1. Saarna Kartta
TOUKOKUU 2011, 2.VSK. TOUKOKUUN EVANKELIUMITEKSTIEN TAUSTOJA UUTISIA
Sisällys:
Kristilliset tavat ovat
evankeliumin työtä, 2
Huhtikuun evankeli-
umitekstien selitykset, 4-9
Jumalanpalveluksen osat
-sarja, 8
Augsburgin tunnustuk-
sen syntyminen ja ra-
kenne, 9-10
Jeesus ilmestyy opetuslapsille. Siltalan
rukoushuone, Ylivieska. Kuva: VP
Augsburgin tunnustus
XV Kirkon säätämät tavat
Kirkollisista tavoista seurakuntamme opettavat, että sellaiset tavat tulee säilyttää, joita voidaan
noudattaa ilman syntiä ja jotka edistävät rauhaa ja hyvää järjestystä kirkossa. Sellaisia ovat
vakiintuneet pyhäpäivät, juhlat jne.
Ihmisiä kuitenkin varoitetaan näissä asioissa rasittamasta omiatuntojaan käsityksellä, jonka
mukaan sellainen kultti on välttämätön pelastuksen saavuttamiseksi.
Samoin meidän keskuudessamme muistutetaan, että ihmisten perinnäissäännökset, jotka on
säädetty siinä tarkoituksessa, että sovitettaisiin Jumala, ansaittaisiin armo ja suoritettaisiin
hyvitys synneistä, ovat evankeliumin ja uskonopin vastaisia. Sen tähden luostarilupaukset sekä
ruokia ja paastopäiviä ym. koskevat erikoissäännökset, jotka on asetettu armon saavuttamiseksi
ja syntien sovittamiseksi, ovat hyödyttömiä ja evankeliumin vastaisia.

2. 2
Saarna Kartta
Den Augsburgska bekännelsen
XV. Om kyrkans religiösa bruk
Om kyrkans religiösa bruk lära de, att de religiösa bruk bör bibehållas, som utan synd kunna
behållas och som främja lugn och god ordning i kyrkan, såsom vissa helgdagar, högtider och
dylikt.
Om sådana ting upplysas likväl människorna, så att samvetena icke betungas genom
föreställningen, att slik gudsdyrkan är nödvändig till saligheten.
De upplysas även om att nedärvda människobud, som införts i syfte att försona Gud, att
förtjäna nåd och tillfyllestgöra för synderna, strida mot evangelium och mot läran om tron.
Klosterlöftena och särskilda bud i fråga om olika slag av föda, i fråga om dagar etc., 4] som
införts för vinnande av nåd och som tillfyllestgörelse för synder, äro fördenskull onyttiga och
Kristilliset tavat ovat evankeliumin
työtä
Me noudatamme huomaamattamme monia erilai-
sia tapoja seurakuntaelämässämme ja elämässäm-
me kristittyinä. Siunaamme ruoan ja rukoilemme ilta-
rukoukset, panemme kädet ristiin, Raamattua käsit-
telemme arvokkaasti, pukeudumme siisteihin vaat-
teiseen kun lähdemme seuroihin ja jumalanpalve-
lukseen, otamme lakin päästä, kun astumme sisälle
kirkkoon, kumarramme tai niiaamme, kun nousem-
me ehtoollispöydästä jne. Tässä kirjoituksessa mie-
timme, mihin perustuvat kristilliset tapamme ja
kuinka välttämättä niitä on noudattaa?
Välttämättömät tavat
Augsburgin tunnustuksessa (CA) kirkollisia tapoja
käsittelevä kappale on otsikoitu “Kirkon säätämät tavat”. “parannus, jumalanpelko, usko Kristukseen, uskonvan-
Otsikko ohjaa ajattelun tapoihin, jotka eivät perustu Kris- hurskaus, uskosta saatava omantunnon lohdutus, uskon
tuksen käskyyn ja evankeliumiin, vaan ovat “kirkon harjoittaminen, rukous, risti, esivallan kunnioitus, Jumalan
säätämiä” tapoja. CA:n aikaisemmissa kappaleissa on ollut maallisen ja hengellisen valtapiirin välillä tehtävä erotus,
puhetta Kristuksen säätämistä tavoista (kaste, ehtoollinen, avioliitto, lasten kasvattaminen ja opettaminen, elämän
evankeliumi). Niille on yhteistä se, että ne ovat Jumalan puhtaus ja kaikki rakkauden teot.” (Apol. XVI)
asettamia pelastusvälineitä, jotka välittävät meille Jumalan
armon ja anteeksiantamuksen. Näiden toimittamisessa ei Luetteloa voi pitää hyvänä mallina tämänkin päivän
saa poiketa siitä, mitä Kristus on asettanut. Kaste on ta- saarnamiehille ja papeille siitä, minkälaisia asioita hänen
pahduttava vedellä, vaikka yhdellä pisaralla, mutta vedellä tulisi saarnoissaan säännöllisesti käsitellä.
kuitenkin, ehtoollisen aineet ovat leipä ja viini, herukkame-
hu on jo poikkeaminen Kristuksen asetuksesta. Evankeliu- Hyödylliset tavat
mi on saarnattava kaikessa maailmassa, eikä sitä saa Käsitellessään kirkon asettamia tapoja CA aloittaa ta-
jättää vain seurakunnan sisäpuolelle. Lähetystyötä tehdään voista, jotka tulee säilyttää. Näitä ovat vakiintuneet juhlapy-
suulla ja sydämellä eikä vain pudottamalla Raamattuja len- hät ja muu sellainen. Nämä tavat edistävät evankeliumin
tokoneesta. oppimista ja jumalanpalvelusta, koska näiden avulla usko-
Apologiassa luettellaan kristillisen uskon kannalta vaista kansaa muistutetaan pelastustapahtumista. Apologi-
“tärkeimmät kohdat”, joita luterilaisissa seurakunnissa assa vedotaan kirkkoisien esimerkkiin kertomalla kuinka
saarnataan paavin seurakuntien perinnäissääntöopetuksen heidän “palvelusmenonsa ja perinnäiset tapansa” olivat
vastakohtana. Näitä kohtia ovat: lisätty “ulkonaisen hyödyn vuoksi”, eikä suinkaan vanhurs-

3. 3
Saarna Kartta
kauden saavuttamisen kannalta välttämättä noudatetta- Miten löytää tasapaino?
vaksi. Kuinka sitten noudattaa hyviä kristillisiä tapoja joutu-
Monia sellaisa hyviä tapoja on meidänkin ajassam- matta lain alle? Ihminen noudattaa luonnostaan ansio-
me. Evankeliumia edistää se, että jumalanpalvelukset oppia. Ansiosta saatava palkka on meihin iskostettu ajat-
ovat sunnuntaisin ja tiettyyn säännölliseen aikaan. Näin telutapa. Siksi kristityn on pidettävä huoli siitä, ettei hän
ihmiset tietävät tulla Herran eteen yhdessä toisten kans- rukoile ansaitakseen pelastuksen tai osoittaakseen Juma-
sa. Messussa noudatetaan tapoja, joilla opetetaan evan- lalle, kuinka hyvä kristitty hän on. Ei Jumala tarvitse
keliumin kirkkaudesta (lakki riisutaan, kumarrukset, meidän osoituksiamme, sillä hän tietää meidät tomuksi.
seisomaan nousut ja polvistumiset). Hyviä kristillisiä tapo- Me rukoilemme koska meillä on tarve rukoilla. Hurs-
ja ovat säännölliset iltarukoukset ja ruokarukoukset. kaan rukous on hädästä syntyvää rukousta, joka pyytää
Raamatun säännöllinen lukeminen omaksi rakennukseksi Jumalalta pelastusta, koska hän ymmärtää että ilman
on yksi hyvä kristillinen tapa, josta on suoraa hyötyä us- Jumalan “yksin uskosta, yksin armosta yksin Kristuksen
konelämälle ja evankeliumista uskomiselle. tähden” antamaa pelastusta hänellä ei ole mitään mah-
dollisuutta. Sama malli soveltuu myös muihin hyviin kris-
Evankeliumia vastustavat tavat tillisiin tapohin. Me “nousemme, polvistumme, otamme
Kun jokin ihmisten laatima perinnäissääntö pannaan lakin päästä jne” koska kristillisten tapojen kohde on Ju-
uskomisen ehdoksi, siitä tulee sääntö, joka turmelee malan evankeliumi ja sen rikkaudet. Evankeliumi syn-
evankeliumin. Paavali ympärileikkautti Timoteuksen men- nyttää hyvät kristilliset tavat. Me tahdomme tapojenkin
nessään Derbestä eteenpäin, “Paavali tahtoi häntä avulla opettaa itsellemme ja toisillemmme ja kasva-
mukaansa matkalle ja otti hänet ja ympärileikkasi hänet valle nuorisolle, kuinka evankeliumi onkaan Jumalan
juutalaisten tähden, joita oli niillä paikkakunnilla; sillä tärkein ase meidän syntisten pelastamiseksi. Kristilli-
kaikki tiesivät, että hänen isänsä oli kreikkalainen.” (Apt. set tavat ovat evankeliumin julistusta ja kunnioitta-
16:3). Vaikka ympärileikkauksen perinnäissääntö ei enää mista.
kuulunut kristityille, ei hänelle ollut ongellmallista ympäri- VP
leikkauttaa Timoteusta kulttuurisista syistä avatakseen
ovia evankeliumille. Toisessa tilanteessa, Galatiassa, hän
ehdottomasti vastusti ympärileikkausta ja kielsi sellaisten
tekemisen kristityille. Syynä oli se, että Galatiassa
ympärileikkaus liitettiin evankeliumin oppiin ja tehtiin pe-
lastuksen ehdoksi - sillä ikäänkuin paranneettiin pelastus-
ta. Näin evankeliumi muuttui toiseksi ja koko pelastus tuli
mahdottomaksi.
Raamattu puhuu kovin sanoin tavoista, jotka pannaan
opetuslasten niskaan ikeeksi. Jerusalemin kokouksessa
apostolit lausuivat aikansa perinnäissääntökristityille:
“Miksi te kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslas-
ten niskaan ikeen...” (Apt. 15:10). Kun
perinnäissääntökristillisyys ei laantunut, Paavali kieltää
Galatalaiskirjeessään kristittyjä antautumasta uudelleen
sidottavaksi orjuuden ikeeseen. Apologiassa verrataan
apostolien ratkaisua Aleksanteri suuren Gordionin solmun
avaamiseen miekalla - “samalla tavoin apostolit vapautta-
vat näistä kahleista yhdellä iskulla omattunnot
perinnäissäännöistä, vallankin jos niillä ohjataan ihmisiä
ansaitsemaan vanhurskautusta.”
Apologiassa kritisoidaan sellaista ajatusta, että
perinnäissääntöjä olisi noudatettava pelastuksen saavut-
tamiseksi eli “jos niillä ohjataan ihmisiä ansaitsemaan
vanhurskautusta”. Sellainen ajatus torjutaan suoraan
Kristuksen sanalla: “Turhaan he palvelevat minua
ihmiskäskyillä.” (Matt. 15:9). Kun perinnäissäännöt ja
ihmisten laatimat kirkolliset tavat pannaan evankeliumin
ehdoksi, ne kääntyvät tarkoitustaan vastaan ja turmelevat
uskosta saatavan vanhurskauden. Kristillisistä tavoista
tulee tekojen oppi.

4. 4
Saarna Kartta
TOUKOKUUN TEKSTIEN TAUSTATIETOJA
Ensimmäinen sunnuntai pääsiäis- Tämän päivän tekstissä Kristus rantaan. Kaikki tekevät yhteistyöt ja
estä osoittaa apostoleille, että hän on edel- puuhaavat saman verkon parissa. Lo-
Ylösnousseen todistajia leenkin heidän kanssaan ja huolehtii puksi kalastajat ja uimarit saavat
Joh. 21: 1-14 heistä. Hän toistaa jo aikaisemmin te- käydä syömään Herran aterialle.
kemänsä ihmeen antamalla jättimäisen Kalastajien pitää saada syödä ka-
Jumala on juuri luonut pelastuksen kalansaaliin. Tällä hän kertoo, kuinka lastuksen jälkeen. Kristus itse ruokkii
perustan hiljaisen viikon tapahtumissa. uuden liiton ajallakin saaliin saaminen kalastajat. Sen hän tekee uudessa
Kiirastorstaista pääsiäiseen jokainen on hänen varassaan. liitossa Messiaan aterialla, uuden liiton
päivä oli yhtä suurta Jumalan pelastus- Seurakunnan kasvu on Kristuksen hääaterialla. Ehtoollinen on lepopaik-
tekoa. työtä. Hän on kaiken alkaja ja täyttäjä, ka, täynnä evankeliumia ja Jumalan
Ylösnousseena, ensimmäisen ker- Hän on esikoinen, ensimmäinen, seu- armoa ja anteeksiantamusta. Jumalan
ran ilmestyessään hän antoi opetus- rakunnan pää ja esimies. Seurakun- sana, rukoukset, virret ja Kristuksen
lapsilleen tehtävän saarnata evankeli- nan palvelijoiden apostolien, evanke- tosi ruumis ja veri ruokkii meitä ehtool-
umia ja huolehtia seurakunnasta. listojen, pappien, saarnamiesten, ja lisen siunatussa leivässä ja viinissä.
Avainten valta ja Pyhän Hengen lahjan kaikkien muidenkin työ on hänen ar- Siinä ei tehdä työtä vaan saadaan
lupaus annettiin, jotta apostolit tietäi- monsa voimasta toimimista. Paavali levätä ja kerätä voimia uuutta todistuk-
sivät mitä pitää tehdä, pidättää syntejä sanoi tämän kehuessaan tehneensä sen viikkoa varten.
ja antaa syntejä anteeksi. Pyhän Hen- työtä enemän kuin muut, “enemmän
gen lupaus merkitsi sitä, että seura- kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt,
kunnan työ tapahtuu Pyhän Hengen en kuitenkaan minä, vaan Jumalan ιχθυς
ohjauksessa. Hän on Jumala, joka armo, joka on minun kanssani.” (1 Kor.
jatkaa seurakunnan kanssa, kun Kris- 15:10). Kalastajien voima on Kristuk-
tus astuu ylös taivaisiin. sen armon varassa.
Kristus antaa seurakunnalle kalas- Toinen sunnuntai pääsiäisestä
Odottaessaan lupausta Pyhän
tuskäskyn. Hän määrää käytettävät Hyvä paimen
Hengen vuodatuksesta heidän aikansa
verkot ja verkon punokset. Millä ta- Joh. 21: 15-19
kävi pitkäksi. Maria Magdalena oli tuo-
nut heille sanan Herralta, että heidän hansa verkoilla ei saa kalastaa. Juma-
tuli mennä Galileaan, Kristus tulisi ta- lan sana osoittaa sen mikä on evanke- Paimenen tehtävä on koota lau-
paamaan heitä sinne. Galileassa, Ge- liumi. Sanan ohittavat viisastelijat me- maa, johtaa se hyville ruokamaille,
nessaretin järven rannoilla opetuslap- nettävät evankeliumin ja verkon eivät- varoittaa susista ja krakottaa ne pois
set olivat palanneet siihen ammattiin, kä saa myöskään kaloja. Seuraajia he hätyyttelemästä. Paimenen tehtävänä
jossa he olivat aikaisemmin ja josta tosin voivat saada ja myös laumoittain, on olla myös sielunhoitajana. Vanhas-
heidät oli kutsuttu opetuslapsiksi. mutta Jumalan antamia kaloja nämä sa testamentissa kerrotaan kauniisti,
Tämän he osasivat. Nyt piti vain odot- seuraajat eivät ole. Inhimilliset verkot minkälainen paimen Herra Kristus on
taa. kalastavat väärin ja vääriä kaloja. Ju- itse:
Rannalla oleva mies huutaa heille malan valtakunnan verkko on ilmaistu “Minä itse kaitsen lampaani ja vien
ja ehdottaa, että heittäisivät verkot oi- Kristuksen kaste- ja lähetyskäskyssä itse ne lepäämään, sanoo Herra,
kealle puolelle venettä. Jostakin syystä (Matt. 28:18-20). Tässä käskyssä hän Herra. Kadonneet minä tahdon
kokeneet kalastajat tottelevat miestä ja osoittaa uudelle liitolle verkon, joka etsiä, eksyneet tuoda takaisin,
kohta verkko on täynnä kalaa. Tällä kalastaa erehtymättömästi. Se verkko haavoittuneet sitoa, heikkoja vah-
kertaa verkko ei repeillyt, kuten en- toimii eikä se repeä, vaikka siihen tulis vistaa; mutta lihavat ja väkevät
simmäisellä kerralla (Luuk. 5:6). kansoittain käännynnäisiä. Sen verkon minä hävitän. Minä kaitsen niitä
siima on Jumalan siunaamaa ja täynnä niin, kuin oikein on.” (Hes.
Ihmeteko avasi heidän silmänsä.
armon voimaa. 34:15-16).
Jeesuksen tunnusteot opettivat jälleen,
kuka tuo rannalla neuvoja jakeleva Huomaamme kuinka verkko on
mies on. Ihmeet ja tunnusteot eivät kalastuksessa ratkaiseva. Jos ei ole Pietarin tunnustukset
jääneet vain Vanhan testamentin ai- verkkoa, ei auta vaikka kaikki olisivat Pietari oli omasta mielestään vah-
kaan, jonka loppumetreillä Jeesus kalastajia. Saalista ei tulisi. Verkko on va opetuslapsi. Ennen Getsemanea
osoitti tunnusteoillaan olevansa se saaliin saamisessa ratkaiseva, kalasta- hän vakuutti, etta vaikka kaikki muut
luvattu Messias, Kristus. jat ovat vain palvelijoita, jotka noudat- kieltäisivät Herran, hän ei sitä tekisi.
Johannes tunnisti Herran, ja sanoi tavat verkon omistajan käskyä. Juma- Hän oli kasvamassa lihavaksi. Jos hän
Pietarille, “Se on Herra”. Pietarille siis lan valtakunnan verkon omistaa Kris- vielä olisi saanut vähän kasvaa, hän
kerrottiin, kuka tuo rannan mies on. tus itse, ja se verkko ei repeile, vaikka olisi alkanut sysiä muita lampaita ja
Johanneksen sana avasi Pietarin maailma ja pahat ihmiset kuinka sekoittanut juomalähteet sorkillaan.
silmät. Pietari puki vähän vaatetta yl- yrittäisivät repiä. Hyvä paimen tekee mahtavat
leen ja ui Herran luo. Muut saivat teh- Muut apostolit jäivät verkon luo lampaat jälleen pieniksi. Lankeemus ja
dä työt ja tuoda kalat rantaan. tuomaan kalat rantaan. Jotkut saavat siitä johtunut katumus painoi Pietaria
Jeesus on jostakin saanut jo val- sen armon, että he rakastavat niin pal- pitkin matkaa. Varmasti hän ei vain
miiksi leipää ja kalaa. Hän ei ole riip- jon, että he hyppäävät veneestä Her- kerran itkenyt katkerasti lankeemus-
puvainen opetuslasten kalansaaliista, raa vastaan ja uivat rantaan. Pietari taan, vaan kulki allapäin ja tuskin sil-
mutta pyytää kuitenkin heitä tuomaan tarvitsi tällaista suurta rakkautta ja ti- miään nostaen. Herra kuitenkin näkee
saamansa kalat hiillokselle muiden laisuutta osoittaa sen, sillä hän oli vas- kaikkien sydämeen saakka ja näki Pi-
joukkoon. Hän kutsuu ruokailemaan ja ta kieltänyt Herransa kolme kertaa. etarin katumuksen ja särkyneen
“meni ja otti leivän ja antoi heille, ja Lopputulos on kuitenkin kaikilla sama. sydämen. Ei Pietari ollut enää se ylpeä
samoin kalan”. Kaikki tulevat Herran luo. Pietarikin ja itseriitoinen lammas joka rasvojensa
palaa veneen luo ja nostaa verkon runsaudella sysi muita. Pietarista oli

5. 5
Saarna Kartta
kasvanut pieni, riittävän pieni mahtu- tensa käyttämällä filia-rakkauden sa- Meidän rakkautemme on vajavaista,
maan muiden apostolien joukkoon yh- naa. tietomme on vajavaista, olemme kaikki
deksi työntekijäksi muiden rinnalle. Tätä on oikea kristillinen nöyryys. vain armon ja Jumalan lahjojen varas-
Edellisissä jakeissa kerrotaan Agape-rakkaus on meille Jumalan lah- sa. Kyllä Jeesus tiesi kaiken Pietarista
kuinka Kristus antoi hyvän kalansaaliin ja ja me olemme saaneet sen yksin ja myös Pietarin sydämen nöyrty-
ja Pietari sai tunnustaa innokasta rak- armosta Kristuksen tähden. Ei siinä ole misen. Hän tahtoi kuitenkin, että Pi-
kauttaan uimalla äkkiä rantaan Herran meidän omaa innokkuuttamme. Juma- etari saisi ne myös tunnustaa siinä
luo. Jeesus kutsui apostolit yhdessä lan rakkaus vuodatettiin sydämiimme muiden läsnäollessa. Nyt kaikki
aterialle ja ruokki heidät. Siihen he ylhäältä (Room. 5:5). Sillä ei sovi kers- näkivät, että se Pietari, joka Getse-
mahtuivat kaikki. Jumalan sana oli kailla ja verrata itseään muihin. maneen mentäessä erotti itsensä toi-
tehnyt heidät samankokoisiksi, nälkäi- sten yläpuolelle ei enää tohtinut nousta
siksi palvelijoiksi, jotka mahtuivat sa- agape-rakkauden korkeuksiin vaan
maan aterioivaan joukkoon. Iloinen silmiinnähden haavoitettuna tunnusti
pulputus varmaankin kuului, kuin he että ei ole voimaa kuin filia-rakkauteen
saivat olla siinä Herran luona yhdessä. ja siinäkin hän on heikko. Tällaisen
Tämän aterian jälkeen Jeesus ot- Pietarin kanssa olisi helppo tehdä
taa Pietarin hoitoonsa. Siinä muiden apostolintyötä yhdessä.
läsnäollessa, hiilloksen äärellä (muis- Lopuksi Herra kertoo, kuinka ker-
tuttiko se Pietaria ylipapin pihan hiil- ran Pietari saa myös tunnustaaa Kris-
loksesta, jonka ääressä hän sadatellen tusta omalla kuolemallaan. Mutta sekin
kielsi Jeesuksen?) hän kysyy häneltä tapahtuu Jumalan voimasta.
kolme kertaa, lankeemusten
lukumäärä, että rakastaako Pietari Armon ja paimenviran oppitunti
Kristusta. Ensimmäisen kysymyksen Genessaretin järven rannalla, hiil-
kohdalla hän kysyy jopa, että rakas- loksen äärellä, käytiin kallis oppitulnti
taako hän “enemmän kuin nämä”. armosta ja Jumalan huoneen talou-
Kolme kertaa Pietari vakuuttaa, että denhoidosta. Tämän keskustelun
hän rakastaa. jälkeen kaikki apostolit ymmärsivät,
Ei Jeesuksen tarvinnut sitä kysyä, minkä varassa heidän apostolintoi-
varmistuakseen Pietarin rakkaudesta, mensa oli. Pietarin jokaisen tunnustuk-
sillä hän “tietää kaikki” kuten sen Pi- seen Jeesus vastasi uudistamalla
etarikin todisti. Pietarin ja muiden ope- kutsun paimentaa ja ruokkia hänen
tuslasten tähden hän kysyy. laumaansa. Vaikka Pietari tunnusti
Mutta tiesivätkö muut opetuslapset heikkoutensa, hänen kutsunsa uudis-
tässä vaiheessa Pietarin lankeemus- tettiin. Tämä tarkoitti, että paimenvirka
ta? Raamattu ei sitä kerro. He vain ei lepää apostolien rakkauden voiman
kuulivat Kristuksen kolme kysymystä, Toisessa kysymyksessä Jeesus varassa, vaan Jumalan rakkauden ja
ja varmasti ihmettelivät, kuinka Kristus taas käyttää samaa agape-käsitettä. kutsun varassa. Kyseessä on kutsujan
esitti ensimmäisen kysymyksen siten Tällä kertaa kysymyksessä ei ole ver- armo, ei ihmisen innokkuus ja rakkaus.
kuin Pietarin ja muiden rakkaudella tailua muihin, vaan ainoastaan ky- Hän sanoo heikoille ja syntinsä tun-
olisi ero. Ehkä he muistivat, kuinka symys rakkaudesta itsessään, onko nustaville paimenille tuossa oppitun-
Pietari vakuutti Getsemaneen Pietarilla agape-rakkautta. Jälleen Pi- nissa ja armon hetkessä, että sinä Pi-
mentäessä, että hän ei petä vaikka etari tunnustaa, että hänellä on filia- etari ja te kaikki saatte palvella minua
muut pettäisivät. Vahvistaako Kristus rakkautta, siis matalamman tason rak- ja laumaani, vaikka te olette heikot. Ei
Pietarin ja muiden rakkauden syvyy- kautta. Tietysti Pietari tahtoisi rakastaa vain Pietari vaan he kaikki saivat suu-
den eron? ja tunnustaaa kaikkein suurinta rak- ren helpotuksen ja evankeliumin.
Pietarin vastaus osoittaa, että hän kautta, mutta tietää lankeemuksensa Tämä työ ei ole meidän varassamme,
oli nöyrtynyt. Hän ei vahvista Jeesuk- eikä kehtaa tunnustaa, että hänellä vaan Herran armon ja evankeliumin
sen kysymystä siten kuin kysymys itsellään olisi voimaa agape-rakkau- varassa. Heikoissa Kristus saa olla
kuului, vaan ohitti kysymyksen ja vas- teen. Se on hänelle liian korkeaa. Hän väkevä. Paavali ilmaisi tämän sanoin
tasi käyttäen käsitettä filia. Jeesus ky- tunnustaa ikään kuin filia-rakkaudes- “ei niin, että meillä itsellämme olisi
syi, onko Pietarin agape-rakkaus suu- sakin olisi hänellä kaikki työ rakastaa kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se
rempi kuin muiden apostolien. (Suo- edes siten. tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky,
men kielellä tämä rakkaus-käsitteiden mikä meillä on, on Jumalasta,” ja “sillä
Kolmannella kerralla Jeesus itse
ero ei näy). Agape-rakkaus on sitä Jumalan rakkaus (agape) on vuodatet-
käyttää käsitettä filia-rakkaus. Ky-
rakkautta, millä ihminen rakastaa Ju- tu meidän sydämiimme Pyhän Hengen
symys tekee Pietarin murheelliseksi.
malaa ja se rakkaus voi olla vain Ju- kautta, joka on meille annettu.” (2 Kor.
Tämä on lievä ilmaisu. Kreikankielen
malan vaikuttamaa. Pietari ei tohtinut 3:5; Room. 5:5).
sana elupeethee tarkoittaa surua, haa-
siinä enää korostaa rakkauttaan ja voittumista ja murheelliseksi tulemista.
uskollisuuttaan, vaan käytti nöyrempää Sielunhoitajana Jeesus tiesi, että tämä
ilmaisua. Hänen lankeemuksensa oli- kysymys tulee haavoittamaan Pietaria.
ιχθυς
vat palauttaneet hänet maan pinnalle Silti hän kysyi sen. Tälläkään kertaa
filia-rakkauden tasolle. Filia-rakkaus on Pietari ei tahdo nousta omalla innollaa
rakkautta, jota voidaan tuntea veljel- ja vakuuttelullaan agape-rakkauden Kolmas sunnuntai pääsiäisestä
lisnä rakkautena toisia kohtaan. Kun jumalallisiin korkeuskiin, vaan tunnus- Jumalan kansan koti-ikävä
Pietari vaihtaa Kristuksen käyttämän taa murheellisena, että hänellä on Joh. 17: 11-17
agape-sanan filia-sanaan, hän tunnus- (vain) filia-rakkautta.
taa Kristukselle, että ei hän enää väitä Jumala tahtoo, että me tulemme Päivän teksti on kappale Jeesuk-
olevansa enemmän kuin muut, vaan itsemme oikeaan tuntemiseen vaikka sen ylimmäispapillista rukousta, jonka
tunnustaa lankeemuksensa ja heikkou- se haavoittaisi meitä. Jumala parantaa hän rukoili osana kiirastorstain ehtool-
ensin leikkaamalla mädän pois. lisjumalanpalvelusta. Tekstissä on

6. 6
Saarna Kartta
kaksi pääteemaa, ykseys ja varjelus. ja varusti matkaan. Koko toiminnalla Missä Jumalan nimi lausutaan rukouk-
Kristuksen esirukous varjelee meitä, oli yksi nimittäjä, Jumala. Jumala oli sessa ja anomisessa, siinä Jumala on
kun vaellamme hänen sanansa totuu- sanassaan, hänen nimensä oli siinä. heidän kanssaan, Hän kuulee köyhän
den varassa emmekä seuraa susien Se varjeli kiusauksissa (erämaan kiu- rukoukset. Jeesus sanoi toisaalla,
tulkintoja, “Pyhitä heidät totuudessa; saukset), sillä varjeltiin fariseusten “Missä kaksi tahi kolme on kokoontu-
sinun sanasi on totuus”. hapatukselta ja vääriltä opetuksilta. nut minun nimeeni, siinä minä olen
Siksi toiminta tuli perustua Jumalan heidän keskellänsä.” (Matt. 18:20).
Ykseys ja varjelus sanaan, kirjoitukset oli täytettävä. Jee- Tämä on vahva todistus kristittyjen
Alkaessaan puhumaan ykseyde- sus perusti koko toimintansa Jumalan ykseyden luonteesta. Se on ykseyttä
stä, Kristus aloittaa luomalla taustaku- sanaan, VT:n lakiin ja profeettoihin, Jumalassa. (Samasta ykseydestä to-
vaksi sen todellisuuden, joka on pian täytti ne ja ohjasi eteenpäin jumalalli- distaa myös jae 21, jossa opetuslasten
käsillä. Pian pääsiäisen jälkeen Kristus sella viisaudellaan. Tätä kaikkea oli todistuksen uskovat liitetään samaan
astuu ylös kirkkauteen ja opetuslapset opetuslasten “varjeleminen Jumalan ykseyteen, “että hekin meissä (siis
jäävät maailmaan. nimessä”. Jumalassa) olisivat”.)
Jeesus kuvaa maailman paikkana, Vanhassa testamentissa olli sama
jossa kristityllä on monia vaaroja. Yhteys Jumalaan on samalla yh- ykseyskäsitys. Yhteys ei ollut vain so-
“Maailma vihaa heitä” (14). Maailmas- tyttä hänen sanaansa. Jeesus on sa- siaalista yhdessäolemista, vaan siinä
sa on pahaa, josta Jumalan täytyy var- nonut edellä, “Sinä annoit heidät mi- oli Jumalan ulottuvuus keskeisenä
jella kristittyjä (15), maailma voi johtaa nulle ja he ovat ottaneet sinun sanas- mukana. Jumala oli asettanut nimensä
kadotukseen (12), maailma vihaa kris- tasi vaarin” (6). “Vaarin” kr. teerein, temppeliin. Danielilla oli yhteys alttariin
tittyjä Jumalan sanan tähden (14). merkitsee, että he ovat ottaneet vas- ja näin ykseys Jumalan kansan kans-
Maailmalla käsitetään tässä ensisijas- taan Jeesuksen Messiaana, uskovat sa Jumalaan, vaikka hänet oli viety
sa sitä maailmaa, joka hylkää Jumalan hänen sanansa ja asettavat jatkuvasti fyysisesti Babyloniaan palvelemaan
sanan ja Kristuksen ja seuraa omaa elämänsä sen sanan mukaisesti. Sa- pakanakuningasta. Rukoillessaan ik-
totuuttaan. Maailma on totuusyhteisö, nasta luopuneet tai väärään evankeli- kunat auki temppeliin päin temppe-
jolle ei kelpaa Jumalan ilmoittama to- umiin kääntyneet kristityt joutuvat pois lijumalanpalveuksen uhrin aikaan, hän
tuus, vaan joka haluaa pitää oman Kristuksesta ja siirtyvät susien seu- oli osallinen uhriin ja Jumala kuuli
totuutensa. Kahden totuuden vastak- raan. Yhteys Jumalaan katkeaa, sa- rukoukset, kuten 9:21 osoittaa:
kaisuus on vihan aihe. Langennut malla hetkellä kun siirrytään pois Ju- “ehtoouhrin aikaan...” (Dan. 9:21).
maailma ei salli, että sen keskuudessa malan sanasta (kuten paratiisissa ta-
julistetaan muuta totuutta kuin mitä se pahtui: kyse oli yhdestä hedelmästä ja
itse pitää totena. siihen liittyvästä Jumalan ilmoituksesta
ιχθυς
Vihollinen on siis merkittävä, eikä ja perkeleen tulkinnasta. Perkeleen
Jeesuskaan sitä vähättele. Jeesus tulkintaan liittyminen irrotti Jumalan Neljäs sunnuntai pääsiäisestä
rakentaa tässä selkeän viholliskuvan sanasta ja Jumalasta, vaikka he kat- Taivaan kansalaisena maailmassa
Jumalan sanan ilmoituksen perustalta. soivat vain tulkitsevansa sanaa). Tästä Joh. 17: 6-10
Hänelle on tärkeää, että kristityt syystä Herran apostoli varoittaa susis-
tietävät, kuka on heidän vihollisensa. ta, jotka eivät säästä laumaa ja että
”teidän omasta joukostanne nousee Jumalan lähetystyö
“Kun hätä on suuri, on apukin Jeesuksen ylimmäispapillisen
lähellä”. Näin voisi sanoa, sillä viholli- miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat,
vetääkseen opetuslapset mukaansa.” rukouksen alkupouli nostaa esille Ju-
sen suuruus ei tukahduta Kristuksen malan lähetystehtävän. Jumala on itse
omia ja heidän toimintaansa. Heidän Jumalan sana voi heidät varjella, jos
he jättäytyvät valvoen sen varaan suuri lähetystyöntekijä, ja on aloittanut
ystävänsä ja tukijansa on maailmaa lähetystyönsä viimeisen vaiheen Po-
suurempi, joka on voittanut maailman, eivätkä käänny sanasta poikkeaviin
opetuksiin (Apt. 20:30). Selvillä sanoil- jassaan Kristuksessa. Vanha testa-
kuoleman ja perkeleen. Kristityt seiso- mentti oli valmisteleva vaihe, jossa laki
vat voittajan puolella. Voittaja on Ju- la ja sydämen tosi huolella hän varoitti
siirtymästä pois siitä evankeliumista, ja profeetat todistivat Kristuksesta. Ne
mala itse. katsoivat eteenpäin, luvattuun Messi-
Maailman voittaa kolmisäikeinen mitä hän oli heille julistanut. Ilman oi-
keata Jumalan sanan opetusta ja julis- aaseen, joka kerran tulee maan pääl-
lanka, jonka perusta on Jumalassa. le.
Tämä lankapunos osoitetaan jakeessa tusta ei voi olla yhteyttä Jumalaan.
Jumalan sana, totuus, pyhittää kristi- Tässä rukouksessa Jeesus Juma-
yksitoista. Se on Jumalan varjelus, lan Poika rukoilee siitä, kuinka hän on
Jumalan nimi ja näihin perustuva yk- tyt.
toteuttanut Jumalan antaman lähetys-
seys. tehtävän ja valmistautuu nyt viimei-
Varjeleminen on jatkuvasti käyn- Ykseys
seen tehtävään. Hän jättää opetuslap-
nissä olevaa toimintaa, se ei ole het- Kristittyjen ykseys, josta Kristus
set esirukouksensa suojiin.
kellistä, punktuaalista. Se ei ole yhden tässä puhuu ei ole, kuten asiasta jos-
taistelun voitto ja sitten voitonjuhlan kus kuulee, yksimielisyyttä ja so-
siaalista yhdessä joukossa pysymistä. Jumalan sana on tosi leipä!
viettämistä, vaan jatkuvasti meneillään
Se on vasta ykseyden seuraus. Kristit- “Minä olen ilmoittanut sinun nimesi
olevaa Jumalan toimintaa kristityissä,
tyjen ykseys on ykseyttä Jumalan ihmisille, jotka sinä annoit minulle
niin kauan kuin olemme maailmassa
kanssa. Tämä ykseys on meillä Jee- maailmasta.” Jumalan lähetyskenttä
hänen todistajinaan.
suksen Kristuksen kautta Jumalaan. on koko maailma. Jeesuksen eläessä
Jumala varjelee meidät “ni- lihassa maan päällä lähetys ulottui
messään”. Mitä tämä tarkoittaa? Ni- Ykseys Jumalan kanssa on erottanut
meidät ykseydestä maailmasta luo- vain Jumalan kansa jäseniin ja satun-
messä varjelemisen sisällön huo- naisesti muutamiin pakanoihin. Tässä
maamme Jeesuksen toiminnasta. pumuksessa elävään kansaan. Heitä
kohtaan jokaisella kristityllä on lähe- vaiheessa Jumala loi seurakunnan
Jeesus sanoo, että hän “varjeli” ja perustan, kaksitoista apostolia uuden
“suojeli” heidät “sinun nimessäsi” (12). tystehtävä, viedä heille evankeliumia.
Ykseys on Jumalan elämää meissä. Israelin “kantaisiksi”. Apostolien ohella
Kolmen vuoden ajan tämä suojelu oli alkuseurakuntaan kuului epälukuinen
päällä, Kristus opetti, neuvoi, johdatti, Edellä kuvattu “Jumalan nimessä”
varjeleminen on yhteyttä Jumalaan. joukko seuraajia.
antoi syntejä anteeksi, antoi tehtävän

7. 7
Saarna Kartta
“Ilmoittanut”, kr. faneroun, tehdä otamme vastaan Jumalan sana on lause kertoo Kristuksen ja häneen
näkyväksi ja selväksi. Jeesus sanoo, usko. uskoviensa yhteydestä, Jeesus on
että “joka on nähnyt minut on nähnyt “Usko syntyy kuulemisesta ja kuu- läsnä tässä pelastavassa suhteessa.
Isän” (Joh. 14:9), ja “Minä olen kirkas- leminen Jumalan sanan kautta” Tämä tuo mieleen ajatuksen, kuinka
tanut sinut maan päällä” (4). Jeesus on (Room. 10:17). Jeesus on välittänyt kristitty on “viides evankeliumi”, ja joka
toiminnalla ja opetuksillaan kertonut sanan opetuslapsilleen. Sana on Ju- tuo maailmassa esiin Kristuksen
ihmisille, minkälainen on Isä. Isä on malan, “ne sanat, (kr. reemata, puhut- tuoksun. Kristus itse toimii meidän
armollinen, Isä parantaa sairaita ja tu sana, saarna. Huomaa kuinka Herra kauttamme, me olemme hänen ruumi-
herättää kuolleita, Isä opettaa sanaa, käyttää sanasta kumpaakin käsitettä insa, hänen käsiään ja jalkojaan.
saarnaa parannusta ja evankeliumia, logos ja reema. Sana on “oppikokonai- Kristus tahtoo rukoilla Jumalan
Isä jakaa oikeutta oikein ja antaa syn- suus” ja samalla se on saarnattu eli omien puolesta. Hän käyttää sanaa
tejä anteeksi, Isä nuhtelee kurittomia ja puhuttu sana, (jonka lähde on kirjoitet- erootoo, joka merkitsee sellaista pu-
varoittaa väärää tietä kulkevia, Isä tu sana.)), jotka sinä minulle annoit, humista, jossa kaksi samanarvoista
kutsuu ihmisiä seuraansa ja tahtoo minä olen antanut heille” (8). keskustelee keskenään. Normaali
syödä illallista heidän kanssaan. Antamiseen liittyy myös vastaanot- rukousta merkitsevä sana on aitein,
“Sinä annoit minulle (ihmisiä) taminen. Sanoma välittyy sanojen johon liittyy ajatus alamaisuudesta ja
maailmasta. He olivat sinun ja sinä kautta. Jeesuksen oppi ei ollut vain pyytämisestä. Heprealaiskirjeessä on
annoit heidät minulle...” Kenestä Kris- sähkövirtaa ja voimavirtaa Hengessä, ajatus, jossa kerrotaan kuinka Jeesus
tus puhuu? Onko ymmärrettävä niin, vaikka sellaisiakin ominaisuuksia siinä puhuu Jumalan edessä meidän ede-
että maailmassa on tietyt ihmiset, jotka oli, vaan ensisijassa tiettyjä sanoja ja stämme puolustusasianajajana.
ovat Jumalan, ja ne pitää vain sieltä lauseita, jotka sisälsivät noiden sa-
noutaa? Jumalan on kaikki ihmiset. nojen ja lauserakenteiden määritte-
Perkele ei ole luonut vielä yhtään lemänä pelastuksen sisällön. Sanojen
ιχθυς
ihmistä maan päälle. Ihmiset ovat kui- vastaanottaminen oli pelastuksen vas-
tenkin erossa Jumalasta, jos Jumala ei taanottamista, koska sanoissa oli Ju-
heitä pelasta “saatanan vallasta Juma- mala itse, vrt. “ja Sana (logos) oli Ju-
lan tykö”. Kuitenkin tässä Jeesus sa- mala” (Joh. 1:1). Tätä käsitystä nou-
noo, että nämä opetuslapset ja sseu- datti myös Paavali, kun hän kehotti
raajat siinä käsillä ovat kuuluneet ja seurakuntein paimenia:
olleet siis Jumalan omia jo ennen kuin “Veljet, minä johdatan teidät tun-
he tulivat Jeesuksen yhteyteen. Heidät temaan sen evankeliumin, jonka
vain siirrettiin Jeesuksen hoitoon. minä teille julistin, jonka te myöskin
Lenskyn mukaan kuusi Jeesuksen olette ottaneet vastaan ja jossa
opetuslapsista kuului Johannes Kasta- myös pysytte, ja jonka kautta te
jan opetuslapsiin. He siis olivat jo val- myös pelastutte, jos pidätte siitä
miiksi Israelin Jumalan seuraajia pro- kiinni semmoisena, kuin minä sen
feetan seurassa. Samaa voidaan aja- teille julistin, ellette turhaan ole
tella muistakin seuraajista, jotka ovat uskoneet. Sillä minä annoin teille
olleet uskollisia Israelilaisia. He olivat ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä
todella Jumalan kansaa ja Jumala siir- itse olin saanut: että Kristus on
si heidät vanhasta liitosta uuden liiton kuollut meidän syntiemme tähden,
päämiehen hoidettaviksi, kun hän oli kirjoitusten mukaan, a että hänet
tullut maan päälle ja aloittanut julis- haudattiin ja että hän nousi kuol-
tustyönsä. Siirto tapahtui, kun he “otti- leista kolmantena päivänä, kirjoi-
vat sinun sanastasi (kr. logos, sana, tusten mukaan,...” (1. Kor. 15:1-4).
opetus, oppi) vaarin” (6). Jumalan sa-
na osoittaa aina Kristukseen. Vanha Paavalin opetus on hieno kuvaus
testamentti oli ensimmäisille kristityille sitä, kuinka Jeesuksen toimintamalli
se auktoriteetti, jonka perusteella he jatkuu apostolisella ajalla ja aina vii-
vakuuttuivat, että Jeesus on Kristus. meiseen päivään. Evankeliumi on sa-
Hurskaus Simeon temppelissä uskoi noja, ja se voidaan julistaa lauseraken-
profeetat ja sai lupauksen nähdä Mes- teina ja välittää näin kuulijalle. Kun se
sias vielä eläessään. VT on Kristuksen otetaan vastaan (uskoen siihen ja tur-
kirja. Se ei ole lain kirja, vaan laki ja vautuen siihen sovitukseen, josta se
profeetat osoittavat kohti täyttymystä, kertoo ja jonka se välittää anteeksian-
Kristusta. tamuksessa) se myös pelastaa. Sa-
“Nyt he tietävät”. Mitä he tietävät. nomaa ei saa muuttaa. Pelastuksen
Jeesuksen sanat kertovat tuossa, että edellytys on, että sana pysyy samana,
pelastava tieto on sen tietämistä ja eli apostolien mukaisena. Uskollisuus
ymmärtämistä ja siihen turvautumista apostoliselle evankeliumille on uskolli-
ja sen varaan heittäytymistä, että Jee- suutta itse evankeliumin sisällölle eli
sus on Jumalan Poika, jonka Isä lähetti Kristukselle, “Joka kuulee teitä, se
luotaan - “tietävät totisesti minun läh- kuulee minua”.
teneen sinun luotasi”. Se tieto ei vielä
ole kaikki, vaan siihen kuuluu olennai- Minä rukoilen heidän edestänsä
sesti jatkolause, “ja uskovat, että sinä (9)
olet minut lähettänyt.” Jumala on Jeesus korostaa Isän ja hänen
lähettäjä. Israelin Jumala ja Isä on itsensä yhteyttä rukoilemalla, että
tämän takana, ja siksi saamme olla “kaikki minun omani ovat sinun, ja
turvattuina Messiaan Kristuksen seu- sinun omasi ovat minun - ja minä olen
rassa. Hän ei tule vain omissa ni- kirkastettu heissä.” (10). Viimeinen
missään vaan lähetettynä. Se millä me

8. 8
Saarna Kartta
MIKÄ ON JUMALANPALVELUS?
Pyhäkön Lamppu
J

9. 9
Saarna Kartta
Augsburgin tunnustus 1530
Meidän seurakuntamme opettavat suuren yksimielisyyden
vallitessa ...
Augsburgin tunnustusta voi-
daa n pitää eva nkelis-
luterilaisen kirkon päätunnus-
tuksena. Siinä on systemaat-
tisessa mutta silti hyvin yk-
sinkertaisessa muodossa il-
maistuna luterilaisten seura-
kuntien oppi uskonpuhdistuk-
sen aikana. Millaisesta doku-
mentista on kyse?
Taustaa
Keisari Kaarle V lähetti tammi-
kuussa 1530 käskykirjeen, jossa kuts-
ui valtiopäivät koolle huhtikuussa
Augsburgiin. Tärkeimpänä teemana oli
varustautuminen turkkilaisvaaraan,
mutta tämän varustautumisen edelly-
tyksiin luettiin uskonnollinen yksi-mie-
lisyys.
Keisarikunta oli reilun kymmenen
vuoden kuluessa hengellisesti jakaan-
tunut paaville uskollisiin ja evankelisel- monien muiden ”vasemman laidan aikojen kaikkialla oikein opettaneiden
le tielle lähteneisiin hallintoalueisiin. reformaattoreiden” kanssa samaan kristittyjen kesken. Ja tämä yksimieli-
Evankeliset olivat jakaantuneet Luthe- harhaoppis-ten pinoon. syys voi ulottua läpi ajan ja kattaa ko-
rin ja Zwinglin kannattajiin. Valtiopäivi- Siksi fokus muuttui laajemmaksi: ko maanpiirin, koska se on ensisijai-
en tarkoituksena oli, jos mahdollista, Augsburgissa tahdottiin esittää evan- sesti yksimielisyyttä Jumalan ilmoituk-
palauttaa kirkollinen yhtenäisyys val- kelisten seurakuntien uskonoppi koko- sessa, Jumalan sanasta nousevaa ja
takuntaan, ”niin, että voisimme kaikki naisuudessaan. Esityksen tarkoituk- Jumalan sanallaan synnyttämää yksi-
omaksua ja pitäytyä yhdessä, tosi us- sena oli todistaa, että evankelisten mielisyyttä.
konnossa ja elää samassa yhtey- seurakuntien oppi ON apostolisen ja Tässä ovat esitettyinä meidän
dessä, kirkossa ja ykseydessä, aivan katolisen kirkon oppi, niin kuin se py- oppimme pääpiirteet. Siitä voidaan
kuten taistelemmekin yhden Kristuk- hästä Raamatusta ja kirkon isiltä löy- todeta, ettei siinä ole mitään, mikä
sen alaisina.” tyy. Tarkoituksena oli todella yhdistää on ristiriidassa Raamatun tai kato-
Evankelisten vaaliruhtinaskuntien ja hakeutua yhteyteen, ei erottaa ja lisen kirkon tai Roomankaan kir-
kaupungit ja hallitsijat lähettivät oman erottautua, kuitenkaan tinkimättä Ju- kon kanssa, sikäli kuin kirkon oppi
edustuksensa Augsburgiin, Me- malan sanan totuudesta: on isien kirjoituksista meille tunnet-
lanchthon ykkösnyrkkinään, Lutherin ...haluamme omasta puolestamme tua. Koska näin on, niin ne, jotka
ollessa valtakunnankirouksen alaisena selvästi vakuuttaa, että emme ole vaativat pitämään meitä harhaop-
estynyt saapumaan paikalle, mutta oli millään muotoa halunneet vetäytyä pisina, tuomitsevat kohtuuttomasti.
aktiivisessa kirjeenvaihdossa tunnus- syrjään mistään, mikä voisi palaut- (CA, välipuhe)
tuksen laatijoiden kanssa. Me- taa kristillisen yksimielisyyden,
lanchthonin pohjatekstinä olivat Luthe- mikäli se voi tapahtua Jumalan Jäsennys ja ydin
rin 1528 laatiman ”Kristuksen ehtoolli- tahdon mukaisesti ja hyvän oman- Augsburgin tunnustus jakaantuu
sesta, tunnustus” -teoksen uskonkoh- tunnon säilyttäen. (CA, esipuhe) kahteen pääosaan.
dat sekä vuonna 1529 laadittujen Tärkeimmät uskonkappaleet
Marburgin ja Swabachin artiklojen Augsburgin tunnustus on siksi esittää evankelisten seurakuntien opin
tekstit. luonteeltaan ekumeeninen ja yleinen. sellaisena, kuin sitä opetettiin ja eletti-
Se ei pyri olemaan erityisesti luterilai- in todeksi seurakunnissa. Nämä us-
Tarkoitus sen opin esitys, vaan koko kristikun- konkohdat I-XXI sisältävät sen evan-
Alkuperäisenä tarkoituksena oli nan opin esitys. Uskonkohtien alkusa- keliumin opin perustan, jonka puitteis-
esittää perusteluineen lista poistetuista nat: ”Meidän seurakuntamme opetta- sa kirkollinen yhteys olisi mahdollinen
paavikunnan väärinkäytöksistä. vat suuren yksimielisyyden vallites- - sikäli kuin näistä oltaisiin yksimielisiä:
Kevään myötä kävi kuitenkin selväksi, sa…” puhuvat paitsi paikallisesta kon- Kirkon todelliseen ykseyteen ri-
että keisari Kaarle ei tulisi toimimaan sensuksesta, myös ja jopa ennen ittää yksimielisyys evankeliumin
puolueettomana tuomarina, vaan paa- kaikkea kristikunnan läpi sekä horison- opista ja sakramenttien toimittami-
vikunnan uskon puolustajana. Lisäksi taalisesti että aika-akselilla käyvästä, sesta. (CA VII)
luterilaiset saivat Augsburgissa käsi- ajan ja paikan rajat ylittävästä yksi-
insä Johannes Eckin laatiman, 404 mielisyydestä. To i n e n o s a , P o i s t e t t u j a
väitettä sisältäneen kirjoituksen, jossa Suuri yksimielisyys (lat. Magnus väärinkäytöksiä koskevat kohdat esit-
luterilaiset niputettiin zwingliläisten ja Concensus) opista vallitsee kaikkien telee niitä käytäntöjä, joita uskonpuh-

10. 10
Saarna Kartta
distuksen seurakunnissa oli evankeli- Vanhurskauttamisoppi jäsentää muutoksia, jotta refor-moidun puolen
umin tähden jouduttu muuttamaan ja koko tunnustuksen, ja tähän oppiin olisi ollut helpompi esimerkiksi sakra-
karsimaan. Tässäkin Melachthonin palataan jokaisessa uskonkohdassa. menttiopin puolesta tulla mukaan
sävy on sovitteleva ja -suorastaan Miksi vanhurskautus on sitten vasta erilaisiin liittoihin (joita vastauskon-
peittelevä. Vastapuolesta halutaan neljäntenä, eikä ensimmäisenä? Siksi, puhdistuksen vuoksi jouduttiin solmi-
uskoa hyvää, vaikka hänen tekonsa että kolme ensimmäistä uskonkohtaa maan). Luterilaisen kirkon tunnustus-
kirkkaasti puhuvat muuta: (Jumalasta, Perisynnistä ja Jumalan kirjoihin kuuluva Augustanan teksti on
Koko erimielisyyden kohteena Pojasta) paaluttavat vanhakirkollisen ”muuttamaton” (invariata), kun taas
ovat vain tietyt harvat väärinkäytökset, trinitaaris-kristologisen perustan ja esimerkiksi anglikaanisen kirkon
jotka ilman varmaa perustetta ovat raamatullisen ihmiskuvan. Ilman tätä käytössä on ”variata” eli myöhemmin
päässeet pesiytymään seurakuntiin. raamatullista perustaa ei ole mahdol- muokattu teksti.
[…] Sellainen väite, että me olemme lista hahmottaa myöskään raamatullis-
poistaneet kaikki seremoniat ja van- ta soteriologiaa, pelastusoppia. Kirjoittaja on Janne Koskela, Oulun
han kirkollisen järjestyksen, on näet Timoteus-yhteisön pastori. Alustus on pi-
parjauspuhetta. Julkisesti on sen sij- Merkitys detty Oulun tunnustuskirjapiirissä 2.3.2011.
aan valitettu, että yleisissä kirkkota- Tunnustus luettiin valtiopäivillä
voissa esiintyy tiettyjä väärinkäytöksiä. saksaksi 25.6.1530. Uskonpuhdistajat
Koska omatunto ei ole sallinut niiden iloitsivat suuresti siitä, että tunnustus
hyväksymistä, niitä on osittain korjattu. oli saatu lukea valtiopäivillä keisarin ja
kirkon edustajien kuullen. Keisarikin oli
Augsburgin tunnustus on lä- lähes koko ajan kuunnellut hyvin valp-
peensä uskonvanhurskauden tunnus- paana. Paitsi silloin, kun oli nukahta-
tus: nut...
IV Vanhurskautus Rooman kirkon edustajat
Samaten seurakuntamme opetta- tyrmäsivät Augustanan opin pikaisesti
vat, että ihmiset eivät voi tulla van- ”kumoamuksessaan”. Valtiollista yh-
hurskautetuiksi Jumalan edessä tenäisyyttä ei saavutettu, ja pakotetun
omin voimin, ansioin tai teoin, vaan yhtenäisyyden (eli sodan) varjo jäi le-
että heille annetaan vanhurskaus ijumaan raskaana tunnustuksen taak-
lahjaksi Kristuksen tähden uskon se ryhmittyneiden vaaliruhtinaskuntien
kautta, kun he uskovat, että heidät ja kaupunkien ylle. Augsburgin tunnus-
otetaan armoon ja että synnit an- tuksen teksti muodostui kuitenkin lute-
netaan anteeksi Kristuksen tähden, rilaisten alueiden perustunnustukseksi.
joka kuolemallaan on antanut hyvi- Sen taakse ryhmityttiin tulevien vuo-
tyksen synneistämme. Tämän us- sien aikana erilaisissa tilanteissa
kon Jumala lukee edessään kel- erilaisilla kokoonpainoilla, poliittisten ja
paavaksi vanhurskaudeksi (Room. uskonnollisten olojen muuttuessa.
3 ja 4) Melachthon piti tekstiä omanaan ja
teki siihen myöhemmissä vaiheissa
Saarna Kartta
TOIMITUS:
Vesa Pöyhtäri, pt., pastori, lähetysren-
gastyöntekijä, LFF;
Tapani Vähäkangas, painotyöntekijä.
Tilaukset, materiaali, kommentit, vinkit ja
tiedustelut:
vpoyhtari@hotmail.com, 044-2175410