Hoidetaanko vai rangaistaanko? Syyttäjän näkökulma Leena Metsäpelto, valtionsyyttäjä, Valtakunnansyyttäjänvirasto

1. Hoidetaanko vai rangaistaanko?
Päihdepäivät
2019
Leena Metsäpelto
Valtionsyyttäjä
Valtakunnansyyttäjänvirasto

2. Rikoslaki 50 luku 2a § -
huumausaineen käyttörikos
Joka laittomasti käyttää
taikka
omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää
hankkia vähäisen määrän huumausainetta
on tuomittava
huumausaineen käyttörikoksesta
sakkoon tai vankeuteen max 6 kk
•Muut omaan käyttöön liittyvät rikokset
(maahantuonti, valmistus, viljely) ovat
huumausainerikoksia

3. Huumausaineen käyttörikos
1) Huumausaineen laiton käyttö
- poistettu huumausainerikoksen tunnusmerkistöstä
- oma käyttö rangaistavaa ainoastaan käyttörikoksena,
vaikka pidemmän ajan kuluessa käytetty yhteismäärä
olisi kuinka suuri tahansa aineen laadusta riippumatta
2) Huumausaineen laiton hallussapito tai hankkimisen
yritys omaa käyttöä varten
- joko huumausainerikos tai käyttörikos
- ratkaisevaa se, onko teon kohteensa ollut vain
vähäinen määrä huumausainetta

4. Rikoslaki 50 luku 7 § -
toimenpiteistä luopuminen hoitoon
hakeutumisen tilanteissa
Säännös: ”Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen
käyttöön liittyvästä muusta rikoslain 50 luvussa mainitusta
rikoksesta voidaan syyte jättää nostamatta tai rangaistus
tuomitsematta, jos rikoksesta epäilty tai tekijä on hakeutunut
sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.”
• Soveltuu käyttöön ja käyttöön liittyviin muihin rikoksiin (esim.
hallussapito, maahantuonti, valmistus, viljely), mutta ei
esimerkiksi huumausaineiden välittämiseen tai levittämiseen
• Käytetty huumemäärä voi nousta suureksikin
• Huumausaineen laadulla ei ole merkitystä

5. Rikoslaki 50 luku 7 § -
toimenpiteistä luopuminen hoitoon
hakeutumisen tilanteissa
• Hoidon pitää olla sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymää
• Hyväksytty hoito on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksessa 290/2002
• Ennen vuoden 2001 käyttörikosuudistusta toimenpiteistä
luopuminen edellytti, että henkilö oli SITOUTUNUT hoitoon
• Nyt riittää hoitoon HAKEUTUMINEN
• Hakeutumisen sisältöä ei kuvata laissa, mutta lain esitöissä
todetaan, että ”hoitoon hakeutuminen osoitetaan hoitopaikan
kirjallisella todistuksella, mutta hoitosuunnitelmaa ei enää
edellytetä”
• Vakiintunut tulkinta: hoitoon hakeutumisen katsotaan
toteutuneen silloin, kun asiakas on hakeutunut hoitopaikkaan
tai on muulla tavoin varannut sieltä paikan tai vastaanottoajan

6. Rikoslaki 50 luku 7 § -
toimenpiteistä luopuminen hoitoon
hakeutumisen tilanteissa
• Käyttörikoslainsäädännön lainvalmistelutöissä korostetaan
huumeiden ongelmakäyttäjien erityisasemaa: kaikilta
viranomaisilta edellytetään ponnisteluja hoitoon ohjauksen ja
hoidon järjestämiseksi
• Edellä mainittu lainsäätäjän tahto on huomioitu sekä poliisin
että syyttäjien huumausaineen käyttörikosta koskevissa
ohjeissa, jotka on viimeksi uudistettu 1.1.2019 lukien
samanaikaisesti

7. Rikoslaki 50 luku 7 § -
toimenpiteistä luopuminen hoitoon
hakeutumisen tilanteissa
Poliisin ohje hoitoonohjauksesta:
”Poliisi antaa huumausaineen käyttäjälle aina hoitoonohjausta,
tukee tätä hoitoon hakeutumisessa sekä osoittaa, mistä
hoitoapua on paikkakunnalla saatavissa.”
”Arvioinnin varsinaisesta hoitotarpeesta tekee
terveydenhuollon ammattilainen.”
”Suoritetusta hoitoonohjauksesta kirjataan tiedot
poliisiasiaintietojärjestelmään lisäämällä asiaa koskevaan
rikosilmoitukseen merkintä: huumausaineen käyttäjän
hoitoonohjaus ja lisäksi tarkempi seloste, miten ohjaus on
tehty ja miten asiakas on siihen suhtautunut.”

8. Rikoslaki 50 luku 7 § -
toimenpiteistä luopuminen hoitoon
hakeutumisen tilanteissa
Syyttäjien ohje hoitoonohjauksesta:
” Huumeriippuvaista ei pidä sakottaa ennen kuin hoitoon
ohjaus on annettu ja hoitoon hakeutumisen halukkuus on
selvitetty.”
” Hoitoon hakeutuminen voi olla toimenpiteistä luopumisen
perusteena saman käyttäjän kohdalla useamminkin kuin
kerran.”

9. Rikoslaki 50 luku 7 § -
toimenpiteistä luopuminen hoitoon
hakeutumisen tilanteissa
Sekä poliisin että syyttäjien ohjeessa:
” Poliisin on paikkakuntakohtaisesti yhteistyössä syyttäjän,
päihdehuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa
sovittava menettelytavoista, joilla voidaan edistää riskiryhmiin
kuuluvien varhaista hoitoon ja tukipalveluihin hakeutumista ja
ehkäistä käyttörikokseen syyllistymisen uusiutumista.
Tavoitteena on luoda kiinteänä viranomaisyhteistyönä toimiva
puuttumis- ja hoitoonohjausjärjestelmä. Päihdehuoltolain
mukaan kunnan on huolehdittava tarpeenmukaisen
päihdehuollon järjestämisestä ja oltava yhteistyössä muiden
viranomaisten kanssa.”

10. KKO:2004:45 – hoitoon hakeutumisen
merkitys
•Yleensä hoitoon hakeutumisen merkitystä arvioi
syyttäjä (syyte vai sjp) tai tuomioistuin silloin, kun
harkinnassa on rangaistukseen tuomitsematta
jättäminen kokonaan. KKO:2004:45:ssä laajempi
näkökulma.
•Ensikertalainen - tuomio törkeästä
huumausainerikoksesta
•Onko hoitoon hakeutumisella merkitystä rangaistuksen
mittaamisessa ja rangaistuslajin valinnassa (ehdollinen
vai ehdoton)?
•KKO: kyllä, jos halu ja tarve päästä eroon päihteistä on
vahva ja tulevaisuutta koskeva ennuste on hyvä - teon
vakavuudesta huolimatta ehdollinen vankeusrangaistus
ja sen ohessa yhdyskuntapalvelu