1. Saarna Kartta
HUHTIKUU 2011, 2.VSK. HUHTIKUUN EVANKELIUMITEKSTIEN TAUSTOJA UUTISIA
Sisällys:
Ensimmäinen ja toinen
luominen, 2
Den första och den
andra skapelse, 3
Huhtikuun evankeli-
umitekstien selitykset,
4-9
Jumalanpalveluksen
osat: Rippi, 10
Varför en bekännelse,
11
Johannes Kastajan todistus. Lammin kirkon alttaritaulu. Kuva, VP
Augsburgin tunnustus
XIV Kirkollinen järjestys
Kirkollisesta järjestyksestä seurakuntamme ope3avat, e3ei kirkossa kukaan saa julkises6 ope3aa eikä hoitaa
sakramen3eja ilman asianmukaista kutsumista.
XIV. Om det andliga ståndet
Om det andliga ståndet lära de, a3 ingen utan vederbörlig kallelse bör i kyrkan predika offentligen eller förvalta
sakramenten.
2. 2
Saarna Kartta
“Siis, jos joku on Kristuksessa, niin nytti elämän, toisessa Jumalan Pojan kuolema
synnytti elämän. Elämän synnyttäjän tuli suostua
hän on uusi luomus; se, mikä on van- kuolemaan. Jeesus puhuu tästä verratessaan it-
haa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan seään nisunjyvään. Ninsunjyvä putoaa maahan
ja kuolee. Sen kuolema on kuitenkin uuden
tullut.” 2 Kor. 5:17 elämän edellytys.
Kun ensimmäisessä luomisessa Jumalan
puhdas ja pyhä tahto loi maailman, nyt uuden
Jumala loi ihmisen luomisen aamussa. Synti- luomisen käyttövoimana on ihmisen pahuus, luo-
inlankeemuksen tähden hän joutuu luomaan pumus ja synti. Jeesuksen surmaajat olivat ne,
ihmisen uudelleen synnyttämällä hänet uudelleen joita hän tuli auttamaan. Tähän kaikkeen Jumalan
elämään Kristuksen kanssa. oli alistuttava, rakkautensa tähden, voidakseen
Ensimmäinen luominen tapahtui Isän ja Pojan pelastaa ihmislapset vanhan maailman turmeluk-
ja Pyhän Hengen yhteistyönä. Luomisen “mate- sesta uuden ihmisyyden vapauteen. Jumala
ria” oli Poika, Sana, jonka kautta maailma luotiin alistui ja tuli pieneksi meidän niin ylhäisten ja yl-
“hänen kauttaan ja häneen”. Raamattu todistaa peiden ihmisten edessä. Me tervehdimme häntä
Jumalan luomistyöstä, että “se oli sangen hyvä”. ristillä, “Muita hän on auttanut; auttakoon it-
Sen jälkeen Jumala lepäsi Jumalan ihanassa tai- seänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu”
vaallisessa sapatin levossa. (Luk. 23). Kaikki tämä kärsimys, jota me ja
Kristuksesta puhutaan myös uuden luo- meidän syntimme tuottivat Kristukselle oli hänelle
makunnan alkuna. Sekin on Isän ja Pojan ja Py- uudistetun ihmisyyden synnytyskipujen tuskaa.
hän Hengen yhteistyö ja siitä kertoo tiivistetysti Viimeisessä tapahtumassa, ristillä riippues-
apostolinen uskontunnustus. Uudessa luomises- saan, täytettyään luomistyönsä hän vielä huutaa,
sa tapahtumat kulkevat toisin päin kuin en- “Jumalani, Jumalani. Miksi minut hylkäsit”. Jee-
simmäisessä. Uusi luominen alkaa ihmisen luo- sus Kristus painoi päänsä, sulki silmänsä ja las-
misesta, ensimmäisessä luomisessa se oli vii- keutui kuoleman kauhuihin. Jumalan Pojalle ei
meinen luomisteko. suotu sapatinlepoa, niin kuin ensimmäisessä
Jumal’ihminen Jeesus Kristus tulee uuden luomisessa, vaan rangaistus synneistä ja Isän
ihmisyyden perustaksi. Pyhä Henki luo uuden hylkäämäksi tuleminen.
ihmiskunnan uudestisynnyttämällä ihmiset Kris- Kristus kärsi, ettei ihmisen tarvitsisi kärsiä.
tuksen kautta uuteen elämään. Uudestisyntyneen Hän luopui sapatin levostaan, että me pääsisim-
ihmisen ero vain luonnollisesti syntyneeseen me Jumalan sapatin lepoon. Jumalan Pojan kuo-
ihmiseen on siinä, että Jumala on tullut hänen lema oli ainoa mahdollisuus pelastaa ihminen ta-
sydämensä asukkaaksi (Ef. 3:17). kaisin yhteyteen Jumalan kanssa. Tämä kaikki on
Uutta ihmisyyttä seuraa aikanaan luomakun- tehty juuri sinua ja minua varten.
nan vapauttaminen ja uuden taivaan ja uuden VP
maan luominen. Niitä me vielä odotamme ta-
pahtuvaksi.
Uusi luominen Oi Jeesus lähde Nuo jalat uuppu-
Uusi luominen alkoi ensimmäisenä jouluna autuuden, mun elämäni mattomat vain rauhan
Betlehemissä. Jumalan Poika astui alas taivaas- iäinen, sä kärsit ristin- teillä kulkivat. Nyt riippu-
ta, otti ihmisen muodon inkarnaatiossa eli lihaksi- kuoleman mun edestäni vat ne ristillä nauloilla
tulemisessa Marian kohdussa. Hän syntyi neit- kauhean. lävistettyinä.
seestä. Ensimmäisenä Jeesus Kristus ei ole kui- Sä kärsit kaiken Oi Jeesus , suusi
vaivani, mun tuskani ja suloinen toi meille toivon,
tenkaan ensimmäinen luotu, vaan hän on luo- haavani, kun sinut, Jee- autuuden. Nyt tuskas-
makunnan alku, ensimmäisen ja toisen luomisen sus, ruoskittiin ja puo- saan se juoda saa vain
perusta, jonka kautta kaikki luotiin. (Joh.1:3; Kol. lestani tuomittiin. sappea ja etikkaa.
1:16). Nuo kädet, jotka Vaan miksi kärsit
Ensimmäinen luominen oli Jumalan suuruu- vaivasta, auttoivat monta vaieten, viaton Jeesus,
den ja kaikkivallan esiinmarssi. Toisessa luomi- sairasta, on lyöty puuhun piinan sen? Teit kaiken
nauloilla, nyt veri tiukkuu laupeudesta, pelkästä
sessa kaikkivaltias “luopui saaliistaan olla Juma- haavoista. rakkaudesta.
lan kaltainen” ja syntyi ihmiseksi. Se merkitsi ra- VK 79:1-6
jalliseksi, haavoittuvaksi ja heikoksi suostumista.
Uuden luomisen viimeiset tapahtumat koro-
stavat kahden luomistapahtuman käänteistä
luonnetta. Ensimmäisessä Jumalan elämä syn-
3. 3
Saarna Kartta
Guds maktens och härlighetens frammarch. I
“Alltså, om någon är i Kris- den andra skapelsen avstod den Allsmäktige
från sin makt, han som “var till i Guds-skepnad,
tus, så är han en ny skapelse. men icke räknade jämlikheten med Gud såsom
ett byte, utan utblottade sig själv, i det han an-
Det gamla är förgånget; se, tog tjänare-skepnad, när han kom i människo-
gestalt.” (Fil. 2:6,7). Det betydde att han tog på
något nytt har kommit!” (2. sig svagheten och sårbarheten.
De sista händelserna i det nya skapelse
Kor. 5:17) lyfter fram det olika natur i två skapelser. I det
första föddes livet genom Guds Sons liv, i det
Gud skapade människan i skapelsens mor- andra hans död födde liv. Livets födare måste
gonen. På grund av syndafallet måste Gud låta sig dö. Jesus talar om detta då han liknar
skapa människan pånytt genom att pånyttföda sig med en vetekorn. Vetekornet faller i jorden
honom att leva i Kristus Jesus. och dör.
Den första skapelsen var Gud Faders och
Sonens och den Helige Andens gemensamma Guds ren och heliga vilja skapade världen i
arbete. Skapelsens “materia” var Sonen, Ordet. den första skapelse. I det andra skapelsen sker
“Alltsammans har blivit skapat genom honom inte utan människans illvilja, synd och ondska.
och till honom.” (Kol. 1:16). Bibeln vittnar om De som döda Jesus var de som han ville hjälpa.
Guds skapelse, att “se, det var mycket gott.” Gud måste ödmjuka sig till allt detta, för hans
(1.Mos. 1:31). Sedan vilade Gud i hans härliga kärlekens skull, för att kunna rädda människa
sabbatsro. från det fallna mänsklighet till nya mänsklighe-
Om Kristus talas också att hän är början av tens frid. Gud ödmjuknade sig och blev liten
den nya skapelse. Också det var treenige Guds framför oss människor, så stolta och stora i sig.
samarbete. Den apstoliska trosbekännelse är Vi hälsade honom på korset, “»Andra har han
sammanfattning av den nya skapelse. Händel- hjälpt; nu må han hjälpa sig själv, om han är
serna i den nya skapelse går tvärs jämfört med Guds Smorde, den utvalde.» (Luk. 23), och vi
den första skapelse. Det börjar med männis- tyckte det var bra sagt. All lidande och smärta
kans skapelse, som var i sin tur den sista hän- som vi och våra snder orsakade åt Kristus var
delse i den första skapelse. för honom födelsesmärtor för den nya mäns-
kligheten.
I nya skapelse gud’människa Jesus Kristus
blir som grund för det dya mänsklighet. Den He- I det sista skedet, hängande på korset, då
lige Ande skapar den nya han hade uppfylld sitt kallelse, ropar han ännu,
människosläktet genom att “Min Gud, min Gud, varför har
föda människan pånytt genom du övergivit mig?” (Matt.
Kristus till ett nytt liv med Kris- 27:46). Jesus låt sitt huvud
tus som huvud. Skillnaden ___, lade åter sina ögon och
mellan den nya och gamla steg ner till dödens smärtor.
människan är det att den nya Åt Guds Son var inte sab-
människan har fått Jesus batsro bjudit, så som i den
Kristus boende i sitt hjärta. första skapelse, utan straff
från värlsens synd och att
I sin tid får den nyskapade
vara övergiven av Fader.
mänsklighet som följd också
nya himmelen och nya jord. Kristus led, att en människa
Det väntas ännu. skulle inte behöva lida. Han
avstod från sabbatsvila för att
Båda skapelser var lika i
vi skulle nå tillträde till Guds
det att de båda hade Kristus i
sabbatsvila i himmelen. Guds
centrum. Men de var annor-
Sons död är den ända möjlig-
lunda i det på vilket sett Kris-
het att en syndig människa
tus var med. I det följande
skulle kunna få komma i
skall vi undersöka detta.
Guds Faderns gemenskap.
Allt detta har han gjord för dig
Ny skapelse
Den första skapelsen var och för mig.
Wittenbergin kirkosta. Kuva: VP
4. 4
Saarna Kartta
HUHTIKUUN TEKSTIEN TAUSTATIETOJA
4. paastonajan sunnuntai (Lae- Väkijoukon sairaus oli se, joka ei tahtonut uskoa. Jakees-
tare) että he tavoittelivat vain ajallista sa 36 Herramme toteaa tämän.
Elämän leipä
Joh. 6: 24-35 hyvää. Vaikka he olivat juuri He eivät usko, vaikka he ovat
nähneet ja todistaneet Messiaan nähneet Jumalan Leivän, Mes-
Vanhan antifonitekstin alku- epäämättömän tunnusteon, kun siaansa. Tämä on pidettävä
sanasta (Jes. 66: 10) saatu ni- Kristus, uusi Mooses, oli antanut mielessä, kun selvitetään jakeita
mitys laetare (= iloitkaa) ilma- heille ajallista leipää, he eivät 28-34. Väkijoukko oli vielä siinä
isee, että tämä sunnuntai on tahtoneet tunnustaa Kristusta vanhassa uskossa, joka perus-
eräänlainen levähdyspaikka, hänen itsensä tähden. Jeesus ei tui ihmisen tekoihin - “Mitä
virvoittava keidas paastonajan tahtonut kuninkaaksi väkijoukol- meidän pitää tekemän, että me
erämaavaelluksella. (Evankeli- le, joka halusi kumartaa hänen Jumalan tekoja tekisimme?”.
umikirja) antamiansa ajallisia lahjoja, Jeesus tarjoaa vastaukseksi
mutta eivät tahtoneet kumartaa vain uskoa häneen (29).
Edellisessä luvussa Jeesus lahjojen antajaa. Ihmiset, toisin Väkijoukko vastaa Jeesuksen
on väistänyt väkijoukon, joka sanoen, tahtoivat rikkoa en- sanoihin houkuttelemalla häntä
tahtoi tehdä hänet väkisin ku- simmäisen käskyn siinä Juma- toistamaan leipäihmeen (30, 31)
ninkaaksi hänen ruokittuaan lan silmien edessä, tunnusteon ja suostumaan heille ajalliseksi
leipäihmeellä 5000 miestä. Osa yhteydessä, palvomalla lahjaa leipäkuninkaaksi.
väkijoukosta siirtyi Tiberialaisten lahjan antajan asemasta. Ihmisten uskonnollisuus pe-
veneisiin ja lähti etsimään Jee- Diagnoosia seuraa oikean rustuu omiin tekoihin. He tahto-
susta. Löydettyään hänet Jee- lääkeen antaminen. Jeesus ke- vat tehdä omasta mielestään
suksen ja väkijoukon välille su- hottaa heitä hankkimaan sitä hyviä tekoja saavuttaakseen,
keutuu keskustelu, joka on ruokaa, joka pysyy iankaikki- ansaitakseen, Jumalan hyväk-
leipäsunnuntain evankeliumi- sesti, ja jonka antaa Ihmisen synnän. Tähän uskoon ei kui-
tekstinä. Poika. tenkaan kuulu Jumala, joka pe-
Jeesus on suorapuheinen Lääke on siis Messiaan an- lastaa yksin armosta oman Poi-
opettaja. Pystyäkseen autta- tama ruoka. Oikean hengellisen kansa verellä, vaan ihmisten
maan ihmisiä hän tahtoo ensin lääkkeen lääkeaine on usko uskon jumalakuva on jumala,
kertoa heidän sisimmät ajatuk- Kristukseen, eli usko Messi- joka suostuu leipäjumalaksi -
set. Lääkärin täytyy aina ensi aaseen. Siinä ei tarvitse omia jumalaksi, joka huolehtii vain
tehdä diagnoosi, ennen kuin tekoja ja omaa pyhyyttä, vaan ajallisista tarpeista ja olisi kaike-
hän voi antaa lääkkeet ja paran- saa jäädä Jumalan tekojen var- sta muusta hiljaa. Sellaista ju-
taa. Vanhassa testamentissa aan, sen varaan, mitä Jumala malaa on ihisten helpompi halli-
sanotaan, “Katso, totuutta sinä on Kristuksessa tehnyt, “Sillä ta ja sellainen ihmisten tekemä
tahdot salatuimpaan saakka, ja Jumala oli Kristuksessa ja sovitti jumala ei tee omalletunnolle ki-
sisimmässäni sinä ilmoitat mi- maailman itsensä kanssa eikä usallisia kysymyksiä. Elämä on
nulle viisauden.” (Ps. 51:6). Ju- lukenut heille heidän rikkomuk- kevyttä ja helppoa, kun
malan diagnoosintekoväline on siaan, ja hän uskoi meille sovi- leipähuolto pelaa eikä omatunto
muuttumaton totuus. Jeesus tuksen sanan.” (2. Kor. 5:19). kolkuta.
avaa väkijoukon yhteisen Kun ihminen uskoo Messi-
sydämen ja mielen siinä heidän aaseen, Messias voi antaa Sunnuntain profetiateksti on
silmiensä edessä, lausumalla, hänelle sitä oikeaa ja ravitsevaa
sattuvasti valittu. Kun ihmiset
etteivät he etsi Jeesusta tunnus- leipää, joka ravitsee ajasta ian-
eivät ajallaan tahdo suostua
tekojen tähden, vaan leipäviipa- kaikkisuuteen. Messiaan leipä nälkäisiksi Jumalan sanalle,
leiden tähden. He ovat samassa on Messias itse: “Minä olen lähettää hän sellaisen nälän,
asemassa kuin Israelilaiset elämän leipä; joka tulee minun joka ei enää tyydyty ihmisen
Mooseksen päivinä - he seura- tyköni, se ei koskaan isoa, ja omista teoista ja omista jumalis-
sivat Moosesta manna-leivän joka uskoo minuun, se ei kos- ta. Sillä kertaa nälkään ei ole
tähden, mutta he eivät kaan janoa.” (35). enää tyydytystä, sillä kukaan ei
sydämessään uskoneet kuten enää julista Kristusta, elämän
Mooses. Päivän evankeliumitekstin L e i p ä ä . S i l l o i n n ä l k ä j ä ä
sanat on sanottu väkijoukolle, tyydyttämättä. “Koittaa aika -
5. 5
Saarna Kartta
sanoo Herra Jumala - jolloin Jeesuksen
minä lähetän maahan nälän. En vastustajien
leivän nälkää, en veden janoa, edustajia, fari-
vaan Herran sanan kuulemisen seuksia, tulee
nälän. Ihmiset hoippuvat me- h ä n e n l u o k-
reltä merelle, pohjoisesta itään seen ja varo-
he harhailevat etsimässä Herran ittaa häntä
sanaa, mutta eivät löydä. (Aam. Herodeksen
8: 11-12) vihasta ja
suunnitelmasta
tappaa Jeesus.
ιχθυς Onko suunni-
telma todelli-
5. paastonajan sunnuntai (Judica) nen? Vai onko Herodes-kettu. Public domain.
Kärsimyksen sunnuntai
Luuk. 13: 31–35 se vain osa suunnitelmaa saada Kuin apuna fariseusten poh-
Jeesus vaikenemaan keinolla dintaan Jeesus kääntää mie-
Evankeliumitekstissä Jeesus millä hyvänsä. lensä Jerusalemia kohti ja jat-
puhuu päämäärästä, johon hän Herodes ja fariseukset olivat kaa vastaustaaan fariseuksille:
on vääjäämättä kulkemassa. toisilleen vihollisia. Kuitenkin Jerusalem, Jerusalem, sinä, jo-
Hän on itse sitoutunut nämä viholliset löysivät toisensa ka tapat profeetat,...” Fariseuk-
päämäärän saavuttamiseen yhteisessä päämäärässä - Jee- set saavat nähdä, mihin jouk-
eikä tahdo minkään estää sitä. suksen toiminnan estämisessä. koon Jeesus lukee heidät. Hän
Hänen päämääränsä on Jerusa- Ehkä Jeesus saattoi nähdä ilmoittaa Jumalallisen rakkau-
lemin kaupunki ja se kohtalo, luokseen saapuneiden fariseus- tensa ja kaitsentansa vuosisa-
jonka se on jo satoja vuosia pro- ten sanojen taakse siihen pyr- tojen takaa huolehtivan kanae-
feetoille tarjonnut. kimykseen, joka niiden takana mon vertauskuvalla. Vastaukse-
Jeesus sanoo, että hän o l i . “ S u o s t u m e i d ä n na Jumalan kutsuvaan suoje-
pääsee päämääräänsä, johon pyyntöömme, väisty täältä ja luun, ihmiset eivät kuitenkaan
hänen “täytyy” vaeltaa. Täytyy, mene piiloon. Lakkaa häirit- tahdo tulla Jumalan varjeluksen
kr. dei, ilmaisee jumalallista semästä meidän uskonnollista alle. He tahtovat olla omillaan ja
välttämättämyyttä, pakkoa, jon- ja poliittista rauhaamme. Ilman pärjätä omillaan.
ka Jumala on asettanut. Juma- sinua tällä on opittu elämään Fariseusten ja kansan johta-
lan Poika vaeltaa Jumalan rinnakkain. Älä häiritse tätä ke- jien uskon päämäärä suuntau-
määräyksestä kohti Jumalan hitystä.” tuu toisaalle kuin Jumalan pe-
kaupunkia, jossa ihmiset sur- Jeesuksen vastaus on tyly. lastustahto. He hylkäävät Juma-
maavat hänet. Kyseessä on “Menkää ja sanokaa sille ketul- lan ja surmaavat hänet. He
maailmanhistorian räikein vas- le...” Vastaus on tarkoitettu niin tahtovat, että “Talo jää heil-
takkainasettelu. Jumala, joka on fariseuksille kuin Herodeksen l e ” ( v r t . V i i n i t a r h a n v u o-
ikuinen, muuttumaton, rakkaus kannattajillekin. Vastauksen pe- kraisännät). Ja näin Jumala an-
ja pyhyys, astuu omaan kau- rustelussa Jeesus osoittaa te- taakin tapahtua. Jeesus sanoo:
punkiinsa ja ihminen, joka on konsa, ne saavat puhua puo- “Katso,´teidän huoneenne on
savi, surmaa hänet. Jumalan lestaan. Nyt hän ei mainitse jäävä hyljätyksi´”. Kreikan kie-
Pojan kuolema ristillä on kuiten- mitään opetustehtävästään. Hän lellä tuossa lukee tarkasti ottaen
kin se suuri päämäärä, johon kertoo, että hän on ajanut riivaa- “Katso, teidän talonne jätetään
Kristuksen elämä on tähdännyt. jia ulos ihmisistä ja parantanut teille.” (J. Thuren). Ihmiset eivät
Juuri sitä varten hän on syntynyt sairaita, mutta mitä Herodes on tahdo Jumalaa taloonsa. Niinpä
ihmiseksi ja ottanut orjan tehnyt. Palveleeko hän Jumalaa Jumala jättää talon eli temppelin
muodon. Näin hän ostaa ihmis- vai saatanaa, kun suunnittelee heille. He saavat tästä lähin
kunnan vapaaksi synnin kah- tappavansa Jeesuksen? Fari- huolehtia siitä, sen jumalanpal-
leista ja antaa uskon kautta ver- seukset saavat laskea mie- veluksesta ja sen turvallisuude-
eensä jokaiselle pääsyn synnin lessään yksi plus yksi, ja arvail- sta (temppeli hävitettiin 40 vuo-
alta Jumalan lapseksi ja taivaan la, kumpaa Herodes palvelee. den kuluttua eikä sitä ole sen
perilliseksi. Samalla he saavat asettaa ky- jälkeen rakennettu). Jumala itse
Sielunvihollisella on monta symysken itselleen, kumpaa he poistui sieltä.
tapaa yrittää estää Jeesuksen itse palvelevat, Jumalaa vai Jeesuksen viimeinen kerta
pääsemisen päämääräänsä. saatanaa. temppelissä on sen puhdistami-
6. 6
Saarna Kartta
nen. Puhdistaminen oli Jeesuk- vaatteeseen ja yrttien kanssa ja
sen viimeinen teko ajallisessa voitelu ajan ylellisyystuotteella, Uskon tähden mekin tah-
temppelissä. Jumalanpalveus jota foinikialaiskauppiaat olivat domme koristaa kirkkomme
siirtyi pois Jerusalemin temppe- tuoneet suoraan Intiasta ja jota ja rukoushuoneemme Kris-
listä ja jatkuu Kristuksen seura- myytiin kalliiseen hintaan. Nar- tuksen arvon mukaisesti. Us-
kunnan ehtoollisenvietossa ja dus-voiteen hankkimiseen oli kon tähden me tahdomme juh-
rukouksissa. Siinä Kristus on tarvittu suuria uhrauksia Lasa- listaa Herran sakramentin
läsnä paitsi Hengen välityksellä ruksen taloudelta. Se saattoi hopeoiduilla- ja kullatuilla astiol-
myös ruumiillisesti sakramentin olla myös viite talon paheellise- la (jos on varaa). Uskon tähden
aineissa. Herra ei ole jättänyt sta menneisyydestä, jossa nar- Herran alttari on yhdessä saar-
omiaan ilman todellista läsnäo- dus-voide kuului porttojen arse- natuolin kanssa pyhänä paikka,
loaan. naaliin. koska ne on omistettu Herralle.
Uskon tähden pappien vaatteet
ιχθυς Kristityt tahtovat antaa ovat valkoisia ja koristeltu Her-
Herralleen parasta. Tästä on rasta kertoviin symbolein, koska
Palmusunnuntai kysymys. Olipa nardusvoiteen niitä käytetään kertomaan Her-
Kunnian kuninkaan alennustie alkuperä Marian hyllyssä missä ran pyhyydestä, joka peittää
Joh. 12: 1-8
tahansa, sen antaminen Jee- ihmisen puutteet ja syntisyyden.
Tuhlaileva rakkaus suksen voiteluun
Palmusunnuntain evankeli- kertoi suuresta
umiteksti on hyvin selväpiirtei- uhrauksesta, joka
nen tapahtuma. Jeesus tulee tuli sydämestä.
kuusi päivää ennen kuolmaansa Usko tuli näkyviin
ystäviensä kotiin Betaniaan. Marian, Martan ja
Siellä hänelle valmistetaan ate- Lasaruksen kodis-
ria, jonka yhteydessä Maria voi- sa vieraanvarai-
telee hänet erittäin kalliilla tuok- suutena.
suöljyllä, jonka nimikin maini- Jeesus ottaa
taan, nardusvoide. Juudas vas- vastaan kaikki
tusteli voitelua petos mie- huomionosoituk-
lessään. set, vaikka hänelle
Jotkut ihmiset tahtovat pu- ne tietysti olivat
kea Kristuksen pelastustyön hy- vain niitä tuotteita, Plymouthin Apt.Luth. kirkko. Kuva: VP
vin vaatimattomiin olosuhteisiin. joita hän itse luo-
Uskon tähden Raamattumme
Tavallisen kansan Jeesus, ta- jana on luonut ja antanut ihmi-
ovat kauniita, ja käytettyinäkin
vallisen puusepän “ottopoika”, sille heidän ilokseen. Ei hän itse
arvokkaan käytön koristamia.
tavallisten opetuslasten niitä tarvitse, mutta hän ottaa ne
Köyhät meillä on aina kes-
ympäröimä jne. Mielikuvaissa vastaan uskon osoituksina.
kuudessamme. Tämän Jeesus
Jeesus ja opetuslapset näh- Jeesus näyttää Marian palve-
dään mieluusti kuluneissa vaat- luksen merkityksen. Se tapahtui s a n o i o s o i t t a a k s e e n , e t t ä
meidän on huolehdittava myös
teissa ja ja varmaankin kirppu- hänen hautaamistaan varten.
köyhistä. Varhaiskirkko on tästä
torista ostetuissa. Kuitenkin Syntien sovittaja lähtee vii-
paras esimerkki. Se järjesti las-
Jeesuksen elämä on juhla- meiselle matkalleen nousten
tenkoteja ja sijaiskoteja heitteille
vuudessaan mittaamaton. hyvältä aterialta, pestynä, raik-
ja metsään kuolemaan jätetyille
Hänen syntymänsä oli taivaan kaana ja tuoksuen hyvälle. Näin
lapsille, kristityt auttoivat puut-
ja maan kohtaaminen, hänen usko tahtoo nähdä tapahtumat.
teen alaista naapuriaan, oli
lapsuutensa ihmeitä täynnä, Epäusko tahtoo pukea Herran
tämä sitten kristitty tai pakana.
syntymälahjansa kuninkaallisia häpeään, pilkkavaateeseen, an-
He vaatettivat alastoman ja
erityistuotteita, enkeli-ilmestyk- taa pahoipideltäväksi ja syl-
veivät hyvää sanomaa eteen-
set, Jumalan ääni ja Pyhän jettäväksi, mutta usko tahtoo
päin. He huolehtivat vangituista
Hengen laskeutumine hänen antaa hänelle parhaan kohtelun,
eivätkä hävenneet alhaista syn-
ylleen kyyhkysen muodossa puhutella häntä taivaallisilla ar-
typerää olevaa lähimmäistään.
jne. Ja nyt vielä lopuksi hau- vonimillä, usko tahtoo antaa
taaminenkin tapahtui ylellisissä hänelle parhaat vaatteet ja par-
ιχθυς
puitteissa, rikkaan miehen hau- haat voiteet ja rikkaan hauta-
takammioon, puhtaaseen liina- paikan.
7. 7
Saarna Kartta
Kiirastorstai Jeesus tiesi “hetkensä” tul- keutensa elää, mikä oli juutalai-
Pyhä ehtoollinen leen. Hetkellä hän tarkoitti Jee- sen miehen yksi ensimmäisistä
Joh. 13: 1-15
suksen vangistemista, sur- “perusoikeuksista”. Hänet riisu-
Kiirastorstai muodostaa maamista, ylösnousemusta ja taan paitsi alasti, myös riisutaan
pääsiäisjakson käännekohdan. taivaaseen astumista (3). hänen oikeudestaan elää ja
Tuhkakeskiviikkona alkanut ka- Johanneksen ehtoollisku- tehdä hyvää. Riisuutumisen
tumusaika päättyy kiirastorstain vauksessa on kolme elementtiä. vastakohta on pukeutuminen.
ehtoollisjumalanpalvelukseen. Yhtenä on perkeleen toiminta, Ylösnousseena, kuoleman voit-
Kiirastorstai poikkeaa luon- kun perkele oli jo pannut Juu- taneena hän ei ole enää oikeu-
teeltaan hiljaisen viikon muista daksen sydämeen ajatuksen, deton orja ja ihmisten hylky,
päivistä. Raamatullisena pääai- että hän kavaltaisi Jeesuksen. vaan hän on pukeutunut taivaal-
heena on ehtoollisen asettami- Perkele oli ottanut vallan Juu- liseen valkeaan viittaan ja elää
nen. Lisäksi kiirastorstaina on daasta. Toisena elementtinä on uutta elämää. Thurenia mu-
vanhastaan muisteltu Jeesusta, Jeesuksen tietoisuus siitä, että kaellen tämä on yksi mahdolli-
joka pesee opetuslasten jalat. Jumala oli antanut kaiken hänen suus nähdä Jeesuksen jal-
käsiinsä. Jeesuksella oli valta kojenpesun sanoma.
Katolisessa maailmassa kii-
rastorstai on ollut ripittäyty- siinä tapahtumien kehityksessä, Jeesus aloitti jalkojenpesun
mispäivä. Tähän viittaa sen joka pian lähtee vyörymään. riisuutumalla opetuslastensa
suomalainen nimikin (ruotsin Hän jopa lähettää Juudaksen edessä pelkkään alusasuun.
sanasta skära = puhdistaa; matkaan toteuttamaan Tämä asu oli orjan asu. Jalkojen
kansanuskomuksissa kiira on sydämensä suunnitelman, pesu osoitti hänen asettuvan
myös ollut paha, joka on karko- “Minkä teet, tee se pian” (27). alemmaksi kuin kukaan juutalai-
tettu pihapiiristä). Myös latinan Kuulessaan nämä sanat Juudas nen mies. Juutalaisen orjan ei
nimitys dies viridium (= vihrei- ei ollut enää vain Juudas yksin, tarvinnut pestä juutalaisten isän-
den oksien päivä) liittyy ripittäy- vaan saatana oli mennyt tiensä jalkoja, se oli aina paka-
tymisaiheeseen: ehtoollisyhtey- häneen. Toinen elementti to- naorjien tehtävä. Näin Jeesus
destä erotetut otettiin takaisin distaa meille siitä, että pelastus- samaistuu pakanaorjiin - “Niin
seurakunnan yhteyteen ja heistä tapahtuma on kuitenkin, vaikka alhaalla kukaan ei kulje, ettei
tuli jälleen Kristus-viinipuun toiselta näyttää, Jumalan pelas- siellä Jeesus ois...”.
tuoreita oksia. (Evankeliumikirja) tussuunnitelman toteutumista Opetuslapset luonnollisesti
Kristuksen itsensä ohjauksessa. ymmärtävät tapahtuman erityi-
Muut toimijat toteuttavat hänen sen ja symbolisen luonteen, sillä
Johannes esittää kuvauksen
asettamaansa päämäärää ja se tapahtui kesken ateriaa.
jalkojen pesusta tapahtuneen
osaa. Normaalitapauksessa jalat pes-
“ennen pääsisäisjuhlaa”. Muiden
Kolmas elementti on kaikki- tiin taloon tultaessa ja ennen
evankelistojen mukaan ehtoolli-
valtiaan riisuutuminen ja pukeu- ateriaa. He eivät kuitenkaan es-
nen asetettiin pääsiäisaterian
tuminen. Tässä on nähtävissä tele, paitsi Pietari. Pietarin este-
yhteydessä. Johannes ja muut
viittaus siihen, mikä pian ta- ly ja Jeesuksen vastaus tuovat
evankelistat ovat yhtä mieltä
pahtuisi Golgatalla ja tyhjän esiin jalkojenpesun tapahtuman
päivästä, eli torstaista.
haudan luona. Golagatalla Jee- sisällön. Pietari ei tahdo, että
sus menettää kaiken, jopa oi- orjana esiintyvä alaston Kristus
Kärsimyshistoria, Lammin kirkko. Kuva: VP
8. 8
Saarna Kartta
pesee hänet. Tapahtuman on tama jalkojen pesu, on nähtävä le kaksi sen kohtaa, jotka täyt-
niin ratkaiseva Jeesukselle, että Kristuksen pääsiäisuhrin ja tyvät siinä Jeesuksen ristillä.
siitä riippuu Pietarin iankaikki- ylösnousemuksen yhteydessä. Hän ei mainitse Psalmin kär-
suusosa, “osuus” Kristukseen. Kuolema ristillä oli pesulähteen sivän messiaan huutoa, “Juma-
Olisiko mahdollista, että jal- avaaminen, sen, josta profeetta lani, Jumalani, miksi minut
kojenpesutapahtuma oli Jee- oli ennustanut, että heillä on hylkäsit”. Sen sijaan hän kertoo
suksen konkreettinen tapa opet- oleva “avoin lähde syntiä ja kuolleen miehen puvun kohta-
taa siitä, kuinka tärkeää hänen saastaisuutta vastaan” (Sak. losta (Ps. 22:19), sekä janosta,
ristinkuolemansa sovituksen 13:1). Kristuksen sanat ehtoolli- joka psalmissa ilmastaan kielen
vastaanottaminen ja siinä sella liittävät ehtoollisen Gol- tarttumisena suunlakeen (Ps.
eläminen (jalkojenpesu kertoo gatalla kertakaikkisesti tapahtu- 22:16). Psalmin 22 lisäksi Jo-
toistuvuudesta, jalat aina likaan- neeseen sovitusuhriin. Ehtoolli- hannes käyttää Psalmia 69:22.
tuvat kulkiessa) on myös hänen nen on pesulähteellä käymistä. Jeesus “antaa henkensä”
opetuslapsilleen? Jalkojen pesu on uudelleen ja kr. paredoken to pneuma, tar-
Kylpeneelle riiittää, että jalat uudelleen toistuvaa matkan li- kalleen käännettynä “antoi hen-
pestään. Jeesuksen sanat olivat kojen pesemistä Golgatan kensä pois” tai “uskoi henkensä
kylvettäneet opetuslapset jo avoimen lähteen vedellä, Kris- jonkun huostaan”. Jeesus ei
kolmen vuoden aikana. Jal- tuksen veren evankeliumilla. kuole voimien loppuessa, kuten
kojenpesu oli osa tätä kylpyä. Tämä tunnetaan päivittäisenä
Jalkojenpesua ja kylpemistä ei parannuksena, joka tarkoittaa
tule asettaa vaihtoehdoiksi, elämistä parannuksen tekijänä
vaan enemminkin saman pe- ja armon omistajana “katumuk-
seytymisen osiksi. Opetuslapset sessa ja uskossa”.
olivat suostuneet Jeesuksen Niin kuin opetuslapsille ei
sanojen “kylpyyn”. Näin he oli- riittänyt Jeesuksen sanojen kuu-
v a t p u h t a a t s a n a n a r- lemisen kylpy (kolme vuotta),
monvälineen perusteella. vaan he tarvitsivat jalkojen
Kieltäytyminen jälkojenpesusta pesun, samoin me emme voi
olisi merkinnyt myös Jeesuksen jäädä vain muistelemaan kas-
sanojen kylvyn turhentamista. teessa tapahtunutta puhdistu-
Siksi jalkojen pesusta kieltäyty- mista Jumalan sanassa ja ve-
minen turhentaisi toisetkin pe- dessä. Mekin tahdomme elää
sut. Tilanne oli ´kaikki tai ei päivittäisessä parannuksessa ja
mitään´. uskossa pessen vaelluksessa
Erityiskysymys on, miksi tahraantuvia jalkoja ripissä ja Lammin kirkosta. Kuva: VP
Juudas “ei ollut puhdas”, vaikka synninpäästössä Kristuksen ve- me ihmiset teemme, me kuo-
kaiken todennäköisyyden rellä silloin kun se on tarpeen. lemme, koska emme voi estää
mukaan Jeesus pesi myös sitä. Jeesus sen sijaan kuolee,
hänen jalkansa? Ymmärrän koska hän antaa henkensä.
tämän niin, että Juudas ei otta-
ιχθυς
Kuinka muuten voisi ollakaan,
nut uskossa vastaan sitä ar- sillä Jeesuksen Kristuksen kuol-
moa, jonka Jeesus sanojensa ja Pitkäperjantai
Jumalan Karitsa lemassa on kyseessä Jumalan
tämän pesun kautta välitti. Hän Joh. 19: 16-30 kuolema. Kuten aikaisemmassa
otti vastaan pesun ja sanat, selityksessä havaitsimme, Jee-
mutta ei jäänyt siihen uskossa Johannes kertoo Jeesuksen suksella on kaikki valta näiden
turvaamaan. Hän ei uskonut kuolemasta silminnäkijäkuvauk- hetkien tapahtumiin, niin hänen
Jeesuksen opetusta, ei sen. Hän tahtoo alleviivata Jee- kuolemansakin on hänen omis-
myöskään tämän pesun merki- suksen tietoisesti pyrkineen sa käsissään. “Sillä sitä varten
tystä. Hän kyllä kuunteli, mutta myös kuolemassaan toteutta- Kristus kuoli ja heräsi eloon,
sanat ja vesi valuivat hänen maan pyhien Kirjoitusten että hän olisi sekä kuolleitten
kohdallaan hukkaan - “rikkau- hänestä lausumat ennustukset. että elävien Herra.” (Room.
den viettelys tukahdutti oraan.” Näin Johannes luo kuvan, jossa 14:9). Kuolema oli Kristukselle
Jeesus, kaikki täytettyään, an- Herruuden osoittamista elämän
K i i r a s t o r s t a i n s a n o m a , taa henkensä. ja kuoleman rajan molemmilla
ehtoollisen sakramentin aset- Johannes seuraa Psalmin puolilla.
taminen sekä Jeesuksen toimit- 22 tapahtumia ja välittää lukijoil-
9. 9
Jotkut harhaoppiset ryhmät haudalle rientäneet eivät vielä sias, jonka Jumala lupasi pro-
opettivat, ettei ristillä kuollut voineet käsittää tapahtumaa. feetoissa. Hän ei ollut liioitellut
kuin Jeesus, Kristus oli samalla Marialle se merkitsi sitä, että sanoillaan ja opetuksillaan.
hetkelllä toisaalla, irti ruumiista. joku oli ottanut ruumiin ja vienyt Hänen opetuksensa nisunjy-
He eivät voineet käsittää sitä, sen toisaalle. Pietari ja Johan- västä ja Joonan merkistä kon-
että Jumala kärsisi ja kuolisi ris- nes juoksivat Marian viestin kretisoituivat hänen todellisessa
tillä häpeällisellä tavalla. Mutta kuulutaan haudalle ja näkivät, kuolemassaan ja ylösnouse-
jos Kristuksen jumalallinen luon- että Maria puhui totta - Jeesus muksessaan.
to ei osallistunut täysimääräi- oli sieltä pois, hauta oli tyhjä (8- Ylösnousemus yhdessä so-
sesti Jeesuksen Kristuksen kuo- 9). vituskuoleman kanssa muodos-
lemaan, me olisimme yhä Ensimmäiset haudalla tivat kristillisen saarnan ytimen,
synneissämme. käyneet eivät ymmärtäneet ta- vanhurskauttamisopin, joka an-
Nykyiset harhaoppisemme pahtumaa, vaikka ainakin Pi- toi suunnan ja perustuksen
opettavat, että Jeesus kuoli ja etari ja Johannes heistä kävivät myös muille opinkohdille. Apos-
makaa vielä Palestiinassa jos- haudassa sisällä ja “näkivät” tolien opetuksessa Kristuksen
sakin sen lukuisista joukkohau- käärinliinat ja hikiliinan, erikseen kuolema ja ylösnousemus on
doista. Ylösnousemus merkitsi kokoonkäärittyinä. uskon kautta ihmiselle luettavan
vain opetuslasten ylösnouse- Usko ylösnousemukseen vanhurskauden perusta. Se on
mus-uskon heräämistä koke- syntyi, kun kaksi todistusta oli se lahja ja ansio, jonka Jumala
muksissa. Tämä oppi on Kris- käytettävissä - tyhjä hauta lukee syntisen hyväksi uskon
tus-uskon psykologisoimista käärinliinoineen sekä ylösnou- kautta. Tämän näemme var-
ihmisen mielessä tapahtuvaksi. seen ilmestyminen ruumiillisena sinkin Roomalaiskirjeen klassi-
Sille ei ole ratkaisevaa todelli- ja todellisena hahmona. Vasta sessa opetuksessa Aabrahamil-
nen kuolleista herääminen. Sa- silloin Maria uskoi ja myös ope- le hänen uskonsa tähden lue-
mantyyppinen ajattelutapa on tuslapset uskoivat. tusta vanhurskaudesta, jota
myös niillä, jotka eivät kysele Raamatussa kyllä kerrottiin Paavali käyttää esimerkkinä
totuuskysymyksiä, vaan ajatte- Messiaan kuolemasta ja opettaessaan uuden testamen-
lee kevytmielisesti - “Nousi tai ylösnousemuksesta, tämä oli tin vanhurskauttamisopista. Hän
ei, tärkeintä on sopiva hengelli- myös Jeesuksen opetuksen liittää vanhatestamentilliseen
nen fiilis”. Nämä harhaoppiset pääviesti hänen viimeisen Jeru- vanhurskauttamiseen Kristuk-
ovat uskonyhteydessä edellä salemin matkansa aikana. Kui- sen kuoleman ja ylösnouse-
mainittuihin varhaiskirkon ajan tenkaan opetuslapset eivät muksen.
antikristuksiin. “käsittäneet” hänen puheitaan. Huomattava on, että Paavali
He ilmeisesti vain nyökyttelivät ei vain kerro näistä tapahtumis-
ιχθυς päätään kuuliasten oppilaiden ta tapahtuneina tosiasioina,
tavoin ja sanoivat “Joo”, mutta vaan avaa niiden teologisen
Pääsiäispäivä
asia ei mennyt korvista eteen- merkityksen: “Mutta ei ainoas-
Kristus on ylösnoussut!
Joh. 20:1-10 päin. taan hänen (Aabrahamin) täh-
Ylösnousemususko syntyi tensä ole kirjoitettu, että se
Pääsiäispäivänä riemu kai- vasta sitten, kun Jeesus, ruumii- hänelle luettiin, vaan myös
kuu seurakunnassa: Kristus on illisena, heidän silmäinsä meidän tähtemme, joille se on
ylösnoussut! Pääsiäisen sano- edessä, avasi heidän mielensä luettava, kun uskomme häneen,
ma on kristillisen uskon ydin ja käsittämään kirjoitukset, kuten joka kuolleista herätti Jeesuk-
perusta. Enkelin viesti saavut- Emmauksen tien kulkijoiden ta- sen, meidän Herramme, joka on
taa tyhjän haudan edessä seis- pauksessa kerrotaan. Tarvittiin alttiiksi annettu meidän ri-
ovat opetuslapset. Kristus on erityinen avaaminen. Avain oli kostemme tähden ja kuolleista
herätetty kuolleista, esikoisena Jeesuksen perusteellinen Van- herätetty meidän vanhurskaut-
niiden joukosta, jotka ovat kuol- han testamentin selitys Messi- tamisemme tähden.” (Room.
leet. Hän on voittanut kuole- aan kärsimyksestä ja ylösnou- 4:23-25).
man, synnin ja kadotuksen val- semuksesta “alkaen Moosek-
lan. Ylösnousemus vahvistaa, sesta”.
ιχθυς
että Jeesus on Jumalan Poika. Vanhurskauttamisen järkähtämä-
(Evankeliumikirja). tön varmuus
Ylösnousemus vahvisti Jee-
suksen puheet ja opetukset si-
Päivän evankeliumiteksti
kertoo kuinka ensimmäiset itä, että hän todella on se Mes-
11. 11
Saarna Kartta
”Varför en bekännelse – vi har ju
Bibeln?” av prof. Ingemar Öberg, Luleå
”Det är i sökandet efter det gen och evangelium, som nelse och Bibel står här i när-
autentiska kristna evangeliet bekännelsen har sin legitima- maste förbindelse med varan-
och i värnet mot det som är en- tion. Och det är därför som dra. De är båda bärare av det
sidigt, halvsant eller direkt Skriften och bekännelsen är apostoliska evangeliet. De sam-
falskt, som kyrkans bekännelse hänvisade till varandra. Evange- lar det som kyrkan från tid till tid
vuxit fram och har sin grundläg- lium ges genom Skriften, och skall bära fram till världen...
gande funktion. Det är helt en- bekännelsen samlar och vittnar Bekännelsen samlar och bety-
kelt nödvändigt, att de subjekti- om detta evangelium. Skriften gar det bärande i kristen tro. Bi-
va eller tillfälliga tolkningarna får allena är källa och yttersta norm beln är i sig själv nog, kunde
ett korrektiv. Och här kommer för den sanna bekännelsen. Å man säga, men för människans
som jag ser det bekännelsen in. andra sidan har arbetet med skull och för att hon skall se Bi-
Bekännelsen hör samman med bibeltexterna en vägvisare i belns ärende klart, behövs
kyrkans månhet om att rätt för- bekännelsens summering av bekännelsens hjälp. Bibeln är i
stå det apostoliska evangeliet, kyrkans tro. I denna helhetssyn sig klar, men människan ser inte
d.v.s. det som församlingen, tas bekännelsen på allvar som alltid klart. Här är bekännelsen
dess lärare, undervisning etc., hjälp vid skriftförståelsen, sam- en god vägledare in i Skriftens
skall proklamera och är bundna tidig som bekännelsen är ställd ord.”
till. Det är endast genom att ut- under Skriften och från tid till tid
(Från SLEF:s hemsidor)
trycka den apostoliska sannin- prövas inför Skriften ... Bekän-
Den nicaenska trosbekännelsen
Jag tror på en enda Gud, allsmäktig Fader, skapare av himmel
och jord, av allt vad synligt och osynligt är;
och på en enda Herre, Jesus Kristus, Guds enfödde Son, född
av Fadern före all tid, Gud av Gud, ljus av ljus, sann Gud av
sann Gud, född och icke skapad, av samma väsen som Fadern,
på honom genom vilken allting är skapat; som för oss
människor och för vår salighets skull har stigit ned från
himmelen och tagit mandom genom den Helige Ande av
jungfrun Maria och blivit människa; som ock har blivit för oss
korsfäst under Pontius Pilatus, lidit och blivit begraven; som
på tredje dagen har uppstått, efter skrifterna, och stigit upp
till himmelen och sitter på Faderns högra sida; därifrån
igenkommande i härlighet till att döma levande och döda, på
vilkens rike icke skall varda någon ände;
och på den Helige Ande, Herren och livgivaren, som utgår av
Fadern och Sonen, på honom som tillika med Fadern och
Sonen tillbedes och äras, och som har talat genom profeterna;
och på en enda, helig, allmännelig och apostolisk kyrka. Jag
bekänner ett enda dop, till syndernas förlåtelse 10] och
förväntar de dödas uppståndelse och den tillkommande
världens liv. Amen.
Den lutherska kyrkans bekännelseskrifter
12. 12
Saarna Kartta
Pitkäperjantain ja pääsiäisen lahja jaetaan
eteenpäin
Ryhmämatka Pietariin ja Jaamaan
Bussimatka Inkerin kirkon Jaaman seurakunnan 15-vuotisjuhlaan tehdään
27.-30.5.2011
Matkalla tutustumme Inkerin kirkon Kelton koulutuskeskukseen, osallistumme Jaaman seurakunnan
juhlaan ja niiden yhteydessä oleviin seuroihin. Vierailemme vanhainkodeissa ja osallistumme
nuorteniltaan Jaaman kirkossa. Tutustumme myös Jaaman ja lähiseutujen lisäksi Pyhän Marian
kirkkoon Pietarissa sekä teemme kävelyretken Talvipalatsin aukiolle.
Yöpyminen: Kelton koulutuskeskus (yksi yö), Kingiseppin hotellissa (kaksi yötä).
Matkan hinta, n. 270 euroa. Hintaan sisältyy matkat, viisumi, yöpymiset ja ruokailut Venäjän pu-
olella.
Ilmoittautuminen 15.4. mennessä:
Vesa Pöyhtäri, 044-2175410
Aulis Tupeli, 050-3421650
Saarna Kartta
TOIMITUS:
Vesa Pöyhtäri, pt., pastori, lähetysrengastyöntekijä, LFF;
Tapani Vähäkangas, painotyöntekijä.
Tilaukset, materiaali, kommentit, vinkit ja tiedustelut:
vpoyhtari@hotmail.com, 044-2175410