1. Saarna Kartta
HUHTIKUU 2012, 3.VSK. EVANKELIUMITEKSTIEN TAUSTOJA UUTISIA
Sisällys:
Kenelle kuuluu ehtoollisen
toimittaminen?
Huhtikuun evankeliumitek-
stien selityk-set, 4-7
Laestadius: Palmusunnun-
taina
Iloinen ja kristillinen juttu
“Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat,
jokainen meistä kääntyi omalle tielleen.
Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan
hänen kannettavakseen.
Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen,
ei hän suutansa avannut.
Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään,
niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä,
ei hänkään suutansa avannut.”
Jes. 53

2. 2
Saarna Kartta
Saarna Kartta
Kenelle kuuluu
Lehden tarkoitusksena on palvella
pappeja, saarnaajia, pyhäkou-
lunopettajia ja evankelistoja julis-
tajantehtävässään syventymällä
ehtoollisen toimit-
kirkkovuoden mukaisiin Raama-
tun teksteihin, kristinoppiin sekä
ajankohtaisiin kysymyksiin. Myös
maailmanlaajuinen lähetystyö on
lehden kiinnostuksen kohde.
taminen?
malanpalveluksen, sillä sitähän se oli, toi-
Toimitus Nykyisessä kirkollisessa hirmumyr-
Päätoimittaja mittaja. Hänen roolinsa aterian isäntänä
skyssä nousee usein esiin kysymys on juutalaisen ateriaperinteen mukainen.
Vesa Pöyhtäri
siitä, voimmeko kristittyinä ottaa Juutalainen ateria oli tapahtuma, jolla oli
Raitalantie 3
90650 Oulu sakramenttien, erityisesti ehtool-
teologiset perusteet. Teologiset perusteet
Avustaja lisen sakramentin, toimittamisen
omiin käsiimme. Ajatus on ollut, nojautuivat luomiseen sekä perheen isälle
Tapani Vähäkangas, Hel-
sinki että maallikkosaarnaajat alkaisivat annettuun käskyyn huolehtia lasten ja
toimittamaan ehtoollista talonväkensä opetuksesta, jota annettiin
Julkaisija: Vesa Pöyhtäri rukoushuoneilla. Kysymys osuu usein aterian yhteydessä. Erityisesti
uskomme harjoittamisen ytimeen. pääsiäisaterian tapahtumat olivat Israelin
Lehti on ilmestynyt vuodesta Ainut oppikirja tässä kysymyksessä kansalle tärkeitä, sillä ne käsittelivät kan-
2010 monisteena sekä netti- voi olla Raamattu. Tässä kirjoituk- san pelastumista Egyptistä Jumalan
lehtenä. sessa tutkimme Raamatun perus- väkevällä kädellä. Aterian isännän
teella kysymystä siitä, kenen on eh- tehtävänä oli johtaa tilaisuuden ”liturgiaa”
Ilmestyminen: kuukausilehti
toollinen toimitettava ja kuuluuko eli tilaisuuden tapahtumia, että ne
Tilaukset: hänen olla erityisesti tämän toi-
tehtäisiin kirjoitusten mukaisesti.
Hinta: Vuosikerta 25 e mittamiseen asetetussa virassa,
jonka tunnemme tänä päivänä pap- Jeesus toimi yläsalin ehtollisti-
Lähetysrenkaan jäse-
nille ilmainen pisvirkana. laisuudessa perheen siänä, opettajana ja
044-2175410 ”kotiseurakunnan” paimenena. Hän johti
vpoyhtr@hotmai.com Uskonpuhdistuksen aikaan ei ollut tapahtuman ja osoitti opetuslapsilleen,
erimielisyyttä siitä, kenen kuuluu toimit- mikä heidän asemansa on jumalanpalve-
Vesa Pöyhtäri on Suomen taa ehtoollinen. Kaikkien pääosapuolten luksessa, kun he vuorostaan toimittaisivat
evankelis-luterilaisen kirkon
pastori. Hän työskentelee hyväksymä lähtökohta oli sen toimittami- ehtoollista. Paimenen rooli oli selvä ja
lähetysrengastyöntekijänä sen kuuluminen papin virkaan. Papin vi- siirtyi vanhatestamentillisesta kotiseura-
järjestössä LFF. Hänen taus- ran sisältönä oli julistaa Jumalan sanaa ja kunnan ateriajumalanpalveluksesta kristil-
taansa kuuluvat järjestöt toimittaa sakramentit. Ehtoollisjumalan- lisen ehtoollisen viettämiseen. (Tähän ku-
Lähetysyhdistys Rauhan palvelus oli seurakunnan toiminnan ke- vaan sopii hyvin se, että kristityt Jeesuk-
Sana, Oulun Rauhan Sana,
Paavalin synodin tuki ry. skus. Tämän toimittaminen oli pappien sen esimerkin tähden mursivat kodeissa
joiden kanssa hänellä on vastuulla. Näin sana ja sakramentit aivan leipää eivätkä suinkaan synagogissa tai
monipuolista yhteistyötä. kuin luonnostaan jäivät pappien temppelissä. Leivän murtaminen ja opetus
tehtäväksi. Ratkaisulla oli kuitenkin tapahtui apostolien johdolla (Apt. 2: 42)).
Liity Vesan lähetys- järkähtämättömät raamatulliset perusteet Myös seurakunnasta käytetyt kuvat
renkaaseen. Rengas toimii sekä kristikunnan yhtenäinen käytäntö jo
LFF ry:n puitteissa. tukevat tätä yhteyttä. Seurakunta on perhe
vpoyhtari@hotmail.com 1500 vuoden ajalta. Uskonpuhdistuksessa ja Kristuksen morsian. Kristus on ylkä.
jatkettiin ”vanhojen lammasten jäljillä”. Opetus seurakunnan ja Kristuksen suh-
teesta ilmaistaan kuvalla yljästä ja mor-
Jeesus on perheen isä, joka asettaa siamesta. Tämä kuva on yhteydessä ns.
ehtoollisen kefale-struktuuriin, jonka mukaan ”Kris-
Evankeliumeissa Jeesus kokoontuu tus on jokaisen miehen pää ja että mies on
pääsiäisuhrin syömistä varten opetuslas- vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen
tensa kanssa. Aterian yhteydessä hän aset- pää.” (1 Kor. 11:3). Kefale voidaan IRT:n
taa ehtoollisen. Opetuslapset ovat ateriasta mukaan kääntää myös sanalla päämies.
osallisia ystäviä. Jeesus antaa esimerkin
apostoleille sakramentin toimittamisesta. Paimenviran asema
Hän on itse ensimmäisen ehtoollisju-

3. 3
Saarna Kartta
Apostolien asema seurakunnan kirjeidensä tervehdyksissä (2. Joh. 1: oli palvella seurakuntaa ”rukouksella
johdossa oli apostolisella ajalla selvä 1; 3. Joh. 1:1). ja sanan palveluksella” (diakonia tou
jo heti sen ensimmäisessä rukoushet- Ensimmäisessä Timoteuskir- logou, 6: 4). Mitä apostolit tarkoitti-
kessä. Heidän virkansa sisältö ilme- jeessä (5:17) vanhinten tehtävä oli vat tuossa yhteydessä “rukouksella ja
nee keskustelussa Juudaksen paikan hoitaa seurakuntaa, ja heidän jou- sanan palveluksella”?
täyttämisestä. Juudaalle tuli etsiä kostaan mainitaan erityisesti ne, jotka Pietari käyttää tässä yhteydessä
korvaaja sen tähden, että Raamattu sanassa ja opetuksessa työtä tekevät. rukouksesta sanaa proseykhe, joka
ohjasi niin tekemään. Virka oli jo (Tämän perusteella voidaan päätellä, viittaa rukouksen suorittamiseen.
vanhassa testamentissa edeltä nähty että seurakunnassa saattoi olla ryhmä Tällä voidaan ajatella rukousta litur-
ja määrätty virka, jonka Kristus asetti ”vanhimpia” joista kaikki eivät olleet gisena rukouksena eli sellaisena
ja valitsi siihen viran hoitajat. Pietari opettajan asemassa. Kuitenkin hekin rukouksena, jolla oli jumalanpalve-
lainasi Psalmien kirjan sanaa, ”Ot- hoitivat seurakuntaa joissakin eri- luksessa käytettyjen yhteisten ja
takoon toinen hänen kaitsijatoi- laisissa tehtävissä. Huomattava on valmiiden rukousten luonne. Hyvin
mensa” (Apt. 1: 20; Ps. 69:25;109:8). vielä, että vanhin on kreikankielessä usein sillä tarkoitetaan Raamatussa
Pietarin sanojen mukaan virka oli aina maskuliinissa.) vain suoritettavaa rukoilemista. IRT:n
saatu virka, jonka haltija oli luettu mukaan sana tarkoittaa myös rukous-
osaksi suurempaa kokonaisuutta - paikkaa tai synagogaa (Apt. 16:13,
”meidän joukkoomme luettu” (1:17). Paimenviran tehtävät
Apostolin tehtävä oli virka, jonka 16). Pietarin tässä yhteydessä valit-
Virka tuli myös ottaa vastaan, jonka semalla termillä on merkitysyhteys
luonne oli palvella Jumalaa kaitse-
jälkeen henkilö oli saanut ”paikan jumalanpalvelukseen yhteisenä
malla Jumalan laumaa. Meitä kiin-
tässä palveluksessa ja apostolinvi- rukouksena. Tästä syystä englanti-
rassa” (1: 25). nostaa tässä yhteydessä kysymys si-
itä, mitkä olivat kaitsennan välineet laiset raamatunkäännökset kääntävät
Apostolien tekojen alkuluvuista ja kaitsennan perustapahtuma eli tämän kohdan sanalla worship tai
voimme päätellä viran perustavat missä kaitsentaa ensisijaisesti toimi- prayer.
elementit. Virka oli sanassa määrätty tettiin. Apostolien tekojen kuudes Yhteisen rukouksen luontoisia
virka (VT), Kristus oli sen perusta- luku kuvaa tilannetta, jossa seura- rukouksia olivat muun muassa syna-
nut, seurakunnan tuli se täyttää kunnassa syntyi napinaa sen tähden, gogien yhteiset rukoukset ja juu-
(ulkoinen kutsu eli vokaatio), virkaan että päivittäinen avunanto oli toisia talaisilla aterioilla pidetyt ruoansiu-
asetettavan puolelta tuli olla suostu- suosivaa ja toisia syrjivää. Apostolit nausrukoukset. Synagogajumalan-
mus ottaa se vastaan (sisäinen kutsu). eivät kuitenkaan katsoneet tehtäväk- palveluksen ja ateriarukouksen ru-
Viran luonne oli olla palvelusvirka. seen alkaa hoitamaan tätä(kin) koilemiseen liittyi aina toisten osal-
Sillä palveltiin pyhiä hoitamalla tehtävää, että avustusten jako tulisi listuminen rukoukseen. Synagogan
rukousta ja sanaa. tasapuoliseksi. He asettivat avustus- esimies huolehti rukouksesta joko
ten jakajiksi seitsemän diakonia. itse tai antamalla tehtävän jollekin
Apostolien jälkeen Omasta tehtävästään he lausuivat, toiselle.
Kuinka sitten apostolien ohella ja että ”me tahdomme pysyä rukouk- Evankeliumit kertovat kuinka
heidän jälkeensä toimineet paimenvi- sessa ja sanan palveluksessa”. Jeesus nosti leivän ja kalat ja siunasi
ran haltijat? Oliko heillä valtuutus ja Apostolien perustelu on joh- ne (Mark. 6: 41). Hän toimi siinä
tunnustettu asema seurakunnassa? donmukainen ja osoittaa heidän käsi- ateriatilaisuuden johtajana. Juu-
Paimenvirkaa hoitivat tähän tyksensä heidän tehtävästään: talaisen tavan mukaan toiset osallis-
virkaan asetetut miehet niissä seura- pöytäpalveluun alkaminen merkitsisi tuivat rukoukseen sydämissään. To-
kunnissa, joissa ei ollut apostoleita. Jumalan sanan laiminlyömistä, eikä dennäköisesti Jeesus käytti Psalmien
Paimenet, jotka eivät kuuluneet apos- se ollut soveliasta. Heitä ei oltu kut- kirjan ruoansiunausrukouksia.
tolaattiin saattoivat myös olla seura- suttu siihen toimeen. Apostolit kat- Psalmien kirja oli juutalaisten
kunnan johdossa apostoleiden rin- soivat että heidän tulee sen sijaan rukouskirja. Psalmeilla oli myös
nalla, kuten Jerusalemissa Herran keskittyä rukoukseen ja sanan palve- sävelet ja ne yleisesti laulettiin.
veli Jaakob paimensi laumaa apos- lukseen, joka oli heidän alkuperäinen Herran siunaus oli keskeinen
toleiden kanssa ja Efesossa Apollos. tehtävänsä. (Suomenkieli ei saa il- liturginen rukous. Isä meidän-rukous
Merkittävää on myös, että Pietari maistua sanan ”tahdomme pysyä” on uuden testamentin perusrukous. Jo
samaistaa itsensä kirjeessään seura- täyttä sisältöä. Sana tarkoittaa voi- varhain se sai liturgisen aseman ju-
kunnan vanhimpiin, jotka paimenta- makasta ja innostunutta keskittymistä malanpalveluksessa. Jeesus itse oh-
vat seurakuntaa ylipaimenen Kristuk- rukoukseen ja sanan palveluun) jasi Isä meidän rukouksen
sen alamaisuudessa (1. Piet. 5:1,2). käyttämistä yhteisenä rukouksena
Sana vanhin, presbyteros, merkitsi opettamalla sen opetuslapsilleen
”Rukous ja sananpalvelus”
seurakunnan kaitsijaa. Myös Johan- Pietarin mukaan apostolin virka monikkomuotoisena yhdessä rukoil-
nes kutsui itseään nimikkeellä vanhin on palvelusta (1: 25). Palvelun sisältö tavana rukouksena.
JATKUU SUVULLA 15

4. 4
HELMIKUUN EVANKELIUMITEKSTIEN TAUSTATIETOJA
Palmusunnuntai linen puhtaus kuvasi) jokaiselle, jolla käymään peremmälle rohkeasti.
Kunnian kuninkaan alennustie on kaipuu Jumalan yhteyteen. Tämän lisäksi hän on osoittanut kirk-
Matt. 21: 12-17 (18-22) Jeesuksen teot osoittavat, että kautensa parantamalla heidät.
uusi sanoma on saapunut Herran Fariseukset eivät voi ymmärtää
Ryövärien luolan puhdistaminen temppeliin. Ilosanoma on tullut temppelipoliisin samattomuutta kun
Jeremiaan kirjan seitsemännessä osaksi temppelin rukouksen johta- he eivät saa otettua Jeesusta kiinni ja
luvussa ennakoidaan Jerusalemin ta- mista. Messias on näyttänyt, miten estettyä hänen toimintaansa. Poliisi ei
pahtumia. Jeesus tuntee tekstin ja Jumalaa tulee palvella hengessä ja voi muuta kuin ympäröidä Jeesusta
lainaa sitä. Jeesus täyttää ennustuksen totuudessa (vrt. Jeesus ja nainen sa- voimattomana, sillä lasten ylistys-
tarkoituksellisesti. Se on hänenkin marian kaivolla). Ilmassa on evanke- laulu estää heitä. Se on kilven lailla
teologinen käsitys temppelin nykyis- liumia ja lapset oivaltavat sen ensin. Jeesusta suojeleva suojavarustus,
estä merkityksestä. Temppelin hoita- Fariseuksia harmittaa lasten laulu ja kuten Jeesuksen vastauksen - “Lasten
jien paheellisuus oli yleisesti tie- ylistys Kristukselle, kun nämä jatkoi- ja imeväisten suusta sinä olet valmis-
dossa. Temppelipapiston ahneus ja vat juuri äskettäin laulettua ylistys- tanut itsellesi kiitoksen”- heprea-
haureellisuus olivat temppeliä pahiten laulua Jeesuksen ratsastaessa kau- lainen teksti kuuluu (“Lasten ja
saastuttava pahe (Damaskus- punkiin. Uusi sanoma, jonka mukais- imeväisten suusta sinä olet perustanut
dokumentin mukaan. Jeesuksen ajan esti kaikille heikoille ja syntisille an- suojavarustuksen”). Ei ihme, että
qumranilaisten tekstejä). netaan lujat Daavidin armot. fariseukset haluavat hänen kieltävän
lapsia laulamasta!
Hänen tykönsä tui sokeita ja Uusi ylistys
rampoja Nyt temppelissä ensimmäistä Jeesus jätti heidät
Jumalan huoneen avaaminen
kertaa ylistetään Herraa, Jahvea ja Jeesus jätti pyhäkön. Tällä teolla
“sokeille ja rammoille” oli yksi Mes-
tunnustetaan hänet Kristuksessa. Yl- on teologinen merkitys. Temppeliuhri
siaan tunnusteoista. Jeesus ei riko istyksen synnyttää Messiaan on väistyvä, eikä koko temppeliä
Mooseksen lakia, joka kieltää ram- saapuminen ja se että Messias on enää tarvita. Tämän tapahtuman
poja leeviläisiä käymästä “esiripun
tuonut armon arvottomille ja yhteydessä on myös käsitettävä ta-
luo” ja lähestymästä alttaria (3.
heikoille. Lapset katselevat pahtuma, jolla Matteus jatkaa ker-
Moos. 21:23). Rammat ja sokeat sai-
hämmästyneinä sitä, että temppelin tomusta. Jeesus kiroaa lehtevän
vat tulla pakanoiden esipihaan asti vartijat eivät uskalla torjua rampojen puun, josta ei löytynyt hedelmää.
myös Vanhan testamentin mukaan. raahautumista temppeliin. Aikaisem- Temppeli oli asetettu kantamaan van-
Jeesuksen ajalla sääntöä oli tiuken-
min heidät oli torjuttu jo ovella. Nyt hurskauden hedelmiä. Näitä hedelmiä
nettu eikä heitä oikein suvaittu temp-
he ovat Jumalan hyvien tekojen koht- Jeesus tuli etsimään ja auttamaan
pelissä missään. Jeesus kirkastaa Ju-
eena. Jumala, Herra on kääntänyt niiden kasvattamisessa. Häntä ei
malaa temppelin Herrana paranta- todellisen luontonsa ja tahtonsa ih- otettu vastaan. Temppelin johto kas-
malla sokeat ja rammat. Viesti on misiä kohtaan. Kiivaus ja laki ei ole vatti vain omia kukkaroitaan ja vähät
selvä. Messias puhdistaa temppelin
Jumalan ainoa olemus, vaan suurinta välitti Jumalan vanhurskaudesta.
rosvoista ja saastuttajista (joilla on
hänessä on rakkaus. Puun kohtalo oli ennuskuva temppe-
omatekoista ja ansaittua hurskautta,
Lasten laulu suojavarustuksena lin kohtalosta (joka jo tiedettiin Mat-
mutta jotka salassa harjoittavat pa- Thuren on esittänyt hienosti tilan- teuksen evankeliumin vastaanotta-
huutta ja hurskauteen verhottua pa- teen dramatiikan. Jeesus on puhdista- neessa seurakunnassa).
huutta) ja hän puhdistaa ne, jotka nut temppelin ja iskenyt ylipappien ιχθυς
sinne saapuvat ilman omaa pyhyyttä. bisneksen hermoon ajamalla uhri-
Ihmisen ei tarvitse olla ensin pyhä eläinten kauppiaat ja rahanvaihtajat Kiirastorstai
lähestyessään Herraa, vaan Herra ulos temppelialueelta. Hän on lisäksi Pyhä ehtoollinen
lahjoittaa pyhyytensä (jota ruumiil- rohkaissut sokeita ja rampoja Matt. 26: 17-30

5. 5
Saarna Kartta
ja verellänsä ne hukutti. Meidän tulee Israelin lasten erämaassa heidän
”Nauttikaamme siis tätä sakra- siis viettää pääsiäistämme kiittämällä kyllääntyessään taivaan leipään.
menttia halulla ja ilomielin, sanoen ja ylistämällä Herraa Jeesusta Kris- Mutta jos olet kristitty, et kylläänny,
turvallisesti: minäkin menen nautti- tusta hänen sanomattoman suuresta vaan halajat kuulla siitä usein ja
maan oikeata pääsiäislammasta, rak- lunastustyöstänsä sekä siitä puhua siitä aina.
kaan Herrani Jeesuksen Kristuksen iankaikkisesta kuninkuudesta ja pap- Minä olen omasta itsestäni
ruumista ja verta, minä teen sen peudesta, jonka hän ruumiinsa ja puhuakseni ― pyhän Raamatun toh-
hänen muistoksensa ja kiitän häntä verensä kautta meille ansaitsi ja lah- tori, mutta kuta enemmän minä katse-
hänen lunastustyöstänsä, etten jou- joitti. Hän yksin voitti synnin ja ku- len uskonkappaleita, Isä-meitää, kas-
tuisi ylenkatsojain ja kiittämättömäin oleman omassa itsessänsä, ruumiis- teen ja ehtoollisen asetussanoja, sitä
joukkoon, jotka pitävät turhana sansa ja veressänsä. Tämän voiton paremmalta ne minusta maistuvat.
tämän kalliin pelastuksen, unhottaen hän meille lahjoittaa, ja sen varmaksi Minäkin voisin noiden kyllääntynei-
sen. merkiksi, pantiksi ja sinetiksi hän den ja kylläisten henkien tavalla sa-
Sitä Kristus tarkoittaa sanoes- antaa ehtoollisen sakramentissa noa: minä jo osaan uskontunnustuk-
saan: »Tehkää se minun muistok- ruumiinsa syödä ja verensä juoda. sen, Isä-meidän, kasteen ja ehtool-
seni». Minun -sanalla hän lakkautti ... lisen asetussanat, katumuspsalmit ―
entisen pääsiäislampaan muiston, Tähän aikaan näette kaikkialla mutta minä saan joka päivä kokea ja
joka muistutti pelastusta Egyptin or- nousevan sakramentin vastustajia ja tunnustaa, että vaikka tänään olenkin
juudesta ja kuninkuuden ja pap- kasteenuusijoita. Nämä ovat ylen lukenut uskontunnustuksen, rukoillut
peuden lupausta. .. Nauttiessanne ravittuja, kyllääntyneitä henkiä, jotka Isä-meitäni, katsellut sakramenttien
uuden liiton piirissä minun sakra- eivät suinkaan kiitä Herraa Juma- asetussanoja, mutta huomenna en
menttiani, muistakaa minua, että laamme hänen armostansa ja hyvyy- harjoitustani uudista, minun sieluni
minä olen kuollut teidän edestänne ja destänsä, vaan Herra Jumala muka on käy kylmäksi ja laiskaksi ― ja jos
vuodattanut teidän edestänne vereni kuin onkin väärässä, heidän oikaista- laiminlyön sen vielä seuraavanakin
ja siten teidän hyväksenne surmannut vanaan: he kääntävät nurin hänen päivänä, käyn yhä kylmemmäksi ja
kuoleman, synnin, helvetin ja Juma- sanansa, eivät nauti sakramenttia laiskemmaksi, kunnes laiminlyön
lan vihan. ilolla, kiittäen ja ylistäen Jumalaa, harjoituksen kerrassaan.
Tämä on toisenlainen pelastus, vaan etsivät omaa kunniaansa, yl- Seitsemän vuotta sitten ajattelin,
nimittäin hengellinen, iankaikkinen istystänsä ja kiitostansa. Rukoil- etten mene ehtoolliselle ennen kuin
pelastus, sen kautta meitä ei pelasteta kaamme siis hartaasti Jumalaa anta- olen siihen täysin kelvollinen. Tämän
maallisen hallitsijan, vaan perkeleen maan meille armonsa ja pitämään ajatuksen olin saanut paavilaisuude-
vallasta, hänen, joka on synnin ja meitä sanansa ja sakramenttinsa sta. Mutta kun havaitessani perkeleen
kuoleman valtias. Sellaisesta faar- oikeassa käsityksessä, varsinkin eh- tahtovan minua estää ja lopulta kok-
aosta Kristus on meidät pelastanut. toollisensa, sitä nauttiaksemme ilolla, onaan vieroittaa ehtoollisesta minä
Sen pelastuksen kautta hän siirtää kiittäen Kristusta hänen hyvyyde- sanoin: olin kelvollinen tai kelvoton,
meidät, ei maalliseen, vaan stänsä ja rakkaudestansa. minä ainakin tarvitsen sakramenttia,
iankaikkiseen valtakuntaan ja pap- en voi olla ilman sen lohdutusta, en
peuteen ja siinä me iankaikkisesti Kuinka usein? siis voi kauempaa viivytellä; ja niin
saamme olla kuninkaita ja pappeja. Joku kenties sanonee: eikö siis minä menin ehtoolliselle, joskus
Nämä ovat hänen tekojansa ja lahjo- saakaan saarnata mitään muuta kuin ripittäytymättäkin. En silti hyljännyt
jansa, joita emme ole ansainneet om- sitä, että Kristus on kuollut meidän r i p p i ä e n k ä h a l v e k s i n u t s y n-
a l l a v i i s a u d e l l a m m e , p y h y y- edestämme? Eikö riitä, että siitä ker- neistäpäästöä, vaan menin joskus
dellämme, voimillamme ja ran vuodessa saarnataan? Usein olen ripittäytymätönnä ehtoolliselle per-
kyvyillämme, vaan jotka hän on tämän kuullut; tiedän sen hyvin. Vas- keleen kiusaksi, koska hän esti minua
meille ansainnut antamalla ruumiinsa taan: ei riittänyt juutalaisillekaan, että menemästä ehtoolliselle ennen kuin
ja vuodattamalla verensä. Tätä hän he vain kerran muistelivat Egyptin muka olin siihen täysin kelvollinen.
antaa meille sakramenteissa, että me orjuudesta pelastumistaan, heidän oli ...
häntä siitä kiittäisimme ja yl- sitä usein ajateltava. Mitä syytä Olemme siis kuulleet, että on
istäisimme. meillä kristityillä siis on suuttua sen kaksi aihetta kehoittamassa meitä
Tämä siis on meidän jumalan- p e l a s t u k s e n a h k e r a a n m u i s t e- Herran ehtoolliselle menemään. En-
palveluksemme uuden liiton aikana, lemiseen, jolla Kristus meidät pelasti siksi oma tarpeemme ja puutteemme
niinkuin pääsiäislampaan syöminen synnistä, kuolemasta, perkeleestä ja sillä onhan Kristus asettanut tämän
oli Israelin jumalanpalvelusta vanhan helvetistä? Jos kuulut niihin, jotka sakramentin hyväksemme, lohdutuk-
liiton aikana. Tätä sakramenttia naut- sanovat: olen sen jo ennenkin kuul- seksemme ja iloksemme. Toisena
tiessamme julistakaamme sydämellä lut, miksi pitää aina sitä samaa kuun- kehoittajana on Jumalan kunnia ja
ja suulla, että Kristus otti huostaansa nella? niin on sydämesi kylläänty- hänen palveluksensa. Ellemme oman
meidät kurjat syntiset, otti pois nyt, täysinäinen ja ilkeä, tuo ravinto itsemme tähden tahtoisikaan rukoilla
meidän syntimme ruumiinsa uhrilla ei sinulle enää maistu. Samoin kävi Isä-meitää, lausua uskontunnustusta

6. 6
Saarna Kartta
emmekä omaksi autuudeksemme Josko nyt Jumala julistaa tämän ei ole vihastunut, vaan jolla on sulaa
tahdo sakramenttia nauttia, tulisi ankaran tuomion niille, jotka riip- armoa ja siunausta.
meidän ainakin Jumalan tähden ru- puivat ristissä sen tulevaisen tapauk- Nyt on sekin selvä, kuka tämä
koilla ja käyttää sakramenttia, osoit- sen tähden, että Hänen Poikansa itse Abrahamin siemen on, nimittäin Je-
taaksemme hänelle kunnioitusta ja oli tuleva näin kuoletetuksi, tai sen sus Kristus, syntynyt neitseestä Mari-
palvelusta. entisen onnettomuuden tähden, että asta, Isän ainoa Poika, joka yksinänsä
Näitä olen puhunut kehoituk- ihminen paratiisissa oli langennut on täynnä armoa ja totuutta. Kaikki
seksi, viljelläksemme tätä jaloa ja tottelemattomuuteen Jumalaa kohtaan muut ihmiset ensimmäisestä hamaan
kallista lahjaa niin kauan kuin se ja syönyt kielletystä puusta, niin ei viimeiseen, ovat luonnostansa täynnä
meillä on, ettei sitä meiltä jälleen siinä ole erinäistä painoa. Suurin ja vihaa, Jumala on vihastunut heihin.
riistettäisi, niinkuin jo aikoja sitten tarpeellisin on se, että hyvin op- Hän on heidän vihamiehensä ja heillä
kävi paavilaisten ja nykyään joka pisimme ja huomaisimme Jumalan ei ole mitään siunausta, vaan paljasta
päivä lahkohengille käy. Jos tämä kutsuvan kaikkia niitä kirotuiksi, kirousta, sillä he ovat kaikki syntisiä.
aarre kerran häviäisi meiltä, kyllä sitä jotka puussa kuolevat. Sillä siitä seu- Mutta kuinka se nyt sopii, että
kai kernaasti viljelisimme, mutta sil- raa suorastansa, että koska Kristuskin tuo siunattu Abrahamin siemen tulee
loin ei ole enää saarnaajia, jotka kuoli puussa, niin on Hänkin tullut ripustetuksi puuhun eli ristiin, josta
osaavat siitä oikein opettaa. kiroukseksi, ja kutsutaan kirotuksi, Jumala on sanonut: kirottu on joka-
Nämä kaksi asiaa tapahtuivat niinkuin perkele ja maailma juuri inen, joka puussa riippuu? Häntä ei
näin kiirastorstai-iltana: ensin Kristus sentähden panevatkin Hänen pääl- siis enään kutsuta siunatuksi sieme-
söi opetuslastensa kanssa pääsiäis- lensä tämän kuoleman ja mielellänsä neksi, vaan kirotuksi siemeneksi,
lampaan jättäen jäähyväiset juutalais- suovat Hänelle sen, koska Jumala itse niinkuin Paavali selvästi ilmoittaa ja
ten pääsiäislampaalle, kuninkuudelle sen kutsuu kirotuksi kuolemaksi. sanoo: hän tuli kiroukseksi. Mutta
ja pappeudelle, toiseksi hän asetti Mutta kuinka se on ymmärrettävä minkätähden?
ruumiinsa ja verensä sakramentin, ja ja tuleeko meidän lohduttaa itseämme Me syntimme tähden olemme
sitä meidän tulee usein nauttia hänen vaiko pahentua siitä; sen tahdomme kirous ja Jumalan vihan alaiset. Kris-
muistoksensa. Siihen laupias Jumala kuulla apostoli Paavalilta, sillä hän tus, Jumalan ainoa Poika, on täynnä
meille armonsa suokoon. Amen.” puhuu näistä Moseksen sanoista Gal. armoa ja totuutta. Kuinka joutuu Hän
Martti Luther. Huonepostilla. Luther- 3, ja sanoo näin: nyt puuhun? Minkätähden avautuu
CD Kristus on meitä lunastanut lain Hän Jumalan kirouksen alle?
kirouksesta, koska Hän tuli kirouk- Minkätähden antaa Hän itsensä risti-
ιχθυς seksi meidän edestämme; sillä kirjoi- innaulita? Niin - meidän tähtemme,
Pitkäperjantai tettu on: kirottu on jokainen, joka sanoo Paavali, tuli Hän kiroukseksi,
Jumalan karitsa puussa riippuu. Että Abrahamin si- Hän on tahtonut kantaa Jumalan vi-
Matt. 27: 33-54 unaus pitäisi pakanain ylitse Jesuk- han ja meidän synteimme edestä
sessa Kristuksessa tuleman, ja me maksaa, että tulisimme siunaukseksi,
Siunattu Aabrahamin siemen ki- niin saisimme uskon kautta sen luva- se on: saisimme Pyhän Hengen,
rotuksi siemeneksi tun hengen. pääsisimme synnistä vapaiksi ja tu-
”Nyt tahdomme jotakin puhua Tutkikaamme ahkerasti tätä raa- lisimme Jumalan lapsiksi.
toisesta kohdasta, että Jumalan Pojan, matun paikkaa. Paavali asettaa nämät Sillä tässä tapahtuu niinkuin
rakkaan Herramme ja Vapahtajamme, kaksi sanaa: kirous ja siunaus aivan köyhälle kerjäläiselle, joka on
Jumalan erinomaisesta neuvosta on kauniisti ja somasti vastatusten, ja suuressa velassa eikä voi maksaa,
täytynyt juuri tällä tavalla kuolla ris- johdattaa meitä takaisin siihen vaan toinen, joka sen voi tehdä, ottaa
tin päällä, jonka juutalaiset pitivät lupaukseen, joka Abrahamille annet- sen maksaaksensa, tulee itse takaus-
inhottavimpana ja häpeällisimpänä tiin, kun Jumala sanoi: sinun sie- ja velkamieheksi, Hänen täytyy nyt
kuolemana, vieläpä paljon hir- menestäs pitää kaikki kansat maan maksaa, mitä köyhä on velkaa, ni-
veämpänä kuin hirsipuu ja teloitus- päällä siunatuiksi tuleman. Siitä tulee inkuin Paavali aivan jalosti puhuu
pyörä meillä. Ja tämän siitä syystä, meidän päättää, että jos kaikki kansat Room. 8: se kuin laille on mahdoton,
että 5. Moos. 21:22 - 23 luemme maan päällä Abrahamin siemenen nimittäin auttaminen meitä synnistä
näin: jos joku on tehnyt jonkun syn- kautta siunatuiksi tulevat, niin täytyy ja kuolemasta, siinä autti meitä Ju-
nin, joka kuoleman on ansainnut, ja myöskin kaikkein kansain maan mala sillä tavalla, että Hän lähetti
hirsipuussa kuoletetaan, niin ei pidä päällä olla kirouksen alaisia. Sillä Poikansa syntisen lihan hahmossa;
hänen ruumiinsa yötä puussa pi- mitä he muutoin tarvitsisivat si- (se on, Poika tuli ihmiseksi, otti pääl-
dettämän, mutta haudatkaat häntä unauksen lupausta. Päin vastoin täy- lensä meidän lihamme ja veremme),
kohta sinä päivänä: sillä se on kirottu tyy semmoisen siemenen, jonka ja tuomitsi synnin lihassa synnin
Jumalalta, joka hirtetty on: ettet sinä kautta siunaus on tuleva, yksinänsä kautta, se on: Jumala teki meidät va-
saastuttaisi sinun maatasi, kuin Herra olla se siunattu siemen, jolle Jumala paiksi synnistä ainoan Poikansa
sinun Jumalas sinulle perimiseksi kautta, joka tuli synti-uhriksi, ja joka
antaa.

7. 7
Saarna Kartta
oli maksava synnin edestä ja siten Sillä jos kirous olisi jäänyt hamin siunaus pitäisi pakanain ylitse
tuottava Abrahamin siunauksen meidän päällemme, niin olisimme Jesuksessa Kristuksessa tuleman, ja
meille, jotka olimme kirouksen al- kadottaneet siunauksen; mutta tuossa me niin saisimme uskon kautta sen
aiset, niinkuin Paavali selittää 2. Kor. tulee siunattu siemen ja ottaa pois luvatun Hengen. Tässä on jotakin
5: Jumala on sen, joka ei mitään syn- meiltä kirouksen, joka on meidän muuta, kuin me luonnollisilla
nistä tietänyt, meidän edestämme päällämme ja panee sen itse pääl- silmillämme voimme nähdä. Silmät
synniksi tehnyt, että me Hänessä tu- lensä, ja sen siunauksen, joka Hänellä pahenevat semmoisesta häpeällisestä,
lisimme siksi vanhurskaudeksi, joka on, panee Hän meidän päällemme. Jumalan kiroomasta kuolemasta;
Jumalan edessä kelpaa. Koska Hän nyt tahtoi ja oli kirouk- mutta se on meille autuaallinen ku-
Niin ovat nyt molemmat kappa- sena meidän tähtemme, niin häntä ei olema, joka ottaa pois kirouksen
leet Kristuksen päällä, että Hän tulee myöskään saanut kohdata mikään meiltä, ja tuottaa meille Jumalan si-
kiroukseksi ja sitte synniksi, se on: muu kuolema, kuin tämä kuolema unauksen. Puu, joka itsessänsä on
syntiuhriksi, jonka päällä kaikkein puussa, josta Jumalan sana opettaa, kirottu puu, on meille autuaallinen
ihmisten synnit ja niiden seuraus: että se on kirottu kuolema. puu, kallis, jalo alttari, jolla Jumalan
Jumalan viha sekä häpeällinen ku- Niin opi nyt hyvin tämä eroitus, Poika uhraa itsensä Jumalalle, Isäl-
olema, ovat meidän avuksemme, että ettet tuomitse sen mukaan kuin lensä meidän syntimme tähden, ja
me sen kautta vapaiksi ja irti silmilläsi näet, vaan sen mukaan, näyttää, että Hän on oikea, ijankaik-
pääsisimme. Niinpä Johannes kastaja kuin Jumalan sana sinulle neuvoo. kinen Pappi, joka sentähden tulee
sentähden kutsuu Häntä Karitsaksi, Sillä ulkomuodon jälkeen on kirottuun puuhun ja tekee sen itsel-
se on, teuras-lampaaksi ja uhriksi, <<<0179>>> Herran Kristuksen ku- lensä autuaalliseksi alttariksi, että me
<<<0178>>> Jumalan siksi olema häpeällinen ja, niinkuin Ju- tulisimme synnistä pelastetuiksi, tu-
määräämä, koska Hänen piti ottaman mala itse sen kutsuu, kirottu ku- lisimme Jumalan armoon ja Hänen
pois koko maailman synnit. olema; puu, jossa Hän kuolee, on lapsiksensa.
Ja Herra itse sanoo, Joh. 12: Ko- kirottu puu. Miksi niin? Sentähden, Sentähden on myöskin vanhoilla
ska minä maasta nostetaan ylös, niin että kaikki syntimme riippuvat siinä, opettajilla ollut niin innostavia aja-
minä vedän kaikki tyköni. koska synti ja kirous eli Jumalan viha tuksia rististä ja kirotusta puusta. Pa-
Ja Joh. 3: Niinkuin Moses ylensi ja kaikki onnettomuus kuuluvat yht- ratiisissa (sanovat he) on ihana puu
kärmeen korvessa, niin myös ihmisen een. Sentähden sanoo Jesaias, että matkaansaattanut, että olemme syn-
Poika pitää ylettämän, että jokainen, moni hänen ylitsensä hämmästyy, tiin ja kuolemaan langenneet, mutta
kuin uskoo Hänen päällensä ei pidä että hänen muotonsa on rumempi tässä on vanha kuivettunut puu,
hukkuman, mutta ijankaikkisen muita ihmisiä, ja hänen hahmonsa vieläpä kirottu puu, syynä siihen, että
elämän saaman. huonompi, kuin ihmisten lasten. Niin pääsemme synnistä vapaiksi ja tu-
Ja Paavali sanoo: ei mitäkään myös: Me näimme hänen, vaan ei lemme ijankaikkiseen elämään. Sillä
tietävänsä, eikä tahtovansakaan ollut hänellä sitä muotoa, kuin meille Jumalan Poika riippuu siinä ojenne-
mitään tietää, vaan ainoastansa Je- olisi kelvannut. Hän oli kaikkein tuin käsin, todistukseksi, ettei Hän
suksen Kristuksen ja sen ristiinnauli- ylönkatsottava ja kaikkein halvin, tahdo hyljätä ketään, vaan mie-
tun. Sillä Hän on sentähden risti- kipua ja sairautta täynnä: Hän oli niin lellänsä ottaa vastaan jokaisen, (ja
innaulittu, että Hän pyhittäisi, lunas- ylönkatsottu, ettei kenkään kehdannut niinkuin Hän itse Joh. 12. sanoo)
taisi ja vanhurskaaksi tekisi meitä, katsoa hänen päällensä, sentähden vetää kaikki tykönsä. Hänen päänsä
jotka synnissä, kuoleman ja per- emme häntä minäkään pitäneet. on nostettu ylös taivasta kohden ja
keleen vallan alla itsemme suhteen Katso, senkaltainen on näyttää meille tien ijankaikkiseen
olisimme kadotetuiksi tulleet. ulkomuoto, ja se on mahdotonta, että elämään; Hänen jalkansa riippuvat
Kuka tahtoo nyt pahentua ris- järki voisi toisin päättää, koska Ju- alas maata kohden, sillä Hän polkee
tistä? Kuka tahtoo nyt pitää tätä ku- mala kutsuu sitä kirotuksi, joka vanhan käärmeen, perkeleen pään,
olemaa häpeällisenä? Kuka ei siis puussa kuolee. Itse puu on kirottu, se, joka mataa maan päällä, ja ottaa
kiittäne Jumalaa sydämestä, että joka siinä kuolee, on myös kirottu; häneltä pois kaiken hänen valtansa.
Hänen Poikansa puussa riippuu ja syy, jonkavuoksi Hän siinä riippuu, Sillä koska rakas Herramme
ottaa päällensä sen kirouksen, joka on myöskin kirottu, sillä syntiin kuu- Kristus riippuu siinä, maksaa ja täy-
synnin tähden kuuluu meille? Hän luu kirous, ja mitä enemmän syntejä deksi tekee kuolemallaan meidän
riippuu tuossa niinkuin kirottu ihmi- Herran Kristuksen päällä on, sitä synteimme edestä, ja tulee kirouk-
nen ainakin, johon Jumala on vihas- suurempi on myös kirous. seksi meidän tähtemme, niin kadottaa
tunut, ja jonka Hän antaa joutua Katso nyt vielä, mitä siitä seuraa, myös perkele sen kautta valtansa,
häpeään, hätään ja tuskaan. Tämä että Kristus, tuo siunattu siemen, ku- jonka hän synnin tähden on saanut
tapahtuu (sanoo Paavali) minun ja olee kirotun kuoleman, ja tulee itse ylitsemme.
sinun tähtesi, että saisimme siunauk- kiroukseksi meidän edestämme. Paa- Oppikaamme siis tässä tunte-
sen. vali sanoo aivan jaloilla sanoilla sen maan, ja ylistämään taivaallisen
tapahtuneen sitävarten, että Abra- Isämme armollista tahtoa ja sydäntä

8. 8
Saarna Kartta
meitä kohtaan, joka ei ole armahtanut
ainoaa Poikaansa, vaan on antanut
Hänet kuolemaan, jopa ristin kuole-
maan, on antanut Hänen tulla kirouk-
seksi, että me saisimme siunauksen,
tulisimme vapaiksi synnistä,
saisimme Pyhän Hengen, ja Hänen
kauttansa tulisimme Jumalan lapsiksi
ja ijankaikkisesti autuaiksi. Sen
suokoon Jumala meille kaikille!
Amen!”
Martti Luther. Ahti-saarnoja.
Luther-CD.
ιχθυς
Pääsiäispäivä
Kristus on ylösnoussut
Matt. 28: 1-8
Uskon historiallisuus
Jeesuksen ylösnousemusker-
tomukset esittävät tyhjän haudan ta-
p a h t u m a t t o i n e n t o i s i a a n t ä y-
dentävästi. Aukotonta historiallista
kuvaa tapahtumista on joka tapauk-
sessa jokseenkin mahdoton rekon-
struoida, sillä tiedot poikkeavat to-
isistaan jossakin määrin. Joillekin
tietojen puutteet todistavat siitä, että
kertomus ei voi olla totta, toisille taas
tietojen puutteellisuus todistaa siitä,
että tapahtuma on totta. Jälkimmäistä
vaihtoehtoa perustellaan sillä, että
tapahtumien väkinäinen harmoni-
sointi ja toisiinsa sovittaminen olisi
todistanut siitä, että tapahtumat on
sommiteltu todistamaan jotakin ha-
luttua merkitystä. Päämäärä olisi san-
elut historiallisten tapahtumien
järjestelemisen.
Kristuksen evankeliumi on histo-
riallinen tapahtuma, joka on totta
itsessään huolimatta siitä, miten se Ylösnousemus. Verikirkko. Pietari. Kuva :VP
ihmisille on tuotu esille. Kokonaisuus
niillä kerronnan ja taidon välineillä, sus ilmestyi heille. Hän ei tullut
noudattaa kaavaa tapahtuma ja ker-
jotka paikalla olleille ihmisille olivat heidän luokseen hengellisessä muo-
tomus tapahtumasta. Kertomuksen
tarjolla. Hengästyneiden ja pelok- dossa, ettei opetuslapsille olisi muo-
rosoisuus ei vähennä tapahtuman
kaiden naisten kertomukset todistivat dostunut vain hengellinen käsitys
merkitystä eikä uskottavuutta, vaan
opetuslapsille ylösnousemuksesta, uskosta. Hän ei ilmestynyt heille
todistaa vain siitä, että tapahtumien
vaikka eivät he heti uskoneet vaan kirkastamattomassa ruumiissaan, et-
tekijälle eli Jumala kykenee väl-
lähtivät tarkastamaan tilanteen. tei heille olisi jäänyt kuvaa uskosta
ittämään viestinsä tapahtumasta myös
Opetuslapset saivat lopullisen vain tämänpuoleisena ja ajallisena
puutteellisten ihmisten kautta. Kuten
varmuuden Jeesuksen kuolleista asiana. Näiden sijaan Jeesus ilmestyi
ristinkuolema ja ylösnousemus olivat
heräämisestä lukittujen ovien takana lukittujen ovien taakse, ovien läpi
ajassa ja paikassa tapahtuneita tapah-
Jeesuksen ilmestyessä heidän keskel- käyden kirkastetussa ruumiissaan.
tumia, niin myös niiden historiallinen
leen kirkastushahmossaan. On Ajallisen elämän ja fyysien
todistus tapahtui ajassa ja paikassa
tärkeää huomata kuinka Kristus Jee- todellisuuden rajoitteet eivät voi

9. 9
Saarna Kartta
estää Kristusta toimimasta miten hän dostettua siitä selvää yhtenäistä ku- miten hän armahti kivitettäväksi tuo-
haluaa. Hän on yhtäaikaa yhdessä vaa mitä siellä haudalla oli oikeas- tavaa naista, ovat havaintoesimerk-
paikassa yläsalissa opetuslasten taan tapahtunut. Toivo heräsi, vaikka kejä armon merkityksestä, jotka
kanssa ja samalla hetkellä hän on naisten todistus sai heidät hämmen- jäivät syvälle opetuslasten mieliin.
läsnä koko luomakunnassaa salatulla nyksiin kuten Emmauksen tien kulki- Kristinopin antaminen, havain-
tavalla, ”sillä hänessä me elämme jat todistivat naisten kertomuksesta toesimerkkien antaminen ja kertaus
olemme ja liikumme”. Molemmissa vieraalle kulkijalle. ennen lähetystehtävää eivät
paikoissa hän on aina sama Jeesus kuitenkaan olleet tarpeeksi. Näemme
Kristus, kokonaisena, jakamatta ja kuinka Jumalalla on suuri huoli siitä,
erottamatta, kuten Athanasioksen
ιχθυς miten hänen sanomaansa lähetään
uskontunnustuksessa lausumme. levittämään ja ihmisten pelasta-
Ensimmäinen sunnuntai
Kirkastettu ruumis on sama pääsiäisestä mistyötä tekemään. Jeesus antaa seli-
ruumis, jonka Jumala oli luonut Kris- Ylösnousseen todistajia tyksen ja antaa ymmärryksen - “Nyt
tukselle neitsyt Marian kohdussa. Sen Luuk. 24: 36-49 hän avasi heidän mielensä
olomuoto oli vain muuttunut. Jeesus ymmärtämään kirjoitukset”. Luulisi,
tulee nyt opetuslasten tykö ja todistaa Kristuksen kirkon tehtävä että nyt on varustelutyö valmis, kun
itsestään. Hän näyttää kätensä ja Meille ihmisille on tyypillistä se, ymmärryskin on avattu, mutta ei,
kylkensä. Jeesus tahtoo tämän todis- että me jäämme ihmettelemään ylilu- Jumala haluaa vielä varmistaa
tuksen jäävän heidän mieliinsä. Hän onnollisia tapahtumia. Tapahtuma tehtävän tulemalla itse mukaan.
joka kerran otti ihmisen muodon ne- valloittaa mielemme ja täyttää it- Kohtaaminen päättyy siihen, kun
itsyt Marian kautta, hän joka söi ja sellään kaiken elämässämme. Jeesus sanoo, että älkää vielä lähtekö,
joi opetuslasten kanssa, joka väsyi Jäämme pyörimään ihmeen istukaa aloillanne. Piti jäädä odotta-
kävelystä ja jäi kaivolle odottelemaan ympärille. Puhumme siitä, pohdimme maan Pyhää Henkeä työn johdatta-
kaupunkiin ruoanhakumatkalle men- sitä ja palaamme aiheeseen uudelleen jaksi. Pyhän Hengen tuleminen ope-
neitä opetuslapsiaan, sama Jeesus on ja uudelleen. Unohdamme kaiken tuslasten voimaksi ilmaistaan tässä
nyt heidän edessään, ei aaveena tai muun. lainaamalla ilmaisua vaatteen ylleen
henkenä vaan samassaa ruumiissaan, Jeesukselle oli tärkeää, että ope- pukemisesta (enduo). Kreikankielen
ruumiillisena Kristuksena. tuslapset saavat selvän ymmärryksen sana sisältää ajatuksen vaatteeseen
Sanoma Kristuksen ruumiillisesta Jerusalemissa tapahtuneista tapah- upottautumisesta (Paavali käyttää
ylösnousemuksesta on sanoma tumista. Suuret tapahtumat täytyivät samaa sanaa kertoessaan kasteessa
evankeliumista, joka on osa tätä luo- saada suuret raamit, jotka kestävät tapahtuneesta Kristuksen päälle
makuntaa, mutta jolla on yhteydet ajan hampaan kulutuksen. Raamien pukemisesta (Gal. 3:27). Suomen-
myös Jumalan iankaikkisuuteen. luominen oli Jumalan oma työ ja osa kielinen vastine ei sisällä kreikakie-
Evankeliumi Kristuksen haavoista ja hänen pelastustehtäväänsä. Hän ei len vivahdetta upottautumisesta (en-
hänen tosi ylösnousemuksestaan yh- jättänyt tapahtumien merkityksen duo). Pukija on Jumala eikä ihminen
distää taivaan ja maan. ”Evankeliumi selvittämistä seurakuntien tehtäväksi itse. Pyhä Henki tulee suojavaatteen
on Jumalan voima itse kullekin usko- ja kehiteltäväksi. Kristinoppi täytyi tavoin opetuslasten ylle ja upottaa
valle pelastukseksi”, sanoo Herran valmistaa taivaassa ja tulla seurakun- heidän itseensä.
apostoli Roomaliskirjeessään.. nalle annettuna lahjana. Siksi Jeesus
Evankeliumissa on voima yhdistää näyttää havainnollisesti Parannusta ja syntien anteeksian-
kuulijansa Kristukseen ja tuoda Kris- ruumiillisuutensa ja vahvistaa vielä tamusta Jeesuksen nimessä
tus hänelle sydämen asukkaaksi. tapahtuman pyytämällä syötävää. Ilmaisu ”Jeesuksen nimessä” on
Uskomme historiallisuus on Aavet eivät syö. Havainnollistamisen usein toistuva ilmaisu hengellisessä
enemmän kuin vain historiallisuutta. jälkeen Jeesus sanoo, "Tätä minä työssä. Tällä Jeesus tahtoi liittää työn
Evankeliumi ei ole vain kertomus tarkoitin, kun ollessani vielä teidän häneen itseensä. Tämän taustalla
tapahtumista. Se on vaikuttava ker- kanssanne puhuin teille....” Hän opet- voidaan nähdä ensimmäinen ja toinen
tomus, joka muuttaa kuulijansa. taa vielä kerran ja tähdentää pelas- käsky. Niissä Jumala kertoo nimensä
Naiset saivat tehtävän viedä tämä tussanoman merkitystä. ja kieltää nimensä väärän käyttämi-
ilosanoma ylösnousemuksesta ope- Jeesus oli valmistanut opetuslap- sen. Jumalan nimen lausuminen tuo
tuslasten luo. Sanoma muutti heidät, siaan jo kolmen vuoden ajan tätä het- Jumalan läsnä. Kristus Jeesus on
se sai liikkeelle, jotakin toivoa heräsi keä varten. Hän oli opettanut armo- Herra, Jahve. Hän ilmoittaa nyt tai-
heidän sydämessään. Jumalan tuulet sta, mitä se on, mitä se tarkoittaa ja vaallisena käskynä, että ihmisten pe-
alkoivat puhaltaa, vaikka ehkäpä hy- mihin se perustuu. Hän oli myös lastustyössä on hänen nimensä
vinkin sekavasti ja hengästyneesti ja näyttänyt käytännössä mitä se mainittava. Nimi asettaa pelastuksen
toinen toistaan riemukkaammin ker- merkitsee ihmisten kohtaamisissa. Se paitsi oikeaan yhteyksiinsä ja toi-
rottu enkelinäky ja todistus tyhjästä miten Jeesus kohteli Nikodemosta saalta se myös antaa tapahtumalle
haudasta ei ulkonaisesti heitä vakuut- hänen yöllisellä vierailullaan, miten voiman.
tanutkaan eivätkä he saaneet muo- hän kohtasi Maria Magdalenan,

10. 10
Saarna Kartta
Jeesuksen nimen
mainitseminen ei ole
kuitenkaan magiikkaa.
Magiassa ihminen
hallitsee jumaluutta
lausumalla opittuja
loitsuja ja nimiä. Ju-
maluus on alistetussa
asemassa taikuuden
harjoittajaan nähden.
Tällaiseen käyttöön
Jeesus ei ole antanut
nimeään. Nimen väärä
käyttö on edelleen
k i e l l e t t y. J e e s u s
varoitti tästä kertom-
alla vertauksen vii- Apostolit kalastavat kansojen meressä. Boden, Ruotsi.
meisestä tuomiosta,
jossa hän hylkää ne, jotka vetoavat hänen äänensä. Vierasta ne eivät portista. Portilla oli vartijat, jotka
lähde seuraamaan vaan karkaavat tunnistivat paimenet ja ntoivat
siihen, kuinka he ovat hänen ni-
hänen luotaan, sillä ne eivät tunne heidän mennä sisään kokoamaan
messään tehneet monta voimallista
vieraan ääntä." lampaansa viedäkseen heidän päivän
tekoa (Matt. 7:22). Vertaus on varoi-
tus hengellistä työtä tekeville. Jeesus esitti heille tämän vertauk- ajaksi “ulos syömään”. Paimenten ei
Hengellisen työn tulee tapahtua siinä sen, mutta he eivät ymmärtäneet, tarvinut kuin kutsua lampaita
mitä hän puheellaan tarkoitti. Siksi äänellään ja ne tunnistivat paimenen
raamissa, jonka Kristus on asettanut
Jeesus jatkoi: äänen ja tulivat hänen luokseen ja
ja sen konteksti tulee olla hänen seu-
"Totisesti, totisesti: minä olen lähtivät hänen kanssaa ulos posrtista.
rakuntansa. Kirkkoisä Cyprianuksen
lause ”Exra ecclesiam nulla salus” lampaiden portti. Ne, jotka ovat tul- Vi e r a s p a i m e n o l i s i j o u t u n u t
(seurakunnan ulkopuolella ei ole leet ennen minua, ovat kaikki olleet käyttämään voimakeinoja saadak-
varkaita ja rosvoja, eivätkä lampaat seen haluamansa lampaat kokoon ja
pelastusta) ei ole suinkaan liioittelua
ole kuunnelleet heitä. Minä olen poritn ulkopuolella hänellä olisi ollut
taikka jostakin seurakunnan aseman
portti. Se, joka tulee sisään minun ongelma pitää lauma koossa.
ylitulkinnasta johtunutta pöyhkeyttä,
vaan se on osa sitä evankeliumia, kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti Tämä kaikki oli opetuslapsille
jonka Jeesus antoi ja johon hän seu- tulla ja mennä, ja hän löytää laitu- tuttua. Mutta tämän kuvan hengel-
men. Varas tulee vain varastamaan, linen sovellutus ei auennut heille
rakuntansa lähetti (toinen kysymys
tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen ilman että Jeesus sen heille selitti.
on kuitenkin, missä on seurkaunta.
tullut antamaan elämän,
Tähän kysymyukseen palaamme
yltäkylläisen elämän." Jeesus on portti
toisessa yhteydessä).
Tässä vertauksessa Jeesus aset-
Jeesus on hyvä pai... ei kun taa vastakkain fariseukset ja kansan-
hyvä portti johtajat paimenina ja itsensä lam-
paita vartioivana porttina tai portin-
Hätäinen lukija ei näe Jeesuksen
vartijana. Fariseukset pyrkivät lam-
Toinen sunnuntai pääsiäisestä vertauksen sanomaa, vaan lukee sen
Hyvä paimen masaitauskuvan mukaisesti saamaan
sisään sellaista mitä Jeesus ei tässä
Joh. 10: 1-10 lampaaat mukaansa. He haluaisivat
yhteydessä sano. Toki on totta, että
olla paimenia, mutta heiltä puuttui
Jeesus on hyvä paimen ja hän todella
"Totisesti, totisesti: se, joka ei oikeus Jumalan lampaisiin. Fariseus-
tarkoituksella on omistanut itselleen
mene lammastarhaan portista vaan ten ongelma oli portti. Jeesus
Sakarjan kirjan ennustukset tulevasta
kiipeää sinne muualta, on varas ja porttina ei milloinkaan olisi antanut
hyvästä paimenesta.Hyvästä pai-
rosvo. Se, joka menee portista, on heille lampaita paimennettavaksi.
menesta hän kertoo tämän vrtauksen
lampaiden paimen. Hänelle vartija Syyksi tähän Jeesus sanoo sen, että
toisessa osassa. Mutta tässä vertauk-
avaa portin, ja lampaat kuuntelevat he pyrkivät vain hyötymään lam-
sessa Jeesus on portti.
hänen ääntään. Hän kutsuu lampai- paista ja jos vaara uhkaa lampaita
Lähi-Idän paimentolaiskulttuur-
taan nimeltä ja vie ne laitumelle. heidän märehtiessään ruokaansa lai-
issa useampien paimenten lapmpaat
Laskettuaan ulos kaikki lampaansa tumilla väärät paimenet pakenevat
koottiin yhteen ja samaan aitauk-
hän kulkee niiden edellä, ja lampaat eivätkä välitä laumasta.
seen, jossa ne olivat turvassa. Ai-
seuraavat häntä, koska ne tuntevat Koska portti on ongelma väärille
taukseen pääsi laillisesti vain
p a i m e n i l l e , n ä i l l e j ä ä m a h-

11. 11
Saarna Kartta
dollisuudeksi ainoastaan kiivetä ai- jota Jeesus käyttää kertoessaan, ettei stämme. Siellä saamme kuulla ter-
dan yli ja käydä varkaisiin. Varkaan kukaan häneen uskova joudu kado- veeksi tekevää sanaa, jokaa “haa-
astuessa lammasaitaukseen voimme tukseen. voittaa ja parantaa”. Synti, väärä
aavistaa mitä siellä tapahtuu. Koska Väärät paimenet tunkeutuvat oppi, väärä hengellisyys leikataan
yksikään lampaista ei tunne var- laumaan portin ohi. Heidät tunnis- pois kuten mätä haavasta ja tilalle
kaiden ääntä, ne pakenevat. Yhdessä tetaan kuitenkin siitä, että heillä ei annetaan evankeliumin puhdistavaa
hetkesssä koko aitaus on ole sama Kristuksen oppi kuin apos- viiniä. Viini on Kristuksen veri, joka
liikehdinnässä ja hätääntyneet lam- toleilla. Väärä oppi on uusi ääni ja luo haavan päälle uuden terveen
paat jouksevat aitauksen sisällä ka- uusi oppi seurakunnassa eivätkä Ju- ihon ja niin on lampaalla taas hyvä
raten vääriä paimenia, jotka juokse- malan sanassa harjaantuneet lampaat kulkea lauman matkassa.
vat heidän perässään. Lampaan toivo tahdo kuulla sellaista ääntä. He pak-
on kyetä juoksemaan niin kauan, että enevat sellaista opettajaa. ιχθυς
oikea paimen tulee ja suojelee häntä Johannes apostoli opettaa kristit-
ajamalla rosvon pois. tyjä tunnistamaan väärän opettajan
Jeesuksen vertauksessa lam- tekemällä hänelle selvän kysymyk-
masaitaus on turvapaikka ja pelastus. sen. Johanneksen päivinä se oli
Sinne käydään Jeesuksen kautta. “Onko Kristus tullut lihaan?”. Tähän
Tässä kohtaa vertausta Jeesus ei tenttaamiseen hän kehotti kristittyjä
puhu enää vain paimenista, vaan ja etenkin oikeita paimenia, kun he
kaikkien niiden pelastuksesta, jotka päättivät, saako henkilö opettaa seu-
käyvät laumaan hänen kauttaan. rakunnassa.
Hänen laumassaan on hyvä olla, sillä Kun Jumalan sana paljastaa
siellä on elämä ja yltäkylläisyys. väärän paimenen, hän alkaa kierte-
Viimeiksi mainituilla ilmaistaan lemään ja kaartelemaan voidakseen
Messiaan pelastuksen luonnetta esiintyä luotettavana paimenena.
hengellisenä hyvänä, jossa Messias Hän puhuu paljon Raamatusta, hän
antaa kaikki aarteet ja ruoan ihmis- on hengellinen, mutta hän ei asetu
ten hengellistä elämää varten. Kris- sanan tuomittavaksi. Hän on sanan
tuksen antaman hengellisen rik- yläpuolella ja päättää itse mitä sana
kauden lisäksi hänen laumassaan on hänelle tarkoittaa. Hän voi etsiä
vapauden ilmapiiri, josta kertoo kavereita tuekseen. Näin hän
lampaiden käyminen “sisään ja ulos” kiepauttaa itsensä irti sanan tuomion
heidän pelastuttuaan. (Sanojen alta. Hän ei asetu yhteisen kristikun-
“sisään ja ulos” sisältö jää hieman nan lausumaan oppiin pelastuksesta,
auki. Ongelma on siinä, että sisään siihen, jonka me tunnustamme usk-
ja ulos käyvä on jo pelastunut ja sen ontunnustuksissa.
lisäksi hän löytää laitumen, joka Väärän paimenen hengellisyys
myös on pelastuksen vertauskuva. ei ole totuuden perustuksesta kum-
Ehkä kohtaa on paras tulkita vain puavaa hengellisyyttä, vaan tämän
suurin harppauksin kuten Thuren sen ajan hengestä kumpuavaa hengelli-
tekee tulkitsemalla sanat Jumalan syyttä. Vanhalle aadamille se on tut-
valtakunnan vapauden ilmapiirinä). tua ja mieluista kuulla, siihen olisi
helppo sopeutua, mutta uudelle
Väärät paimenet tunnistetaan aadamille se on myrkkyä. Hän antaa
heidän opistaan - Johannes ymmärtää, mutta hän ei sano suo-
opettaa “tenttaamaan” raan. Hän verhoutuu sana-puuroon ja
Johanneksen evankeliumin kir- ystävällisen hymyn taakse, mutta
joittamisen aikaan Johanneksen seu- selvää oppia et häneltä saa kuulla.
rakunta ja hänen piirinsä olivat har- Hän osaa miellyttää kuulijaa, ja ku-
haopettajien hyökkäyksien kohteena. takin kuulijaa hänen omalla taval-
Thurenin mukaan sana “tuhoamaan” laan.
on allegorinen viittaus ensimmäis-
essä Johanneksen kirjeessä mainit- Oikea paimen
tuun Antikristukseen, joka tuli lau- Oikea paimen on Kristus-
maan sisään mukanaan vieras Kris- paimen, joka kuljettaa vihreillä nii-
tus (joka ei ole tullut lihaan). Sana tyillä. Vihreät niityt ovat Jumalan
tuhoamaan (apolesei) on sama sana, tekemät pelastusteot meidän ede-

12. 12
Saarna Kartta
Laestadius
USKON KILVOTTELUSTA
Olkaamme nyt sovintoverellä vihmottuja syntien an-
teeksisaamiseksi uskon kautta, että kaikki, jotka py-
syvät uskossa loppuun asti, tulisivat eläviksi ja
eläisivät iankaikkisesti. Herra, joka on antanut lihansa
ja verensä elämämme puolesta, auttakoon meitä
uskossa voittamaan kaikki pahan tuliset nuolet, joita
se ampuu sydäntämme kohti maailman valtamereltä,
ettemme pelkäisi kuolemaa, kun se tulee vieraak-
semme. Ja herättäköön suuri Ristinkantaja meidät
viimeisenä päivänä. Verinen Vanhin on täyttävä
lupauksensa niille, jotka syövät hänen lihaansa ja
juovat hänen vertaan.
Armollinen Pyhä Henki, sinä kaunis kyyhkynen ja
taivaan sanansaattaja, joka lohdutat köyhiä sydämiä!
Tule alas sielumme majaan, ennen kuin mustat linnut
syövät Jumalan sanan siemenet, ettei hauta saattaisi
meitä murheelliseksi, vaan että me olisimme täällä
murheellisia Jumalan mielen mukaisesti.
Oikeat rukoilijat ovat jo saaneet maistaa tulevan
elämän voimaa, ja siitä he kiittävät Herraa Jeesusta ja
hänen taivaallista Isäänsä Pyhässä Hengessä. Hän on
varjeleva heitä kaikissa rajuil- moissa, jotka puhalta-
vat heidän päälleen tässä synkeässä korvessa. Armol-
linen Isä on varjeleva lapsiaan kuolemaan asti, jonka
tähden he laulavat elävässä toivossa:
Jo aamu autuas se koittaa saisi, voi, jos jo taivaan
portti aukeaisi!Vaivasta tästä sieluni päästä, vie mi-
nut, Jeesus, rauhaan myrskysäästä. Aamen.
Palmusunnuntaina

13. 13
Saarna Kartta
Iloinen ja kristillinen juttu
Kirkon on muututtava ajan on pyhä? Onko olemassa oikea- op-
myötä; vastattava tämän ajan pista kirkkoa?
ihmisen kysymyksiin ja tarpei-
siin. Kirkko ei saa jämäh- tää Kun vastaamme tällaisiin kysy-
opissaan 1500-luvulle, puhu- myksiin, olisi aluksi hyvä rauhoittua
mattakaan sitä vanhemmasta ja vastata ensi sijassa itselleen kysy-
ajasta. Ei kirkossa voi uskoa ja mykseen: Mitä minä uskon? Kun on
ajatella kuten ennen, sillä on- saanut asiat itsensä kanssa selviksi,
h a n k ri s t i t t y j e n k i n m a a i l- on ehkä helpompi hengittää ja vas-
mankuva, käsitys ihmisarvosta, tata sellaiselle lähimmäiselle, joka keaoppista ja apostolista, tai sitten se
jumaluudestakin muuttunut
maailman ja ihmisen tutkimuk- agressiivisestikin haastaa minun/ ei ole kristillistä uskoa ollenkaan.
sen seurauksena. Emme voi ko- meidän uskon perusteita.
vin kauan enää pitää kiinni sel- Toki oikeaoppiseenkin seurakun-
Halu oikeaoppisuuteen taan on aina sekoittunut lähimmäi-
laisista kirkon määrittelyistä,
Raamatussa, luterilaisen kirkon
joita ihmisten tekemät uskon- siä, jotka eivät usko samalla aposto-
tunnustukset julistavat, kuten uskon ”perustuslaissa”, kirkko on Ju-
lisella tavalla, mutta sitä me ihmiset
esimerkiksi ”pyhä” tai ”aposto- malan kansa, jonka Jumala on sanal-
emme välttämättä kuule, emme ai-
linen”. laan kutsunut itselleen. Tämän Hän nakaan näe. Ratkaisevaa onkin tässä
teki lähettämällään Sanansa, joka kohden se, mitä ihmiset tunnustavat
syntyi ihmiseksi, eli ihmiselämän,
Jos jaksoit lukea tämän jutun uskovansa.
kuoli ihmisen kuoleman ja nousi ih-
ingressin loppuun asti, saatoit jo mi- misruumiissaan haudastaan. Hieman saivarrellen sanottuna
ettiä oletko erehtynyt julkai- susta. apostolisuuden kanssa on kristillisen
Kyllä, tämä on todella Suo- men Kristus Jeesus, lihaksi tullut Ju- kirkon historian alusta saakka ollut
Luther-säätiön tiedotuslehti! Edellis- malan Sana lähetti puolestaan Isän ongelmia. Esiintyi valeapostoleja,
enkaltaista tekstiä löytyy- kin Jumalan luota Pyhän Henkensä val-
harhaopettajia jne. Siksi oli ja on
yleensä joistakin muista kir- kol- tuuttamiensa apostolien päälle. Pyhä
edelleen tärkeä kuunnella, mitä tun-
lisista julkaisuista tai internetin ke- Hengen antaman saarnan ja teko- jen
nustetaan, saarnataan ja opetetaan.
skustelupalstoilta. kautta nämä apostolit kokosivat Ju- Kirkko on syntynyt apostolisen
malalle uuden liiton kansan, jotka uskon saarnasta ja säilyy hengissä,
Ehkä yleisimpiä lausumia ovat uskovat samaan Jumalaan; Isään,
seuraavankaltaiset: ”Kirkosta ei pidä kasvaakin tämän saman saarnan,
Poikaan ja Pyhään Henkeen kuin
yrittää tehdä pyhien joukkoa. Sel- puhtaan evankeliumin varassa.
apostolit olivat uskoneet. Näin usko-
lainen olisi farisealaisuutta, sillä py- vat jatkavat, apostolista paimenvir- Ei siis ole ollenkaan huono eikä
hyys on kokemuksen tason asia ja kaa hoitavien miesten kautta, samaa arvosteltava asia se, että joku seura-
kaikkihan ovat syntisiä!” – ”Oi- saarnaa ja työtä, minkä apostolit kunta tai kirkollinen taho haluaa olla
keaoppisuus on lopulta mahdoton- ta. aloittivat Herran käskystä. oikeaoppinen ja edustaa apostolista
Raamatusta ei voi löytää yhte- näistä uskoa, päinvastoin. Oikeaoppisuus,
oppia esimerkiksi Jeesuksen neit- Missä tahansa tätä samaa saarnaa
apostolisuus on iloinen ja kristilli-
seestäsyntymisestä.” eli evankeliumia julistetaan ja siihen nen juttu! Se perustuu lopulta itseen-
liittyviä sakramentteja hoidetaan sä kirkon Herraan, Jeesukseen joka
Voiko nykyajan kristillinen kirk- Herran Jeesuksen käskyn mukaan,
ko, ja yksittäinen kristitty, uskoa ja Raamatussa on ilmoittanut itsensä
siellä on edelleen apostolinen seura-
tunnustaa, että ihan oikeasti on ole- kaikille ihmisille, että uskoisimme
kunta eli kirkko.
massa pyhä ja apostolinen kirkko? Häneen ja eläisimme Hänen oikea-
Joskus voi nimittäin olla turhautta- Apostolisuus perustuu Jeesuk- oppisessa seurakunnassaan. Sillä
seen lopun perin vain apostolinen kristil-
vaa, masentaavakin kun uskon(non)
ammattilaiset väittävät julkisuudes- Tämä on myös oikeaoppisuu- linen usko on kristillistä uskoa.
sa ihan muuta kuin Aino-mummo tai den mittari, jos niin halutaan sanoa.
”Oikeaoppinen” merkitsee tietyssä Edellä kirjoitettu ei merkitse sitä,
Mikael Agricola uskoivat. Voiko olla että voisimme varmuudella sanoa,
olemassa sellaista seurakuntaa joka mielessä samaa kuin ”apostolinen”,
missä ei ole apostolista us- koa ja
koska kristillinen usko on aina oi-
oikeaoppista kirkkoa. Mutta voimme

14. 14
Saarna Kartta
sanoa, missä varmasti on: siellä huoleen voi yhtyä ja ihmistekoista merkitsee ensi sijassa sitä, että ha-
missä apostolisen uskon ääni kuuluu, ”pyhimysten seurakuntaa” vastaan luamme pääs- tä taivaaseen. Ja tai-
apostolista uskoa tunnus- tetaan ja onkin saarnattava. vaaseen pääse, kun kastettu ja uskoo
tätä uskoa todeksi eletään. Sellaiseen kolmiyhtei- seen Jumalaan. Olkoon
kirkkoon ja seurakuntaan meidän Mutta sitten asialla on toinenkin tämä aina pyrkimyksemme! Koska
kaikien on pää kolmantena jalkana puoli. Vaikuttaa nimittäin siltä, että tiedämme, että olemme aivan mah-
riennettävä, ja sitä uskossa rakennet- on unohdettu Jumala ja Hänen työn- dottomia syntisiä, emme kuvittele
tava. sä kokonaan. Ei kristillinen usko ja että meille riittäisi puoska- rointi tätä
kirkko ole ihmisten työn tulos, aina- kauheaa sairautta vas- taan. Tarvit-
Pyrkimys pyhien joukkoon kaan luterilaisen kirkon perustuslain semme pyhää lääkettä: kirkasta syn-
Mitä taas tulee kirkon py- eli Raamatun mukaan. Seurakun- ta tien anteeksiantamuksen evankeli-
hyyteen, on muistettava että vain Jumalasta lähtöisin; se on Py- hän umia. Se nimittäin pyhittää meidät.
Kolmiyhteinen Jumala on Pyhä. Ai- Hengen työn hedelmä. Kirkko on
noastaan Hän voi pyhittää ja tehdä pyhä ja sen jäsenet ovat pyhiä, sillä Pyhyyteen pyrkiminen ei ole
jonkun luomansa pyhäksi. Jumala on puhdistanut kirkon jäsenet koskaan sitä, että yritämme puristaa
Pyhällä Hengellä ja uskolla kas- itseämme kuiviksi synnin mädästä,
Tietenkin sanomme ja meidän
teessa. Se joka on kristillisellä kas- puhumattakaan seurakuntamme pu-
tuleekin sanoa, että sinänsä kaikki teella kastettu, on Jumalan edessä ristelusta vaan siitä, että haluamme
Jumala luoma on pyhää; onhan se pes- ty puhtaaksi ja pyhitetty, eli ero- säilyttää evankeliumin puhtaana ja
Pyhästä lähtöisin. Syntiinlan- kee- tettu Jumalalle. Tämä koskee koko pyhänä jatkuvasti ja kaikki alla. Sen
muksen jälkeisessä maailmassa ei
kastettujen uskovien joukkoa eli vaikutuksesta voimme sitten elää
kuitenkaan ole Jumalan edessä,
kirkkoa. Seurakunta on näin Pyhän pyhille soveliasta elämää; elämää
Häneen verrattuna, mitään itsessään Hengen temppeli, jossa Kristus itse jatkuvassa anteeksiantamuksessa. Se
jumalallisesti pyhää. Vain se, minkä toimii jatkuvasti välittäjänä Jumalan on iloinen ja kristillinen juttu!
Jumala puhdistaa ja pyhittää itselleen ja Hänen kansansa välillä armonväli-
on edellä mainitussa merki- tyksessä Pyhäkön Lamppu 1/2012
neissään.
pyhää, kun puhutaan tässä ajassa ja
maailmassa olevista luoduista per- Kirkko on tarkoitettu ”mah- Hannu Mikkonen.
soonista tai asioista. Pyhää on siis se, dottoman syntisille” Kirjoittaja on nuori Filippusyhteisön
minkä itse Jumala puhdistaa ja py- Välittäjää me todella tarvit- pastori Kajaanista. Hän on tuttu
hittää. semme, koska pyhitettyinäkin ol- muoniolaisille ja viettänyt lapsuutensa
emme edelleen syntiinlangenneen Turkissa lähetys-perheessä.
Joskus kuulee sanottavan sii- hen ihmis- suvun jäseniä ja jatkuvasti
tapaan, että ”ne siellä pyrkivät ole- elämme kuten kastetuille ei sovi, eli
maan pyhempiä kuin muut”, tai: teemme syntiä.
”Siellä ei niitä tavallisia syntisiä
vaikuta olevankaan”. Tällais- ten Pyrkimys pyhyyteen ja pyhien
lausuntojen takana voi olla ihan joukkoon ei ole sitä, että
oikea huoli siitä, ettei toistuisi niin- yrittäisimme olla pyhempiä kuin jot-
moneen kertaan kirkon historiassa kut toiset tai luulisimme tulevamme
tapahtunut asia: ihmiset yrittävät jossa- kin tietyssä porukassa im-
rakentaa pyhää pyhien valtakuntaa muuneiksi synnille ja sen seurauk-
maan päälle ihmisvoimin. Tällaiseen sille. Pyrki- mys pyhien joukkoon

15. 15
Saarna Kartta
JATKOA SIVULTA 3 selvää ja kaikkia kristittyjä sitovaa. dessä teknisenä terminä kertomaan
Juutalaisen synagogajumalan- Esimerkkinä olkoon kohta, jossa kenen ja minkälaisesta kokoontu-
palveluksen yhteydessä ei vain ru- Paavali muistutti seurakuntia eräässä lemisesta on kysymys. Kokoontumi-
koiltu yhdessä. Olennainen osa yhteydessä ”Herran käskystä”, kun sen luonnollisena osana oli Herran
palvelusta oli kuulla Jumalan sanan nämä olivat poikenneet seurakunnan aterian nauttiminen. Paavali on il-
lukemista ja opettamista. Myös Jee- järjestyskysymyksissä ja omaksuneet maissut asian siten, että seurakun-
sus osallistu tällaiseen sanan palve- uuden linjan (1. Kor. 14: 37). Syy nankokous ja Herran aterian naut-
lukseen Nasaretin synagogassa Herran käskystä muistuttamiseen oli timinen ovat sama asia - ”Kun te näin
(Luuk. 4: 17-). Hänelle annettiin jumalanpalveluksen rauhallisen ja kokoonnutte yhteen, niin ei se ole
kutsu opettaa. Sanan palvelus oli ohjatun menon vaarantuminen, pai- Herran aterian nauttimista, sillä
opetusviran hoitamista. Opetuslapset menaseman syrjäytyminen profeetto- syömään ruvettaessa kukin rientää
saivat tämän tehtävän ensimmäisen jen innokkuuden tähden sekä toi- ottamaan eteensä omat
kerran, kun heidät kutsuttiin apos- saalta se, että naisten alkaessa pai- ruokansa...”(20). Vaikka Paavalin syy
toleiksi. Opetuskäsky toistettiin menen tehtäviin ohitettiin luomis- kirjoittaa asiasta on negatiivinen, se
kaste- ja lähetyskäskyn yhteydessä, järjestyksessä asetettu alamaisuus ei tee tyhjäksi itse asioiden yhteyttä.
kun Jeesus käski heitä opettamaan miehen ja vaimon välillä. Kokoontumisen keskuksessa oli
kastettuja ”pitämään kaikki mitä yhteinen syöminen eli agapé-ateria
minä olen käskenyt teidän pitää” sekä aterian yhteydessä erotettu si-
Kuuluiko sakramenttien hoita-
(Matt. 28:20). minen ”rukouksen ja sanan unauksen leipä eli ehtoollisleiväksi
palvelun” virkaan? siunattu leipä ja viini.
Kristuksen opin siirtäminen et-
Sanan palveluksen kohdeyhtei-
söt ja sisältö eenpäin ja evankeliumin julistaminen Onko maallikkosaarnaaja ase-
Lähetyskäsky osoittaa apostolien on paimenviran tehtävä Raamatussa. tettu sanan ja sakramenttien
toiminnan kohteeksi kaikki kansat. Millä perusteella voimme sisällyttää hoitamisen virkaan?
Kansat ovat eräänlaisia suuria ehtoollisen sakramentin kuuluvaksi Kun tuomme Raamatun asetuk-
yhteisöjä. Evankeliumia kuuluu viedä ”rukoukseen ja sanan palvelukseen”? sen virasta sanan ja sakramenttien
eteenpäin uusille ja uusille ihmisille, Edellisestä olemme havainneet, että hoitamisen virkana tämän päivän
se ei kuulu vain niille, jotka ovat jo apostolit rukouksen ja sanan palve- tilanteeseen valtiokirkoissamme sekä
uskoneet. Apostolien opetuksen luksen hoitajina olivat erityisesti herätysliikkeissämme, niin ratkaise-
toinen kohdeyhteisö on saarnan ja yhteisen jumalanpalveluksen hoitajia. vaa on nähdä, mikä on asetus ja
kasteen perusteella syntynyt seura- Kysymyksen ratkaisemiselle on kutsu, jonka olemme antaneet papeil-
kunta. Paavalin, Johanneksen ja Pie- tärkeä nähdä seurakunnan kokoontu- lemme ja maallikkosaarnaajillemme.
tarin kirjeet ovat osoitus apostolien minen nimenomaan Kristuksen aset- Papit on kutsuttu sanan ja sakra-
tehtävästä opettaa ja kehottaa jo syn- tamalle ehtoolliselle ja sen yhtey- menttien hoitamisen virkaan. Se
tyneitä seurakuntia. Seurakuntia ope- dessä annetuun sanan opetukseen lienee kaikille selvää. Maallikko on
tettiin opettamalla sen jäseniä yksity- kokoontumisena. Jeesus oli asettanut kutsuttu rukoushuoneen saarnaajaksi.
isesti (Paavali opettaa Timoteusta, yhteisen jumalanpalveluksen eh- Kutsumisen yhteydessä ei ole julkis-
Akylas ja Priskilla opettivat Apol- toollisjumalanpalvelukseksi, jonka esti ja selvästi ilmaistu, että tässä
losta), huone huoneelta (Apt. 20:20) mallin, toimittamisen ja apostolien virassa on kyse sanan ja sakrament-
sekä yhteisessä seurakunnankokouk- tehtävän siinä hän oli antanut niille tien virasta, jonka tarkoitus on olla
sessa. kahdelletoista ensimmäisellä ehtool- sama virka kuin järjestyneen seura-
lisella. kunnan pappisvirassa. Mikäli kutsu-
Opetuksen sisältö oli Jeesuksen
antama opetus, jonka hän oli heille Itse asiassa joudumme suurem- misessa olisi ilmaistu tämä ja puhuja
antanut kolmen yhdessä vietetyn paan vaikeuteen siinä, jos yritämme myös ymmärtäisi ja hyväksyisi kut-
vuoden aikana. Tämän opetuksen irrottaa ehtoollisen toimittamisen sun, se tarkoittaisi, että hänestä tulee
keskus oli Kristuksen kuolema ja alkukirkon jumalanpalveluksista kuin pastori ja hänelle kutsun antaneesta
ylösnousemus, jonka kuulemisen että katsomme sen kuuluneen erotta- rukoushuoneesta tulee itsenäinen seu-
kautta usko syntyy (1. Kor. 15:1-). mattomana ja normaalina osana kok- rakunta. Seurakuntana se huolehtisi
Opetussisältöön kuului samalla ope- oontumisiin. Todistusaineisto, jonka itse papinvirastaan ja jumalanpalve-
tukset seurakuntien järjestysky- Raamatusta löydämme, on selkeä. luksesta.
symyksistä kuten, mikä on seura- Esimerkiksi Korinttolaiskirjeessä Lähin esimerkki meille Pohjo-
kunta, kuuluuko seurakunta yhteen Paavali ottaa kantaa seurakunnan lassa on Ruotsin lähetyshiippakun-
kaikkien muiden seurakuntien kanssa kokoontumiseen. Hän kutsuu kok- nan, missionsprovinsen, seurakunnat
samaan Kristuksen ruumiiseen, täy- oontumista ”seurakunnankokouk- ja papit. Lähetyshiippakunta on
tyykö olla paimenet, joilla on vastuu seksi” (1. Kor. 11:8-). Kreikankielellä järjestynyt julkisesti ja avoimesti
yhteisestä seurakunnankokouksesta? sana on ekklesia eli seurakunta. hiippakunnaksi ja luterilaisiksi seura-
Näiden noudattaminen oli itsestään Sanaa ekklesia käytettiin tässä yhtey- kunniksi. Syy tähän on ollut Ruotsin

16. 16
Saarna Kartta
Itse olen saanut Rovaniemellä
kasvaa maallikkoveljien johtamassa
rukoushuoneessa ja olen Jumalalle
kiitollinen siitä opetuksesta, jota olen
saanut. Silloin kirkkomme oli vielä
terveellä pohjalla. Molemmat
rukoushuoneen saarnaajista olivat
rukoushuoneen lisäksi aktiivisia ju-
malanpalveluksessa kävijöitä.
VP
kirkon piispojen kieltäytyminen tun mukaisesti ja kutsunut siihen
antamasta seurakunnille evankelium- pastorit. Tässä on toimittu raamatul-
ista uskovia ja sanaan tunnustautuvia lisesti ja myös luterilaiset tunnus-
paimenia, jotka eivät tee yhteistyötä tuskirjat velvoittavat vihkimyksiin.
naispappien kanssa. Lähetyshiippa- Kukaan Ruotsin evl-kirkon piispoista
kunnan jäsenet ovat Ruotsin kirkon ei tuomitse missionsprovinsin piis-
jäseniä ja siinä sisällä ja sen 1000- poja ja pappeja eikä kiistä heidän
vuotisen hengellisen perinnön sisällä. toimittamiaan sakramentteja. He voi-
Vaikka heidän pastorinsa eivät ole vat olla eri mieltä heidän kanssaan,
nykyisen kirkon organisaatiossa evl- mutta se on aivan eri asia kuin
kirkon hallinnon alaisia, he kuitenkin tuomita ja kiistää itse pappisvirka.
ovat yhteydessä tähän kirkkoon mm.
siten, että lähetyshiippakunnan papit
Ei vastakkainasettelua!
kastavat evl-kirkon jäsenten lapsia ja Lopuksi: Kun keskustelemme
liittävät heidät evl-kirkkoon. Samoin paimenvirasta meidän ei tule nähdä
lähetyshiippakunnan piispat ovat sa- kysymystä papit ja maallikot-
massa piispallisessa ketjussa Ruotsin vastakkainasetteluna. Me olemme
kirkon piispojen kanssa, joka ulottuu kaikki yhdessä Kristuksen palveluk-
apostoleihin saakka. Ruotsin kirkko sessa, kukin omissa tehtävissämme ja
ei tuomitse heitä, vaikka ei vielä ota kutsumuksissamme. Herra itse
heidän pappejaan seurakuntiinsa. käyttää meitä kaikkia ja Herrassa
Lähetyshiippakunta on määritellyt olemme yksi ruumis.
sanan ja sakramenttien viran Raama-