiä ja muita retkeilijöitä erityisesti viikonloppuisin.

23. Näyttämöpäivien pari parasta esitystä on kaikkien mikkeliläisten nähtävissä Sotkulla aina parin viikon ajan
näyttämöpäivien jälkeen. Alue on Mikkelin keidas.
- Luonnonvarat ja tuotanto (tärkeys: 74%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)
Kestävällä ja vakaalla pohjalla oleva yhdyskunta syntyy vain kestävän tuotannon perustalle. Kaupalliset
toiminnot kyllä löytävät tälläiset paikat sillä kauppiaat haistavat rahan. Mikkelissä tälläinen tuotannollinen
pohja löytyy ympärillä olevista luonnonvaroista: metsät, metsätalous ja maaseutuelinkeinojen alkutuotyteiden
jalostus.
- Kaikki yritykset Mikkelissä kasvattavat vetovoimaa (tärkeys: 74%, hajonta: 23, arvioinnit: 10)
Ei kiistellä siitä saako joku yritys tulla Mikkeliin, vaan otetaan vastaan avomielin.
- Luonto ja ihmiset sopusoinnussa (tärkeys: 73%, hajonta: 24, arvioinnit: 14)
Mikkelistä ei tule teollisuuskeskusta, vaan monipuolisten palvelujen,matkailun, koulutuksen ja tutkimuksen
avulla elinkeinorakenne riittää kattamaan myös lisääntyvän vanhusväestön tarpeet. Yliopistotason
tutkimushankkeet vievät uusille urille: kestävää kehitystä ei enää ajatella tulevan esim. autoilua tukemalla
(toriparkit ym), vaan kehitetään aivan uudentyyppistä ajattelua ihmisten elämänlaadun,luonnon
kestokyvyn,henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja esim.kansainvälisyyden näkökulmasta. Asumiseen,
palveluihin ja likkumiseen kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeita, joissa eettiset ja
ekologiset tekijät on asetettu etusijalle.
- LÄHIKAUPAT (tärkeys: 73%, hajonta: 11, arvioinnit: 10)
Tarvitaan lähikauppoja isojen palvelukeskittymien lisäksi. Kahvilanurkkauksia ja kohtaamispaikkoja
kauppapalvelujen osaksi - ja mitä isompi toimija, sen tärkeämpi hyvän tahdon ele, kuten yleisövessojenkin
tarjoaminen.... Elämyksellisyyttä asiakaspintaan standardin tylsän sijaan!
- Turvallisuusklusterista yksi elinkeinostrategian kärki (tärkeys: 73%, hajonta: 13, arvioinnit: 7)
Mikkelin on mahdollista tehdä turvallisuusklusterista tulevaisuuden menestystarina. Siihen kannattaa satsata.
- pienyrittäjyystoiminnan tukeminen (tärkeys: 73%, hajonta: 18, arvioinnit: 17)
Palvelutuotantoon monipuolisia yrityksiä. Saksassa hyviä kokemuksia sosiaalisista yrityksistä, niitä Mikkeliin
muillekin kuin ekotorille. Tietotekniikan hyödyntämisessä työpaikkoja Mikkeliin, yritykset voivat olla vaikka
Helsingissä, Pietarissa tai Roomassa. Koulutuksessa satsataan nopeasti vaikuttaviin muuntokoulutuksiin.
Yritystaloja, joissa voisi toimia useita tai jopa kymmeniä eri alojen yrityksiä.
- Panostamalla turvallisuusteknologiaan ja -osaamiseen (tärkeys: 73%, hajonta: 18, arvioinnit: 17)
Luodaan Mikkelistä turvallisuusalan teknologia- ja innovaatiokeskittymä ja koordinoija. Kootaan yhteen
paikalliset ja kansalliset osaajat ja innovaattorit niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Panostetaan
Mikkelin kaupunkistrategiassa, elinkeinostrategiassa ja aluestrategiassa turvallisuusteemaan. Turvallisuus on
arjen mutta myös hallinnollista ja siviiliturvallisuutta. Huomoidaan turvallisuuden moninaiset näkökulmat ja
panostetaan näiden edistämiseen poikkihallinnollisella yhteistyöllä.
- Huolehditaan keskustan vetovoimasta ja kehittymisestä (tärkeys: 73%, hajonta: 26, arvioinnit: 13)
Aloitettua kasvojenkohotusta viedään johdonmukaisesti eteenpäin kaikkien toimijoiden (kaupunki, liike-elämä,
yrittäjät, liikennöitsijät ) yhteisvoimin. Tärkeitä osia ovat sataman ja torin välikorttelit ja yhteydet,
pysäköintijärjestelyt (toriparkki), torin pohjoisreunan liiketlat, jalankulkuympäristö mahdollisine sääsuojineen.
yleisestä siisteydestä uolehtiminen.
- Positiivisia uutisia lehtiin järjetelmällisesti (tärkeys: 73%, hajonta: 21, arvioinnit: 11)
Eiköhän aletaan rakentaa Mikkelin menetsyksen ilmapiiriä yritysten kanssa ja yritysten ehdoilla. Unohdetaan
vähäksi aikaa , kuka virkamies teki ensimmäisenä sitä taikka tätä.Mitä sillä on väliä, kuka virkamies sai olla
ekana kakkua ottamassa tai ministeriä kättelemässä. Ei se muita liikuta. Nosteaan rohkeasti , savolaisista
tavoista poiketen yrityksiä valokeilaan. Siis yrityksiä, jotka ovat aivan tavallisia. Ei tarvitse olla mikään
maailman luokan yrittäjä tai yritys. Tuodaan vaikka kerran kahdessa viikossa kaupunkilehdessä yksi hyvä,
mukava tai muuten vaan taloudellisesti kivasti pärjännyt yritys esille. Kerrotaan rennosti yrittäjästä ja sen
Sivu
asiakkaista ja muusta , joka innostaa tavallisia ihmisiä jaksamaan töissä ja arjessa ja uskomaan parempaan
Mikkeliin. Usko tulevaan ja parempi ilmapiiri syntyy aivan tavallisista asíoista, ei tarvitse aina olla jotain
23 / 141
balettia tai oopperaa. Kunhan noita pieniä positiivisia asioita tulee sopivasta vastaan ja riittävän pitkään, niin

24. kyllä ne iinostavat yllättävän paljon. Yleinen ilmapiitihän tässä pitää saada positiiviseksi ja houkuttelevaksi.
Kun ensin on harjoiteltu alueen lehdissä, niin sen jälkeen voidaan tehdä posstuksia vuoden ja oparin ajan ja
haetaan kissojen ja koirien kanssa juttuja Helsingin Sanomiin. Sinne kun saadaan sunnuntai hesariin juttua,
niin sillähän on heti miljoona lukijaa. Niitä juttuja , kun on kymmenn tai enemmän vuoden aikana, niin taas on
Mikkelin s
- Yhtenäinen Mikkeli 2 (tärkeys: 72%, hajonta: 15, arvioinnit: 10)
Toimivaan kaupunkiin kuuluu mielestäni myös, että palvelukokonaisuuksia on keskitetysti. Graanissa
palveluita voisi olla enemmänkin (käyntikorttialue). Samoin Kirjalan kaupunginosa on saanut mielestäni
piristysruiskeen Gigantista. Lisää kulutushyödykkeitä tarjoavia yrityksiä, koska alue käytännössä keskustan
jatke -> miksi mennä merta edemmäks kalaan? Urskin kenttä Urpola-Kirjalaan ja pienyrityksiä keskustaan?
Rantakylän kehitys? Pitäisikö olla pelkkä asuinalue? Ihmetyttää käydä sielläkin asioilla -> bensaa kuluu kun
kauppoja siellä sun täällä? Merkittävät yritykset valtaväylien varteen. Rantakylästä puutarhakaupunginosa
isoine omakotitalotontteineen.
- Paras paikka asua ja yrittää (tärkeys: 72%, hajonta: 15, arvioinnit: 13)
Mikkelissä loistavat olosuhteet ja puiteet yrityksille: tiloja ja työvoimaa joustavasti saatavilla, hyvät
liikenneyhteydet sekä toimivat tietoliikenneyhteydet. Yhteistyö kaupungin, Finnveran, TE-keskuksen ja monien
muiden toimijoiden kesken on Suomen esimerkillisintä ja kehitys yhteistyölle on ollut huikea menetystarina.
Mikelissä on laaja kirjo eri tyyppisiä asumismahdollisuuksia cityasunnoista maaseudun rauhaan. Uudistettu
Urheilupuisto on aktiivisten kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja keskustan kävelyalue täynnä kahviloita ja
tapahtumia sekä tempauksia. Niin seniorit kuin juniorit on huomioitu laajassa tapahtumatarjonassa
korkeakulttuurista urheiluun ja kansan tapahtumiin. Mikkelin maine myhäelevästä on kiillotettu Suomen
parhaaksi paikaksi asua pienessä suuressa kaupungissa.
- Panostetaan luokkakoon radikaaliin pienentämiseen (tärkeys: 72%, hajonta: 21, arvioinnit: 16)
Olen veronmaksajana valmis sijoittamaan pieniin opetusyksiköihin. Tämä linjaus nostaa Mikkelin valtavirran
mukana seilaavien kaupunkien yläpuolelle, joka näkyy koulutettujen lapsiperheiden vyörynä paikkakunnalle.
Samalla tulee lisää työpaikkoja, kun yritykset haluavat tarjota työntekijöilleen maan parasta palvelua. Tämä
tietysti vaatii lujaa uskoa ja tahtoa nähdä ja tehdä asioita uudella tavalla. Onko uudet valtuutetut valmiita
muutokseen ja vastuun kantoon?
- tori (tärkeys: 72%, hajonta: 19, arvioinnit: 17)
yrittäjiä houkuteltava liää
- Satamaan kaupunkikeskus (tärkeys: 71%, hajonta: 17, arvioinnit: 13)
Mikkelin satamaan voitaisiin kehittää kaupaunkikeskus, missä rannassa olisi laiturit olisivat koko laiturikadun
matkalla. Noille laitureille voisi tehdä pieniä kauppoja, kahviloita jne missä ihmiset viihtyisivät. Lisäksi
Laiturikadun ja junaradan väliselle alueelle voisi suunnitella korkeahkoja kerrostaloja, joissa olisi alhaall
liiketilaa ja ylhäällä asuntoja, joista olisi myös luonnollisesti näkymä Saimaalle. Tämä keskus houkuttelisi sekä
ohiajavia turisteja että paikallisia ihmisiä viettämään aikaansa ja rahaansa keskuksessa parantaen sekä
kaupungin yritysten liiketoimintaa ja alueen ihmisten viihtyvyyttä.
- Yrittäminen (tärkeys: 71%, hajonta: 13, arvioinnit: 14)
Kaupungin on tehtävä edelleen yhteistyötä Mikkelin yrittäjien kanssa. Yritysten (niin pienten, kuin suurempien)
aktiivinen läsnäolo kaupungin kehittämisessä on varmasti viisasta.
- Pitkän tähtäimen suunnitelmia (tärkeys: 71%, hajonta: 29, arvioinnit: 10)
Sitähän tämä kysely kai valmisteleekin. Selkeät ohjelmat työelämälle, hallinnolle, ympäristölle, asuntoalueille,
joukkoliikenteelle, kulttuurille, liikunnalle jne. juuri sinne kymmenen vuoden päähän.
- Kansainvälistyminen (tärkeys: 71%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)
Mikkeli pitäisi saada paremmin tunnetuksi kansainvälisesti. Koulutussektorilla tämä on jo melko hyvin
onnistunut, eli ulkomaalaisia opiskelijoita on jo Mikkelissä melkoisesti. Kuinka saataisiin edes osa näistä, esim.
Helsingin Kauppakorkeakoulun opiskelijoista jäämään yrittäjiksi Mikkeliin? Tänne kaivataan uusia ajatuksia ja
Sivu
näkökulmia yrittämiseen ja sen tukemiseen. Kielikoulutusta tulisi edelleen kehittää ja lisätä, esim. venäjä.
Ongelma täällä Suomessahan on se, että "nappikauppa" ei kannata kun väkeä (asiakkaita) on niin vähän. 24 / 141
Mikkeli tulisi saada houkuttelevammaksi matkailullisesti, eikä esim. seisottaa tyhjillään kaupungin parhaimmilla
paikoilla sijaitsevaa hotellia, epäonnistuneen yrityskaupan seurauksena. Eikö tästä kiinteistöstä saisi

25. kehittämällä sen paljon puhutun kylpylän? Erilaista matkailullista infraa löytyy seudulta. Yhdistämällä näitä
voimia toiminta saataisiin tehokkaammaksi ja "kakusta" riittäisi jaettavaa varmasti kaikille. Asema- ja satama-
alueen jatkokehittäminen. Mikkelillä sama vika kuin Jyväskylällä. Ratapiha erottaa hienon sataman ja
keskustan. Onko asema-aluetta mahdollista pienentää siirtämällä puunkuormaus syrjäisemmälle seudulle,
mahdollisesti kattaa asema ja mahdollistaa luonteva siirtyminen keskustasta satamaan? Teollisuuslaitokset ja
-myymälät pois sataman alueelta syrjempään ja lisää viihtyvyyttä, mahd. asuntoja, pienliiketiloja myös
satamaan.
- Paikallisten vahvuuksien käyttöönotto ja kehittäminen (tärkeys: 71%, hajonta: 29, arvioinnit: 6)
Esimerkiksi Ideapark varmasti lisää työllisyyttä sekä liikennettä alueelle, mutta ei välttämättä johda kovin
kestäviin ratkaisuihin ja samalla sitouttaa liiaksi verrattuna omaleimaisten ja paikallisten
piirteidenkehittämiseen.
- Mikkelistä tekemisen meiningin mallikaupunki. (tärkeys: 71%, hajonta: 25, arvioinnit: 8)
Suomessa on seutukuntia, jotka nauttivat osittain ansiototankin mainetta joko "yrittäjäystävällisenä",
"kehittämishaluisena" tms kuntana. Voisi erikseen miettiä, millä keinoin Mikkelissä asuvat ja työssä käyvät
voisivat osoittaa, että osataan sitä yrittää muuallakin kuin pohjanmaalla. Yhdessä tekemisen ja "kyllä hoituu" -
imagon luominen ei ole kiinni suhdanteista.
- venäjän kielen osaamista lisättävä (tärkeys: 71%, hajonta: 14, arvioinnit: 19)
Peruskouluun venäjän kieli vaihtoehdoksi jo aluta saakka. Näin v. 2020 on nuorissa sen osaajia. Venäläisten
liike- ja vapaa-ajan matkailu kasvaa, kun meillä on palveluja heidän kielellään. Myös yrityselämälle,
vientiyrityksille mahdollisuus kehittyä kun on omasta takaa kielen osaajia.
- Jatkuva kasvu vai tasapaino? (tärkeys: 71%, hajonta: 17, arvioinnit: 14)
Voiko kaikki kasvaa jatkuvasti? Ei. Jos kaupungin talouden uskotaan olevan pelastettavissa sillä, että
rakennetaan hyvin kalliita toriparkkeja ja valon heittimiä yms., ollaan menty hieman metsään. Pelkkä
ulkokuoren parantelu ei poista sisäistä kriisiä. Tasapaino on tila jossa yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät
asiat ruokkivat toisiaan ja syntyy kuin ympyrä. Pitäisi tehdä säästö toimenpiteitä ja sitten investoida asioihin,
jotka ruokkivat ihmisten tuloa Mikkeliin kenties takaisin ja jäävän tänne ja myös muuttavan tänne. Paremmat
baarit ja opiskelu mahdollisuudet saisivat nuoret elämään Mikkelissä opiskelu aikansa. Erilainen
kulttuuritoimita ja sen mahdollistaminen ei vaadi hirveästi rahaa välttämättä. Ihmiset pitää saada asioimaan
keskustassa, eikä jossain megamarketissa johon pääsee vain autolla. Useammat yritykset luovat työpaikkoja
ja tekevät mukavan ja sivistyneen ilmapiirin. Kirjastot ja ilmaiset vessat ovat inhimillisiä.
- Yritysystävällinen kaupunki hyvillä yhteyksillä (tärkeys: 70%, hajonta: 15, arvioinnit: 11)
Mikkelin tulevaisuudesta tehtävien päätösten pitää perustua työpaikkojen lisääntymiseen. Pyrittävä kaikessa
päätöksenteossa huomioimaan niiden työllisyysvaikutus. Ilman työpaikkoja ei kaupunki voi tietenkään elää ja
kasvaa tervellä pohjalla. Käytännössä tämä voi tarkoittaa kasvukykyisten yritysten eliedellytysten turvaamista
ja tarvittaessa avustamista. Kaupunki pitää tehdä houkuttelevaksi korkean teknologian kasvuyritysten
kotipaikaksi. Kaupungin pitää kantaa osavastuu kasvuyritysten elinedellytyksistä. Pienellä riskinotolla voidaan
saada aikaiseksi merkittäviä onnistumistarnoita. Liikenneyhteyksien parantuminen tekee Mikkeliä koko ajan jo
luonnostaan houkuttelevammaksi kotipaikaksi yrityksille.
- Kehittämällä ja markkinoimalla (tärkeys: 70%, hajonta: 20, arvioinnit: 10)
Mikkeli paikkakuntana tulee olla kiinnostava, jotta tulevaisuudessa saadaan ihmisiä muuttamaan
paikkakunnalla sekä uusia yrittäjiä. Palvelut tulevat olla toimivat ja kattavat kuten esim. terveyspalvelut.
Mikkelin tulee lamasta ja velasta huolimatta rohkeasti uskaltaa investoida tulevaisuuteen terveellä tavalla. On
harmillista jos Mikkeliläiset käyvät muualla paikkakunnilla esim. ostoksilla ja rahat menevät esim. Lahtee tai
Jyväskylään. Mikkeli on kuitenkin mahdollisuukien kaupunki ja Mikkelin ohi ajaa viikottain melkoinen määrä
ihmisiä joten sitäkin tulisi osata hyödyntää
- Osa-aikatyötä ja projekteja (tärkeys: 70%, hajonta: 21, arvioinnit: 12)
Useat henkilöt (työkyvyttömyyseläkeläiset ym ) eivät pysty kokoaikatöihin, mutta omaavat tietotaitoa.
Kartoitetaan heidät "pankiin" ja järjestetään osa-aikatyötä tai otetaan heidät projekteihin mukaan.
Sivu
- VIITOSTIEN PORTTI LUONTO-SUOMEEN / IKÄIHMISTEN PARATIISI (tärkeys: 70%, hajonta: 22, 25 / 141
arvioinnit: 11)
Pääkaupunkiseudun pankkaantuessa mahdottomaksi onnelliselle elämälle, yhä useammat haluavat palata

26. synnyinseudulleen ja tuoda lastelapsensa tullessaan, johon lapset suostuvat ja maksavat hyvät
hoitokorvaukset. Uusien muuttajien myötä ikärakenne nousee, mutta se ei tässä tapauksessa ole haitta vaan
hyöty, koska kaupunkimme verotulopohja saa pysyvää vakautta. myös on luultavaa, että myös valtionosuus
järjestelmässä ikääntyminen antaa lisäboonuksia kaupungille. Kouluikäisten ja ikäihmisten määrän
kasvaminen maksukykyisistä kutalaisista turvaa myös veronmaksukykyisen henkilökunnan kasvamisen
Opettajia ja lääkäreitä oheishenkilöstöineen. Mikä on parasta myös kaikille palvelualojen yritystoiminnalle.
Toivota rohkeutta kehittämistoimille ja onnena onnistumiselle
- matkailun kehittäminen perustamalla mikkeliin MEK (tärkeys: 70%, hajonta: 22, arvioinnit: 12)
Mikkelin kaupunki yhdessä naapurikuntien ja alueen liike-elämän kanssa perustaa matkailun
edistämiskeskuksen, joka edistää alueen matkailupalveluja. Ensiksi hyödynnetään ranta-alueita (Saimaa,
pikkujärvet ja vaikka myös joet keskellä kaupunkia) Pois vedenpuhdistamo keskeltä kaupunkia, alueelle
kaavoitetaan tiloja korkeatasoisille hotelleille ja kylpylöille. Mikkelin MEK konsultoi pieniä matkailuyrittäjiä
Anttolasta, Ristiinasta (onko siellä?), Kangasniemeltä ja Puumalasta ja yhdessä tuotetaan vapaa-
ajanpalveluja ympäri vuoden. Yksi kohde Venäjän rikkaat ja keskiluokka. Miks junat kulkee Mikkelin ohi
Kuopioon ja Lapppiin, kun rahat voitas ottaa jo tänne.
- Karkialammen kehittäminen (tärkeys: 70%, hajonta: 17, arvioinnit: 14)
Alueen tilat otettava tehokkaaseen käyttöön. Uusia yrityksiä houkuteltava alueelle. Savon Prikaatin
kunniakasta mainetta käytettävä hyväksi.
- Retkiluistelutapahtuma (tärkeys: 69%, hajonta: 17, arvioinnit: 11)
Osana Saimaan talvimatkailun kehittämisessä Mikkelin tulisi hyödyntää nouseva retkiluistelubuumi. Aluksi
tavoitteena voisi olla Savonian veroinen talvitapahtuma, myöhemmin maineen kasvaessa voisi tavoitella
suurempaakin massatapahtumaa. Luonto on suuremmoinen ja puitteet tapahtumalle on hyvät. Hotellit ja
majoituspaikat ovat lähellä jäätä ja kapean vesiväylän rannalla on monia palvelupaikkoja. Hanke tulisi
toteuttaa yhdessä yritysten kanssa. Reitin lähtöpaikkoina voisi olla satama ja Visulahti. Lasten ja nuorten reitti
voisi kiertää Lamposaaren ympäri. Lamposaaren nuotiopaikkaa tulisi hyödyntää. Toinen reitti voisi olla
Salosaaren ympäri. Pitempi reitti kulkisi aina Heimariin saakka; taukopaikkana vaikkapa Kyyhkylä.
Ruokailupaikat ovat siis valmiina, 1-2 tulentekopaikkaa lisää riittää. Tänä talvena on poikkeuksellisen hyvä
jäätilanne. Huononpia vuosia varten tulisi suunnitella kevyempää kalustoa reittien avaamiseksi. Tapahtuma
tulee ajoittaa viikon päähän Kuopion luistelutapahtumasta, jolloin osa hollantilaisita voisi kiertää Mikkelin
kautta. Pienestä voisi kehittyä suurta.(vertaa ravit)
- Lisää työpaikkoja (tärkeys: 69%, hajonta: 23, arvioinnit: 12)
Lisää työpaikkoja pitkä aikaisille työttömille. Ei voi mitenkään päästä minnekkään töihin kun kaikki vaativat
työkokemusta ja mistä sitä kokemusta saa ellei mihinkään pääse töihin.
- Kehittämällä vapaa-ajan ja hyvinvointialojen toimintaa (tärkeys: 68%, hajonta: 13, arvioinnit: 8)
Alueella vapaa-ajan asutuksen ja matkailijoiden määrä on suuri ja kasvussa, joten vapaa-ajan ja
hyvinvointipalvelujen sekä julkista että yritystoimintaa on kehitettävä voimakkaasti - samalla on haettava
maailmalta ja ennekoitava tulevaisuuden trendejä, joihin suuri osa ihmisistä on kiinnittymässä
tulevaisuudessa. Tällä ennakoivalla otteella on mahdollista rakentaa myönteistä imagoa Mikkelille Suomen
parhaana paikkana Nyt jo alueella on vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluja
(kuntoutus,virkistys,kulttuuri,terveydenhuolto yms. palvelut), mutta jotain merittävää on saatava aikaan joko
verkostoimalla olevia toimintaoja paremmin yhteen suuren kokonaisuuden saamiseksi tai luotava
pääomasijoittajien avulla todella suuri palvelukeskittymä Mikkelin alueelle. Jos uudesta hankkeesta on
kysymys, niin se tulee olla megaluokan hanke, joka verkostoi nykyiset pienemmät jo olevat
toimijat/yksityiset/jukiset saman kokonaisuuteen. Pieni näpertely ei vaikuta mitään.
- Vireä elinkeinoelämä, kärkenä palveluliiketoiminta (tärkeys: 68%, hajonta: 24, arvioinnit: 9)
Linjaukset löytyvät kaupungin / seudun elinkeinostratagiasta
- Virkamiehet 5 v määräaikaiselle (tärkeys: 67%, hajonta: 21, arvioinnit: 21)
OP:n Tanskanen kertoi Vaakunan tilaisuudessa, että alueen elinkeinojen kehittäminen on lamiminlyöty kun
esitteli surkeita tilastoja. Tästä syystä loput virkamiehet kaavoituksen, liikennesuunnittelun jne edellytysten
Sivu
luomisen osalta eläkkeelle välittömästi. Uusille 5 v sopimus jonka uusinnan ehtona työpaikkatavoitteen 26 / 141
saavuttaminen. Tämä pitäisi saada myös valtion puolelle.

27. - Mikkeli on paraspaikka elämänkaaren jokaisella alueella (tärkeys: 67%, hajonta: 21, arvioinnit: 11)
Mikkelissä on laaja koulutustarjonta ja työpaikkatarjonta näin koulutuksen jatkoksi. Yrityspuolella on
positiivinen asenne ja uusien yrityksien sijoittuminen, että perustaminen on "helppoa". Kuntapalveluja
saatavissa aina päiväkodista vanhushuoltoon ja on parasta. Lisäksi yksityisellä sektorilla on täydentävää
palvelutarjontaa saatavissa em. toimialueilla.
- Sijaisten asema kaupungin työntekijöinä (tärkeys: 67%, hajonta: 26, arvioinnit: 11)
Määräaikaisten sijaisten asema on tällä hetkellä todella kurja. Työsuhteita mm. ketjutetaan, työsuhde
katkaistaan viikolopuiksi ja työsopimukset tulevat pahimmassa tapauksessa useita viikkoja sopimuksen
alkamisen jälkeen. Epätietoisuus työsuhteen jatkumisesta ei sitouta kaupungin työntekijäksi ja sitoutuminen
kaupungin asukkaaksi myös kärsii kun tulevaisuutta ei voi suunnitella kuukautta pidemmälle.
- Vanhusten hoidon sponsorointi (tärkeys: 67%, hajonta: 28, arvioinnit: 8)
Olen toimittanut yrittäjien järjestölle keksintöni: Yritykset sponsoroisivat huippu-urheilun sijasta vanhusten
hoitoa. Perusteluni: parantaako moottoriurheilu ilmakehää ja harrastajienda terveyttä? Eikö huippu-urheilun
tärkein tavoite ole mahdollisimman runsas doping-rikollisuus?
- Pitkäjänteisyyttä tutkimukseen ja koulutukseen (tärkeys: 67%, hajonta: 20, arvioinnit: 14)
Mikkelin kaupungin tulisi osaltaan mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystoiminnan jatkuminen
Mikkelissä, eli osallistumalla yliopistoyksikköjen rahoitukseen pitkäjänteisesti ja tasapuolisesti. Koska omaa
yliopistoa ei ole, niin korkeakoulutasoisen (siis ei ammattikorkeakoulutasoisen) toiminnan säilyttämiseen
Mikkelissä tulisi suunnata resursseja, niin, että ne ovat riittävän pitkäkestoisia houkutellakseen työvoimaa.
Välilliset ja suorat työllisyysvaikutukset ja paikkakunnan vetovoimaisuus koulutetun väestön silmissä paranisi.
- Lisää isoja kauppakeskuksia. (tärkeys: 67%, hajonta: 35, arvioinnit: 10)
Saadaan lisää työpaikkoja ja ihmiset liikkeelle paremmin, pitemmät aukiolo-ajat kauppoihin.
- "Päiväunihotelli" (tärkeys: 67%, hajonta: 24, arvioinnit: 6)
Esimerkiksi Japanissa on kuulemma paikkoja, joissa voi vaikkapa toimistotyöläinen ruokatunnilla käydä
ottamassa 15-30 minuutin päivänokoset. Työpaikallahan ei voi nukkua. Pienen rauhallisen leposijan (tyynyllä
ja peitolla) saisi pientä maksua vastaan tai vaikka kausikortilla. Sopisi myös interreilaajalle, shoppailijalle,
turistille jonka jalat kaipaavat lepoa. Tai vaikka opiskelijalle hyppytunnin ajaksi. Ei tarvitsisi olla
yöpymismahdollisuutta. Päiväunihotellissa voisi vaikka odottaa seuraavan junan tai bussin lähtöä. Alkoholin
käyttö ja kaikenlainen häiriköinti olisi kiellettyä. Taustalla voisi soida rauhallinen klassinen musiikki. Nykyään
väsyneelle ei ole muuta paikkaa kuin kahvilassa istuminen, jos koti ei ole keskustassa.
- lisää nuoria työhön kaupungin työpaikkoihin (tärkeys: 66%, hajonta: 22, arvioinnit: 10)
- Puolisoille töitä (tärkeys: 65%, hajonta: 27, arvioinnit: 11)
Tehdään jotain todella erikoista ja näkyvää kuten - perustetaan kehitysosuuskunta, jonka palvelukseen
palkataan kaikki työtä vailla olevat Mikkeliin muuttavien puolisot.
- Venäläiset turistit (tärkeys: 64%, hajonta: 24, arvioinnit: 6)
Venäjä sijaitsee melkein Mikkelin naapurissa ja venäläisiä turisteja pitäisi saada houkuteltua tänne enemmän,
sillä he toisivat mukanaan huomattavat määrät rahaa. Lisäksi turistivirrat kohottaisivat Mikkelin imagoa
matkailukohteena. Mikkeliin tarvitaan selkeä ympäri vuoden käytössä oleva matkailukohde kuten esimerkiksi
kylpylähotelli, joka toimisi samalla isona työllistäjänä paikallisille. Lisäksi tarvitaan paljon erilaisia tapahtumia
kuten festivaaleja, messuja ynnä muita sellaisia, jotta loman viettäminen Mikkelissä olisi mahdollisimman
antoisaa. Paikallista historiaa ja savolaista kulttuuria on myös tuotteistettava turisteja houkutteleviksi
paketeiksi esim. järjestämällä Savolais-Päivät, joilla ihmisillä on mahdollisuus tutustua paikallisiin ruokiin,
vanhoihin tapoihin jne. Vahvoja matkailuvaltteja on jo mm. Visulahti ja Jurassic-Rock, joiden toimintaa on
edelleen kehitettävä ja laajennettava. On tehtävä yhteistyötä myös matkatoimistojen kanssa, jotta saataisiin
räätälöityä turisteille sopivia pakettimatkoja. Näitä matkoja tulisi markkinoida aktiivisesti esimerkiksi Pietarissa.
Tietysti myös kotimaisia turisteja tulisi houkutella Mikkeliin lomiaan viettämään esimerkiksi tv/radio-mainonnan
avulla. Pääasia, että tänne saadaan runsaasti lisää matkailullista sisältöä ja että sen markkinointi Sivu
kohderyhmille hoidetaan viimeisen päälle kunnolla.
27 / 141

28. - Yrityskohtaiseen kehittämiseen (tärkeys: 63%, hajonta: 25, arvioinnit: 12)
Unohdetaan yleiset kehittämisstrategiat ja -hankkeet. Yritykset tarvitsevat yksilöllistä kehittämistä eikä esim.
Suuntamme on Pietari -tapaisia yleisyyksiä. Jotkut tämän jo osaavat, täsmäkehittämistä.
- Ympäristöystävällisyys läpäisyperiaatteeksi (tärkeys: 63%, hajonta: 23, arvioinnit: 7)
Mikkelin vahvuus on suhteellisen puhdas ympärsistö ja luonnonläheisyys. Olemme jo nyt edellä monia muita
kaupunkeja, mutta voimme kehittyä maan ympäristöystävällisimmäksi.Otamme kestävän kehityksen
periaatteet käyttöön mm. rakentamisessa, liikenteessä, ruoan tuotannossa ja kaupungin omassa toiminnassa.
Samanaikaiseti voidaan toteuttaa ekologisesti, mutta myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti
kestäviä ratkaisuja. Rakentamisessa keskitymme puurakentamiseen, jonka osaamista kehitämme
ammattikorkeakoulussa. Ala työllistää paikallisesti, hyödyntää paikallisia raaka-ainevaroja ja hyödyttää
aluetaloutta. Ruoan tuotannossa kehitämme paikallista tuotantoa ja jalostuista ja siirrymme askelittain kohti
terveellisempää ja turvallisempaa luonnonmukaista maa- ja elintarviketaloutta. Kestävän elintarvikeketjun
kehittämisessä hyödynnämme paikallista osaamista Ruraliasta ja MTT:stä. Ympäristökysymyksiä ja esityisesti
vesiensuojelua, käyttöä ja käsittelyä kehitetään yhteistyössä Kuopion yliopiston ympäristöanalytiikan
laboratorion kanssa. Ala kehittyy merkittäväksi työllistäjäksi jatkossa.
- Osa-aikainen suojatyö (tärkeys: 63%, hajonta: 16, arvioinnit: 7)
Eläkeläiset voisivat tehdä osa-aikaisesti vaikka hoitotyötä. Mekanismi on olemassa: nytkin työkokeilun nimellä
TE-keskus maksaa vakuutukset ja ylläpitokorvauksen.
- Ammatillinen koulutus ykköskohteeksi (tärkeys: 63%, hajonta: 18, arvioinnit: 15)
Ammatillisessa koulutuksessa olisi mahdollista nousta vielä paremmalle tasolle ja antaa yrityksille
mahdollisuudet niiden todellisten tulevien osaajien rekrytointiin. Siinä on mahdollisuus, tieteen tekemiseen
täällä on liian pienet ympyrät.
- Junalla Pursialan mallipuutarhoille (tärkeys: 63%, hajonta: 23, arvioinnit: 16)
Pursialassa sijaitseville mallipuutarhoille menee junarata. Eikös sitä voisi hyödyntää? Kesällähän olisi hauska
idea, että junalla pääsisi asemalta puutarhoja katselemaan. Juna voisi olla joku vanhanaikainen "höyryveturi"
ja muutama vaunu. Kesätyöntekijä vaikka työllistämistuella junaa ajamaan. Lisäksi mainostettaisiin
Kenkäveroa ja Kaihun uimapaikkaa (uimapaikan kioskinkin voisi ottaa kesällä käyttöön: kesätyöntekijä myisi
siellä limsaa, jäätelöä jne... Säävaraus!) Juna liikennöisi esim. tunnin välein non-stop. Kenkäverokin voisi
innostua tästä ideasta, saisivathan hekin mahdollisesti lisää asiakkaita tätä kautta... Eli Pursiala-Kenkävero-
Kaihun upeaa ympäristöä kehittämään ja kesäksi sinne junakuljetus! :)
- Vanhusten paratiisi (tärkeys: 63%, hajonta: 19, arvioinnit: 10)
Vanhuksille mahdollisuuksia asua kotona mahdollisimman pitkään. Kehitetään eri asteisia palveluja joista
oltaisiin valmiita maksamaan tulojen mukaan. Tällä hetkellä sinun pitää olla todella huonokuntoinen tai iäkäsä
saadaksesi kaupungin palveluja. Yksityisiltä ei uskalleta tilata palveluja koska "niistä ei koskaan tiedä". Jos
yrittäjät olisivat mukana kaupungin hallinnoimassa verkostossa, palvelut riittäisivät halukkaille ja niitä
uskallettaisiin hankkia. Tai sitten kaupunkin voisi tarjota palveluseteliä, jolla voisi hankkia kotiin apua.
Palveluseteleissä olisi omavastuuosuus tulojen mukaan.
- Huipputekniikkaa Ihmisläheisesti kuten rfid-koekaupunki (tärkeys: 62%, hajonta: 27, arvioinnit: 8)
- Pienituloisten veroitusta kevennettävä. (tärkeys: 62%, hajonta: 24, arvioinnit: 11)
Työnteon pitäisi olla se joka elättää eikä kelan tuet.
- Vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen (tärkeys: 62%, hajonta: 18, arvioinnit: 5)
Vapaa-ajan asukkaat käyttävät mielellään paikallisia palveluja jos niitä on tarjolla. Palveluyritysten
toimintaedellytysten takaaminen tärkeää.
- Liikennepuisto Mikkelipuiston viereen (tärkeys: 61%, hajonta: 13, arvioinnit: 4)
kenkäveron ja mikkelipuiston väliin mahtuu liikennepuisto - Jätevesipuhdistamon (joka menee vaihtoon 5-7
vuoden kuluttua) paikalle hotelliasuntola? ranta ruopattava käyttöön. Mikkelipuiston ympäristö ( melontareitit, Sivu
ym ) ahkeraan käyttöön - vetonaulaksi lapsiperheille . kun siihen vielä saadaan liikennepuistokin. Aikuisille on 28 / 141
lähellä golfkentät ym. Yhteistyötä elämysyrittäjien kanssa - pitkiä kanootti - melontaretkiä ( melapirtti vieressä)

29. - Ilmeisesti Mikkelin nykytilassa on joitain haasteita? (tärkeys: 61%, hajonta: 28, arvioinnit: 4)
Edellisestä 4/6 päätellen Mikkelin nykytilassa ja julkisissa palveluissa voi olla joitain haasteita - toki niitä on
muuallakin - vaikea arvioida ulkopuolisena. Mutta paras paikka 2020 syntyy alueen asukkaista, yrittäjistä,
hallinnosta ja yhteistyöstä yms. vrt. esm Oulu ja Tampere. Kotityöt kunniaan ja perusasiat ensin kuntoon.
Sitten visioimaan - tavoitetila voi toki olla, mutta alueellinen kehittäminen vaatii kyllä usein alueen *ihmiset*
mukaan kehittämiseen, ei pelkkä Jumbon, Ideaparkin tai Gigantin pystyttäminen pellolle.
- viljasiilon hyödyntäminen (tärkeys: 60%, hajonta: 25, arvioinnit: 13)
Myydään viljasiilo yrittäjälle, joka rakentaa siihen musiikkikeskuksen. Bändit saavat harjoitella, tuottaa
konsertteja ja tuottaa musiikkia. Siellä voisi tuottaa elokuvia jne. Jos ei löydy ostajaa, eikös Mikkelin
kulttuuritoimi voi tehdä jotain, kun se nyt on tyhjän panttina.
- Virtuaali-Mikkeli (tärkeys: 60%, hajonta: 24, arvioinnit: 9)
Kymmenen vuotta sitten lähdettiin rakentamaan Virtuaali-Helsinkiä. Siitä ei tullut valmista, mutta hanke kyllä
kohistiin Yhdysvalloissa asti. Teknologia, kunnat, yritykset eivätkä kansalaiset olleet silloin valmiita. Nyt tilanne
voi olla jo toinen. Miksei alettaisi luoda systemaattisesti, näkyvästi ja kuuluvasti virtuaalipalveluiden uuden
sukupolven kokonaisuutta, jossa kunta palveluineen olisi edelläkävijä. Siitä ei synny perinteisiä portaaleja
kummempaa ellei koko toimintaa suunnitella rakenteiltaan kokonaan uusiksi. Siksi se ei voi lähteä
korvaamaan olemassaolevia palveluita vaan sen on toimintatavoiltaan rakennuttava eri tavalla perusteita
(kansalaisvaikuttaminen, ei sektoroituminen) myöten. Ideana on oltava vapaa ajattelu siitä, miten tässä ja
tulevassa maailmassa asiat pitäisi hoitaa, jos ne voitaisiin tehdä ilman toimivia instituutioita. MItään olennaista
kunnallisen itsehallinnon periaatetta ei silti tarvitsisi uskoakseni loukata.
- Teknologiayritysten tukeminen (tärkeys: 60%, hajonta: 27, arvioinnit: 10)
Mikkelin tulee tukea erityisesti yrityksiä, joissa työskentelee koulutettuja ja hyvä palkkaisija työntekijöitä.
- Muutama ajatus (tärkeys: 58%, hajonta: 32, arvioinnit: 10)
-Keskustan, satama-alueen ja esim. kaupan keskittymien (Graani, Itäportti) suunnittelu kaavoituksellisesti.
Satama-alueen kehittämiseen voisi ottaa mallia vaikkapa Lahdesta. -Yritysten toimintaedellytysten
edistäminen lähinnä toimitilojen muodossa. -Oikoratayhteyden Mikkeli-Lahti varmistaminen ja sen
toteuttamisen edistäminen.
- Mielenkiintoiset houkuttelevat paradoksaaliset paikat (tärkeys: 57%, hajonta: 24, arvioinnit: 13)
Sotahistoria - nykyisyys: paradoksien kautta mielenkiintoisten paikkojen tunnistaminen. Mannerheim tähän
päivään tuotuna. Hallinnon keskus - innovatiivinen yrityskeskittymä: mitä syntyy välitilasta?
Samassa"paketissa" sotilaallinen menneisyys, hallinnollisuus, uudistuminen, tulevaisuuden näköalat jne.
- Kuntarajojen ylitykset (tärkeys: 57%, hajonta: 28, arvioinnit: 9)
Kunta on perustaltaan paikkaan perustuva kansanvaltainen hallintoelin. Jos se kyseenalaistetaan niin putoaa
pohja kok idealta. Tai onko sittenkään niin? 1860-luvun kuntalakien jälkeen koko hallinnon historia on ollut
rajankäyntiä keskus- ja aluehallinnon kesken. Miksei sitä käytäisi nyt, kun on liitytty Euroopan unioniin, tallous
ja tavaramarkkinat ovat täysin globaalistuneet ja virtuaalistuneet. On tullut vain lisää rajoja ylitettäväksi! Paras
-uudistuksen jälkeenkin jää palveltavia tarpeita ja mahdollisuuksia, joita isokaan kunta ei saa aikaiseksi eikä
se olisi edes järkevää. Entä jos tehdäänkin "bisnestä" kuntapalveluista yli kuntarajojen? Pari esimerkkiä!
MItä jos aletaan miettiä b2b-kuntapalveluita? Perinteisten palverluiden rinnalla voisi ajatella vaikkapa
demokratia-palveluiden kehittämistä mitä ne sitten ovatkin. Entä lisääntyvästi ulkomailla asuvat kansalaiset?
Selvää on verkolla ja yhä simulatiivisimmilla palveluympäristöillä tulee olemaan kysyntää. Markkinaorientaatio
tuskin tulee palvelutuotannossa vähenemään. Rohkealla palveliupilotoinnilla voisi raivata edelläkävijäasemaa,
joka houkuttelisi myös yritystoimijoita hunajan ääreen.
- Hiihtoputki toriparkkiin+Hänskiin teko ulkolatu (tärkeys: 57%, hajonta: 23, arvioinnit: 11)
Mikkeli erottuu heti muista kaupungeista - ei hiihtoputken pidä aina korvessa olla vaan ihmisten lähellä.
Samalla kaivuulla tulee putki torin alle ja siitä käytävä ulkoladulle Urskin ja Hänskin alueelle. Tekojää ja
keinolatu yhdistyisivät upealla tavalla. Ladulle käyttömaksu ja sirukortilla sisään 24 h vuorokaudessa toriparkin
kautta. Mikä mahdollisuus, kaupungin profiili nousisi heti ! Yritykset saattaisivat olla kiinnostuneita
Sivu
osallistumaan hankkeeseen, toisihan se turisteja ja sitä kautta rahaa. Ja ajatelkaa: vaikkapa maailmancupin
29 / 141
sprintti tuolla ladulla ja maali Urskin pääsuoralla, myös jokavuotinen maakuntaviesti jne. - ei huonompi idea !
Ilmanvaihto, kaivaminen, valaistus, varauloskäynnit , ajorampit, ym. - kaikki ne pitää joka tapauksessa tehdä -

30. voisiko ehkä tulevan tekojään jäähdytysjärjestelmää hyödyntää tässä ? Ainakin ulkoladulla voitaisiin
hyödyntää tekojään ympäristöä Hänskissä ? Mielenkiintoinen ajatus. Olisipa vesseliä ampaista ladulle hyvin
valaistusta, lämpimästä autoparkista milloin vain sopii ja nauttia talviurheilusta aivan kaupungin
keskustassa...tämä kokonaisuus tekojään kanssa olisi kertakaikkiaan ainutlaatuinen koko maailmassa ja
palvelisi hienosti kaikkia ikäryhmiä vauvasta vaariin. Ajatus ja idea on vapaasti hyödynnettävissä, joku
insinööri voisi laskea kustannuksia. Korostan, että rahoituksen hankkeeseen on tultava pitkälti muualta kuin
kaupungilta
- Hamstereille liikekeskus (tärkeys: 55%, hajonta: 19, arvioinnit: 11)
Maailmassa, ja Suomessakin kerätään kaikkea. Miten olisi jos perustettaisiin keräilyharrastuskeskus
Mikkeliin? Yrityskeskittymä missä myytäisiin ja vaihdettaisiin kaikenlaista kerättävää postimerkeistä ja
tikkuaskin kansista olutpullon korkkeihin, postikorteista nukketalotavaraan, pienoismalleja ja posliinia, ihan
kaikkea. Voisi olla useampia kaupallisia liikkeitä, ja toisaalta vuokrattavia pöytiä harrastelijoille jokta myy
ylimääräisiään ja vaihtokappaleitaan. Homman ympärille voisi tehdä erilaisia teematapahtumia,
kuukausimessuja. Neuvontaa olisi ilman muuta, ne jotka keräilee antaa vihjeitä ja neuvoja ja opetusta ja
opastusta paikan päällä, mutta myös netissä. Siellä luonnollisesti mainostettaisiin hommaa. Tulkaa Mikkeliin
tekemään vaihtokauppaa....
- Peruskoulujen luonnontieteellistä opetusta on parannettava. (tärkeys: 52%, hajonta: 26, arvioinnit: 9)
Lukioissa luonnontieteiden opiskelu on aina vain vähäisempää. Suurin syy siihen on peruskoulussa huonosti
opitut perusasiat matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Oma kokemukseni peruskoulun (2v. sitten)
luonnontieteiden opetuksesta oli se että opetetut asiat ovat epätarkoituksenmukaisia lukio-opintoja ajatellen.
Tulevaisuudessa osaamisen puute näkyy korkean teknologian yritysten karkaamisena muille paikkakunnille
työvoimapulan takia.
- Energiayhtiöt myyntiin, rahoilla uutta korkeaa osaamista (tärkeys: 39%, hajonta: 15, arvioinnit: 15)
Globaaleilla enrgiamarkkinoilla tarvitaan uusia teknologioita ja ratkaisuja, joita ei vielä ole kellään tarjota.
Saatavilla rahoilla oma uusiin energiamuotoihin keskittyvä yliopisto ja rinnalle uutta globaalia yritystoimintaa.
Tällä alueella on markkinoilla tilaus ja tilaisuus, joka täyttyy jos siihen ei tartuta. Kenelläkään ei ole myöskään
sen kummempia valmiuksia ja aina verukkeena käytettyä luontaisia vahvuuksia. Ei muuta kuin homma
käyntiin ja kv tutkijahuippujen houkuttelu käyntiin
Sivu
30 / 141

31. Matkailu
- Edistyksellinen ja rohkea kaavoituspolitiikka (tärkeys: 90%, hajonta: 1, arvioinnit: 2)
Kaavoitetaan rohkeasti maa-alueita teollisuuden, kaupan, palvelujen, matkailun, asumisen ja vaapa-ajan
asumisen tarpeisiin. Ei pidä huolestua, jos maanomistajat saavat pientä ylimääräistä kaavoituksen tuottaman
arvonnousun myötä, ehkä näin saadaan maakauppoja liikkeelle ja hyviäö hankkeita toteutettvaksi. Mikkeli on
järvisuomen pääkaupunki, mutta meillä ei ole tarjota omarantaisia tontteja niitä haluaville. Lähellä kaupunkia
oleville rannoille sallittava tiheämpi rantarakentaminen. Kaavoituksella huolehdittava, että keskusta pysyy
kaupan ja palvelujen keskittymänä. Ilman elävää ja virkeää keskustaa Mikkelistä tulee yhtä laajaa
maaseututaajamaa.
- Kysytään kuntalaisilta, kesäasukkailta ja turisteilta (tärkeys: 88%, hajonta: 10, arvioinnit: 6)
Tehdään säännöllisesti ja aktiivisesti tiedonkeruuta siitä mitä asukkaat, kesäasukkaat ja turistit
haluavat/tarvitsevat/odottavat MIkkeliltä.
- Vahvistetaan elinkeinoelämää ja koulutusta (tärkeys: 85%, hajonta: 8, arvioinnit: 12)
Mikkeli pärjää parhaiten vahvistamalla niitä vahvuuksia, joita meillä jo on. Eli satsataan elinkeinoelämään (ml.
matkailu) ja palvelualoihin sekä koulutukseen. Kun koulutamme ihmisiä laadukkaasti ja saamme heidät
pysymään maakunnassa tarjoamalla kunnon töitä, pärjäämme. Tässä ei totisesti ole mitään uutta ja
ihmeellistä; vanha totuus.
- Matkailupalvelujen kehittäminen (tärkeys: 84%, hajonta: 9, arvioinnit: 9)
Vaikka palvelutarjonta on tositaiseksi vähäistä ja kielitaito surkeaa, on jostain syystä vielä riittänyt
kohtuullisesti erityisesti venäläisiä matkailijoita, mutta tuskin kauaan. Matkailijat menevät sinne missä ovat
parhaat palvelut. Tämän kehittäminen alalla toimivien yritysten yhteistyönä on ensiarvoisen tärkeää. Nyt
matkailupalveluissa on hieman puuhastelun makua edelleen.
- Panostetaan ympäristön viihtyisyyteen (tärkeys: 83%, hajonta: 17, arvioinnit: 7)
Paikalliset ja turistit viihtyvät siistissä ympäristössä ja siisteys syntyy pienistä asioista: - talojen julkisivut ja
piha-alueet pidetään siistissä kunnossa - risukot raivataan joka kevät, myös rannoilta - huolehditaan
kotieläinten jätöksien keräämisestä - istutuksia betonin sekaan ja myös kauemmas keskustasta (myös uuden
Sivu
kierretaideteoskiertoliittymän juureen) - iloa tuovia valo- ja muita taideteoksia ympäri kaupunkia (myös
lähiöihin) sekä sisääntuloväylien varteen - liikennemerkit ja valotolpat suoristetaan ja teiden montut paikataan 31 / 141
heti eikä kerran vuodessa - torille kiinteä asiintymislava (mallia Kirkkopuisto), jossa kesäaikaan elävää
musiikkia joka päivä tiettyyn aikaan - jokainen huolehtii säännöllisesti rojut ja roskat pois omalta tontilta ja

32. kaupunki julkisilta paikoilta - vähennetään viitostien melua ja parannetaan turvallisuutta pudottamalla nopeus
60 km/h välillä Pitkäjärvi-Launiala - katujen lakasukalusto kolminkertaistetaan, jotta keväinen hiekkojen siivous
saadaan tehtyä viikossa tai parissa. Lisäksi lakasua jatketaan tehokkaasti läpi sulan kauden. - lumien
poiskuljetusta keskustasta tehostetaan muuttamalla pahimmissa paikoissa kadunvarsipysäköinti sallituksi
parillisina tai parittomina päivinä eri puolilla katua. - panostetaan syrjäytyneiden ja sosiaalisesti vajavaisten
sosiaalistamiseen - ostetaan kaupunkimiljöön somistamispalvelua sitä tarjoavilta kaupallisilta yrityksiltä
- Kaavoituksen kehittäminen, päätöksenteon tehostaminen (tärkeys: 83%, hajonta: 11, arvioinnit: 19)
Kaupunkirakenteen pirstoutumisen vahentäminen riittävän suurilla aluevarauksilla. Es. satama-alueesta tulis
pääsääntöisesti vapaa-ajan/matkailualue ei sotketa toimistoja, asuntoja, matkailua jne.sekaisin. Toisena
esimerkkinä urheilukentän/Hänskin alueen muokkaaminen yhdeksi turvalliseksi ulkoilualue kokonaisuudeksi,
josta löytyisi sisä ja ulkourheilu/suorituspaikkoja kesällä ja talvella, urheiluseurojen. toimistot ja seurojen
yhteiseen käyttöön tarkoitettuja hallinnollisia ja tilaresursseja. Keskustasta kehitettävä turvallinen
kävelykeskusta katettuine pikkutoreineen, ja katettuine siirtymisineen ostoskeskittymästä toiseen. Torista
tehtävä sataman tyyppinen viihtymisalue kulttuuri ja "oleilu" käyttöön. Toriparkki ja muut rakennustyöt
liikkeelle mahdollisimman nopeasti, nyt se on edullista aloittaa. Veron korotuksella hankitaan riittävät
käyttötalous ja kehittämisvarat. Satsaukset mielummin paljon ja hervempiin hankkeisiin kuin että ripotellaan
vähän joka puolelle jolla saadaan aikaan vain keskeneräisyyksiä. Kaupunginjohdolta (hallitus+valtuusto)
nopeampia päätöksiä, vatvominen pois. Surkuhupaisaa että jotain Hänskiä ja liikenneasemaa vatvottu 30
vuotta ja rahaa poltettu uutee ja uuteen suunniteluun parin rakentamisen verran.
- Saimaan vesistön hyödyntäminen (tärkeys: 83%, hajonta: 12, arvioinnit: 10)
Mikkeli voisi ottaa toiseksi painopisteekseen Saimaan ja muiden lähivesien vetovoiman lisäämisen. Loistavat
puitteet kehittää matkailua, vapaa-ajan asumista, kalastusta ym. oheiselinkeinoja ja palveluita.
- Nopeat junayhteydet helsinki-mikkeli (tärkeys: 82%, hajonta: 17, arvioinnit: 22)
Hyvät matkustusyhteydet pääkaupunkiseudulle houkuttelee uusia yrityksiä, asukkaita ja turisteja Mikkeliin.
Säännöllistä lentoliikennettä ei tarvita, koska pääkapunkiseutu on liian lähellä lentomatkustamiseen.
- Mikkeli on elävä kulttuurikaupunki (tärkeys: 82%, hajonta: 11, arvioinnit: 9)
Monipuolinen kulttuuritarjonta palvelee kaupunkilaisia ja loma-asukkaita ja matkailijoita. Kaupunginteatteri ja -
orkesteri toimivat vailla jatkuvaa uhkaa toiminnan alasajosta ja pystyvät näin pitkäjänteisesti kehittymään ja
uudistumaan. Kaupunginorkesteri tekee tiivistä yhteistyötä musiikkiopiston kanssa. Kaupunginkirjasto toimii
aiempaa paremmin kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena. Valikoimat ovat edelleen laajat ja korkeatasoiset,
aukioloaikoja on lisätty ja tiloissa toimii houkutteleva kirjakahvila, joka on auki aamusta iltamyöhään, tarjoten
vaihtoehdon esim. pubissa istumiselle. Kaupungin taidemuseo on jalkautettu esteettömiin ja kaikinpuolin
helppopääsyisiin tiloihin, jotta näyttelytarjonta on hyvin ja keskeisesti esillä. Keskustassa ja torin ympäristössä
on kaupallisen tarjonnan vastapainona tarjolla monipuolista kulttuuria. Mikaelin laajennus on valmistuttuaan
palvellut yhä useampia kansainvälisen tason esiintyjiä ja festivaaleja.
- Saimaasta kehitettävä alueellinen vetonaula. (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 19)
Saimaan ainutlaatuisuus hyödynnetään nimenomaan yhtenäisellä, monipuolisella tarjonnalla erilaisille
ihmisryhmille. Ei niin, että jokainen yrittäjä kilpailee yksin tarjonnallaan vaan kaiken tarvittavan löytää
Mikkelin tarjoamien palvelujen kautta. Tarjolla voisi olla kansallispuisto ( Ks mallia vaikka Repoveden
alueesta), matkailu, mökkeily ,talviurheilu, huvielämä (tansseja, erilaisia ravintoloita, hyvää ruokaa, ei siis vain
juomistarkoitusta palvelevia). Kansainvälisyys huomiotava, muutkin kuin venäläiset ovat ihmeissään upeasta
luonnostamme.
- MIKKELI LUONTOMATKAILUN KESKUS (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 10)
Lähdetään rakentamaan Mikkelistä luontomatkailun keskusta, jolla on laaja tarjonta matkailussa, vapaa-ajan
liikuntapalveluissa ja elämyksiä tuottavassa liiketoiminnassa. Miksi emme tarjoa läpi vuoden Mikkelin
vetovoimatekijöitä kaikille hyödynnettäväksi.
- Pääasiat ensin (tärkeys: 81%, hajonta: 18, arvioinnit: 13)
Mikkelin tulisi saada peruspalvelunsa kuntoon ennen kuin tehdään suuria tulevaisuudensuunnitelmia. Kun
elämän peruspalikat ovat hunningolla, ei kukaan viihdy Mikkelissä, oli täällä kuinka monta kauppakeskusta ja
Sivu
toripakkia tahansa. Tuskin Mikkelistä koskaan tulee täysveristä ostoskaupunkia, jonne tullaan shoppailemaan 32 / 141
pitkän matkan takaa ja toriparkki on todella muutenkin aivan turha. Ehkä kaupungin kannattaisi huolehtia
ennemmin asukkaistaan kuin satunnaisten ostosmatkailijoiden viihtyvyydestä? Itselleni asia on ajankohtainen,