Esitys työn murroksesta, tulevaisuuden osaamisista ja niiden ketterästä kehittämisestä Management Institute of Finlandin Tulevaisuus -teemaisessa workshopissa 18.1. 2018, Helsinki. Esitys on kiteytys ja koonta niistä ajankohtaisista työnmurroksen selvityksistä, joita hyödynnämme TKI-työn sekä yritysyhteistyön tukena Hämeen Ammattikorkeakoulussa.

1. Tulevaisuuden työelämän
kompetenssit
Essi Ryymin, KT, Management Institute of Finland MIF Oy Advisory Team 18.1. 2018

2. Lähde: NBC News / AP /
Twitter, viraali kuva
Kuvat: Luca Bruno (2005),
Michael Sohn (2013)

3. 2017
2025
Ylempi kuva:
HAMKin sosiaalisen robotiikan TKI-hanke.
Kuva: HAMK ©

4. Älytalo on uusi älylaite.

5. Uber - maailman suurin taksifirma ei omista autoja.
Facebook - maailman suosituin media ei luo sisältöä.
AirBnB - maailman suurin majoituspalvelu ei omista kiinteistöjä.
Alibaba - arvokkaimmalla kauppiaalla ei ole inventaariota.
Netflix - johtavin elokuvayhtiö ei omista elokuvateattereita.
Lähde: www.symbid.com
Katso myös: Tulevaisuuden palvelut, tulevaisuuden ammattilaiset (video)

6. Esityksen sisällöt
1. Työn murros
2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit
3. Uusi osaamisen kehittäminen
4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely
5. Lähteet ja lisää lukemista

7. Esityksen sisällöt
1. Työn murros
2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit
3. Uusi osaamisen kehittäminen
4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely
5. Lähteet ja lisää lukemista

8. Automaatio muuttaa työtä
• Automaatio muuttaa työtä ja lisää tuottavuutta. Työpaikkoja häviää, mutta myös
uutta työtä, aloja ja tarpeita syntyy jatkuvasti.
• Työmarkkinat ovat erittäin dynaamiset: noin 12 prosenttia työpaikoista tuhoutuu
vuosittain ja uusia syntyy saman verran. Toimipaikkojen henkilökunnasta noin
neljännes vaihtuu vuoden aikana (Kauhanen, Maliranta, Rouvinen & Vihriälä,
2015).
• Ammattirakenteet muuttuvat. Keskipalkkaisten ammattien osuus pienenee.
• Osaajapula tarkoittaa kompetenssien kysynnän ja tarjonnan välisen kuilun nopeaa
kasvua, joka polarisoi työmarkkinaa.

9. Mihin katoavissa
ammateissa olevat
työntekijät päätyvät?

10. Mihin katoavissa
ammateissa olevat
työntekijät päätyvät?
Teollisuuden alojen
työntekijät työttömiksi tai
matalapalkka-aloille,
toimistotyöntekijöillä on
suurempi todennäköisyys
nousta korkeammille
palkkaluokille.
(Maczulskijc & Kauhanen, 2017)

11. Vastaako
koulutusjärjestelmä
työn muutokseen?

12. Vastaako
koulutusjärjestelmä
työn muutokseen?
Alan vaihtamiseen ja
ammattitaidon
kehittämiseen tarvitaan
lisää nopeaa ja joustavaa
koulutusta.

13. Lähde: Ruutukaappaus TEM:n sivulta.

15. Toimenkuvat ja johtamisen tavat muuttuvat
• Työn, työtehtävien ja liiketoiminnan muutos edellyttää, että toimenkuvat ja johtamisen tavat
muuttuvat. Tarvitaan myös työpaikkarakenteiden uudistamista. (Kauhanen, Maliranta, Rouvinen &
Vihriälä, 2015; Toiminen, 2017.)
• Työhön liittyvät käsitteet ja arvostukset liittyvät vielä monin tavoin teollisen ajan
toimintatapoihin. (Sitra, 2017.)
• Muuttuvat olosuhteet edellyttävät uusia ratkaisuja politiikan tekemiseen ja välineisiin. Miten
valtio voi tukea kansalaisten kyvykkyyksien kasvua ja hyödyntämistä läpi elämänkaaren? (Demos
Helsinki, 2017.)

16. Työuran rinnalle useita eri polkuja
• Ammatinkuvien häviäminen johtaa perinteisten ammatti-
identiteettien murtumiseen ja toisaalta uusien syntymiseen.
• Kun ammatti-identiteetti ei enää perustu selkeästi rajattuun ja
koulutuksella hankittuun tietoon tai osaamiseen, työidentiteetti
rakentuu monesta palasta.
• Työntekijän tekemä arvo voi koostua esimerkiksi kyvystä yhdistellä eri
kokonaisuuksia, kyvystä hakea tietoa tai motivoida muita.
Mm. Demos Helsinki & Helsinki Effect, 2017; Sitra, 2017; Järvensivu, 2013; Linturi, Kuusi, & Ahlqvist, 2013.

17. Mikä on työnantajan
vastuu alustojen ja
pirstaleisten
ammatinkuvien
tulevaisuuksissa?

18. Mikä on työnantajan
vastuu alustojen ja
pirstaleisten
ammatinkuvien
tulevaisuuksissa?
Työnantajien on kehitettävä
omia eettis-moraalisia
kyvykkyyksiään toimia
työnantajina myös
muuttuvassa työelämässä.
(Demos Helsinki, 2017.)

19. Ihmisillä on yhä suurempi vastuu
ammattitaidostaan
• Tulevaisuuden työidentiteetin tärkeitä elementtejä ovat kyky nähdä
mahdollisuuksia, rohkeus tarttua niihin, kyky lukea tulevaa ja päätellä,
mistä osaamisesta on hyötyä ja miten sen voi hankkia.
• Myös toimeentulon hankkiminen on taito. Miten ja missä sitä
koulutetaan? Miten toimeentulo ja osallisuus mahdollistetaan?
Mm. Demos Helsinki & Helsinki Effect, 2017; Sitra, 2017; Järvensivu, 2013; Linturi, Kuusi, & Ahlqvist, 2013.

20. ”Omia kyvykkyyksiään ja niiden kehittämistä pitää arvioida
myös oman työuran näkökulmasta, ei vain työnantajan
toiveista käsin. Kuka auttaa työntekijöitä pysymään hereillä
oman ammattitaidon suhteen?”
Marjaana Toiminen, Mindmill Network
Kuva:ToukoAalto,HAMK©

21. ”Nuoret valmistuvat
työelämään, joka voi
sisältää viisi alanvaihtoa
ja keskimäärin jopa
17 erilaista työtä.”
Jan Owen,
Foundation for Young Australians

22. Työtä häviää ja uutta työtä syntyy
Tanja Vasama, HS. 27.9.2015 "Näissä tehtävissä ihmistä tarvitaan vuonna 2030” www.hs.fi/paivanlehti/27092015/a1443149865635

23. Työtä häviää ja uutta työtä syntyy
Tanja Vasama, HS. 27.9.2015 "Näissä tehtävissä ihmistä tarvitaan vuonna 2030” www.hs.fi/paivanlehti/27092015/a1443149865635
Kognitiiviset ja
manuaaliset
rutiinitehtävät

24. Työtä häviää ja uutta työtä syntyy
Tanja Vasama, HS. 27.9.2015 "Näissä tehtävissä ihmistä tarvitaan vuonna 2030” www.hs.fi/paivanlehti/27092015/a1443149865635
Kognitiiviset ja
manuaaliset
rutiinitehtävät
Manuaaliset ei-
rutiinitehtävät, joissa
tarvitaan mm.
havaitsemista ja
hienomotoriikkaa

25. Työtä häviää ja uutta työtä syntyy
Tanja Vasama, HS. 27.9.2015 "Näissä tehtävissä ihmistä tarvitaan vuonna 2030” www.hs.fi/paivanlehti/27092015/a1443149865635
Kognitiiviset ja
manuaaliset
rutiinitehtävät
Manuaaliset ei-
rutiinitehtävät, joissa
tarvitaan mm.
havaitsemista ja
hienomotoriikkaa
Asiantuntijatyöt,
jotka edellyttävät
ongelmanratkaisua
ja monimutkaista
kommunikaatiota

26. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan
Intuitio, luovuus ja keksiminen
Yrittäjien, liikkeenjohtajien, innovaatioiden kehittäjien, myynnin ja
markkinoinnin ydintehtävät säilyvät, samoin valokuvaajien, muusikoiden,
kuvataitelijoiden sekä tuote- ja vaatesuunnittelijoiden työt.
Diojen 26-31 lähteet: Vasama, 2015; Pajarinen & Rouvinen, 2014; Linturi, Kuusi, & Ahlqvist, 2013.

27. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan
Sosiaalinen vuorovaikutus
Ihminen on tämän hetken arvion mukaan koneeseen verrattuna
ylivertainen viestijä myös vuonna 2030. Vuorovaikutusosaaminen,
eleet, kehon kieli ja puhetapa ovat kohtaamisammattien ydintä
esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla.
Sosiaalinen
robotiikka!

28. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan
Motivointi, opetus ja viihde
Vaikka nämä alat ovat monelta osin jo pitkälle digitalisoituneita,
opettajat, kouluttajat ja mm. puheterapeutit ovat edelleen
tulevaisuuden ammatteja.
Man-
machine -
parnerships!

29. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan
Havainnot ja motoriikka
Ihminen säilyttää motoriikassa ja aistitasolla etumatkan koneisiin vielä
vuosikymmeniä. Monet tehtävät rakennustyömailla ja sairaaloissa edellyttävät
inhimillisiä kykyjä, vaikka robotiikka toiminnan tukena kehittyy.
Exoskeleton!

30. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan
Etiikka, moraali ja politiikka
Etiikkaan, moraaliin ja politiikkaan liittyviä kysymyksiä ei voi automatisoida.
Papin ja muiden uskonnollisen elämän erityisasiantuntijoiden ammatit
kuuluvat vähiten uhattujen tehtävien joukkoon. Toistaiseksi.
Eurooppa
ja
kehittyvät
taloudet?

31. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan
Tekniikka
Tekniikan kehittämisessä, valmistamisessa, markkinoinnissa, myynnissä,
käytössä, ylläpidossa ja kierrätyksessä tarvitaan sekä ihmistä että konetta.
Sovellusarkkitehdit, tietokantasuunnittelijat ja ICT-alan erityisasiantuntijat ovat
tulevaisuuden ammatteja.
”Täytyy
osata laskea
ja puhua!”

32. ”Merkittävä osa tämän hetken teini-ikäisistä
tulee työskentelemään sellaisissa ammateissa,
joita ei vielä ole edes olemassa.”
Kuva:ToukoAalto,HAMK©

33. Esityksen sisällöt
1. Työn murros
2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit
3. Uusi osaamisen kehittäminen
4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely
5. Lähteet ja lisää lukemista

34. Mitä tarkoittaa kompetenssi?

35. Tietoja, taitoja ja asennetta, joita
tarvitsemme työssä, henkilökohtaisessa
kehittymisessä ja vuorovaikutuksessa.

36. Mitä osaamista muuttuva
työelämä tarvitsee toimialasta
riippumatta?

37. Rakkaan lapsen monet nimet
• Laaja-alainen osaaminen
• Geneerinen osaaminen
• Transversial Skills
• 21st Century Skills
• Co-Competences
• Työelämätaidot
• Tulevaisuustaidot
• Future Skills
• Cross-Functional Skills

38. 10 avainosaamista vuoden 2020 työelämässä
1. Ongelmanratkaisu (complex problem solving)
2. Kriittinen ajattelu (critical thinking)
3. Luovuus (creativity)
4. Ihmisten johtaminen (people management)
5. Yhteistyö (coordination with others)
6. Tunneäly (emotional intelligence)
7. Arviointi ja päätöksenteko (judgement and decision making)
8. Palveluasenne (service orientation)
9. Neuvottelutaidot (negotiation)
10. Kognitiivinen joustavuus (cognitive flexibility)
Lähde: Word Economic Forum, Future of Jobs Report 2016
Kuva: FreeDigitalPhotos.net
Katso myös: Future Work Skills 2020
Dia esityksestäni Opettaja työelämän kumppanina 27.9. 2017, Helsingin seudun kauppakamari, CC-BY-SA

39. Made by Finland -tutkimus
1. Teknologian käyttö 89%
2. Kyky sopeutua muutokseen 78%
3. Jatkuva oman ammattitaidon kehittäminen 75%
4. Kyky toimia eri kulttuureissa 74%
5. Kyky markkinoida omaa osaamista 73%
6. Luova ajattelu ja halua hakea uusia ratkaisuja 72%
7. Asiantuntijuus 62%
8. Itseohjautuvuus 59%
9. Ryhmätyötaidot 55%
10. Ihmissuhdetaidot 53%
11. Paineensietokyky 52%
12. Vaatimus jatkuvasta tavoitettavuudesta 48%
13. Pitkäjänteisyys/hyvä keskittymiskyky 38%
14. Fyysinen kunto 23%
15. Kädentaidot 19%
Suomalaisen Työn Liiton tilaama ja Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2017 ja
siihen vastasi 2 219 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista.
Eri asioiden merkityksen muutos Suomen työelämässä
seuraavan kymmenen vuoden aikana?

40. Yksinsuorittamisesta
yhteistyöhön ja ongelmaratkaisuun

41. Luovuus

42. Myös ammattispesifiin
osaamiseen liittyy valmiudet
tehdä yhteistyötä muiden
alojen ammattilaisten kanssa.

43. https://www.weforum.org/agenda/2016/08/skills-that-will-make-you-love-your-job

44. ”Luottamusta,
riittävän hyvää johtamista,
vaikutusvaltaa ja joustoja.
Suomalainen työelämä
on tutkitusti
Euroopan kärkeä.”

45. ”Luottamusta,
riittävän hyvää johtamista,
vaikutusvaltaa ja joustoja.
Suomalainen työelämä
on tutkitusti
Euroopan kärkeä.”
”Paitsi sosiaalisissa
suhteissa!”
(Professori Jouko Nätti,
Tampereen yliopisto)
Laurinolli, H. (19.12. 2016). Suomalainen työelämä Euroopan huippua. Professori Jouko Nätin haastattelu. Tampereen yliopisto. Saatavilla:
https://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/suomalainen-tyoelama-euroopan-huippua Viitattu 14.1. 2018
Ks myös Maliranta, M. & Ohlsbom, R. (27.9.2017). Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu. ETLA Raportit No 73. Saatavilla:
https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-73.pdf Haettu 15.1. 2018

46. Tulevaisuuden työn Supervoimat
Digitaalinen lukutaito ja informaation hallinta
Vuorovaikutteisen internetin avulla organisaatioiden jäsenet pääsevät osallistumaan innovointiin ja
kehittämiseen ohi perinteisten hierarkioiden, jos johto sallii tämän ja osaa käyttää mahdollisuuden
hyväksi.
Työn ja arjen hallinnan taidot
On osattava rakentaa oma työura työn, vapaa-ajan, oppimisen, paikkojen, yhteisöjen ja sijaintien
palasista.
Verkosto-osaamisen ja organisoinnin taidot
Yhteisöjen löytämisen, muodostamisen ja niissä toimimisen taidot. Kyvyt dialogisuuteen,
hajautetuun johtajuuteen ja itseorganisoitumiseen. Työelämän tunnetaidot (esim. empatia).
Valmius tukea ja auttaa toisia, vastuullinen resurssien ja valtuuksien käyttö, kyky yhteistyöhön sekä
aktiivinen oman panoksen antaminen toiminnan kehittämiseen.
Mukaellen Järvensivu & Alasoini, 2012; Järvensivu, 2013

47. Tulevaisuuden työn Supervoimat
Osaamisen rakentamisen taidot
Aktiiviset osaamisensa kehittäjät ja osaamisyhteisöihin verkostoitujat pystyvät vähentämään
sidonnaisuuttaan yksittäisiin organisaatioihin ja heille avautuu mahdollisuuksia etsiytyä
mielenkiintoisiin töihin.
Reflektiivisyys ja arvo-osaaminen
Menestyksellinen luoviminen monimutkaistuvassa työelämässä edellyttää, että kykenee
ottamaan ympäristön ja oman toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Tähän liittyy olennaisesti
arvo-osaaminen: kyky ymmärtää erilaisia arvoja ja pohtia niiden keskinäisiä suhteita. Kyky
keskustella ja sopia asioista sellaisten ihmisten kanssa, joilla on toisenlainen arvopohja.
Mukaellen Järvensivu & Alasoini, 2012; Järvensivu, 2013

48. Työskentely tietointensiivisessä asiantuntijatyössä edellyttää
globalisaation ja digitalisaation aikakaudella kykyä itsensä johtamiseen.
Supervoima Nro 1
Tavoitteeni? Miten organisoin työni? Miten motivoin itseäni? Miten huolehdin palautumisestani?
Miten hallitsen ja
vähennän tietotulvaa?
Miten hallitsen ja
vähennän keskeytyksiä?
Miten organisoin ajan tärkeille
mutta ei-kiireellisille tehtäville?
Miten opin
uutta?
Itsensä johtaminen
Sarkkinen, M. (3.2.2016). Asiantuntija, et ole yksin keskeytysten kanssa. Työpiste. Saatavilla: https://www.ttl.fi/tyopiste/asiantuntija-et-ole-yksin-keskeytysten-kanssa/ Viitattu 18.1. 2018.

49. ”Kaikkein kuormittavimpia ovat ne projektit, joihin liittyy uutta teknologiaa,
uusi asiakas ja kansainvälinen tiimi. Silloin tilannetta ei pysty hallitsemaan aikaisemman
tuttuuden perusteella.” Anne Sundelin, Capgemini
Kuva:ToukoAalto,HAMK©

50. Esityksen sisällöt
1. Työn murros
2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit
3. Uusi osaamisen kehittäminen
4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely
5. Lähteet ja lisää lukemista

51. Megatrendit, työn
murros
Organisaation
osaamisen
kehittäminen
Tiimin / työryhmän
osaamisen
kehittäminen
Oma osaamiseni
Tulevaisuuden
osaamisen
kehittäminen
Tavoitteet
strategiasta
Arviointi
Ketterät
ratkaisut Mikä on tavoitteemme? Mitä osaamista tarvitsemme sen saavuttaaksemme?

52. Osaamisen kehittämisen menetelmien ja tavoitteiden linjakkuus!
Jos tavoitellaan uudenlaista ajattelua ja luovuutta,
ei kannattaa käyttää menetelmiä, jotka perustuvat
toistamiseen ja kopiointiin.

53. Strategisesti
tärkeä
osaaminen
Henkilökohtainen
oppimisympäristö,
itseoppiminen
(PLE)
Verkostoitunut
asiantuntijuus,
toisilta oppiminen
Microlearning,
hybridiratkaisut
Benchmarking,
ideaparastus,
vertaismentorointi
Mentorinti,
valmennus,
talent
management
Kokeiluista ja
kehittämisestä
oppiminen, vaativa
ongelmanratkaisu,
innovointi
Osaamisen kehittäminen
uutta luovassa
asiantuntijatyössä
(Ryymin, 2018)
Osaamisen
evidenssi ja
vaikuttavuus

54. Esityksen sisällöt
1. Työn murros
2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit
3. Uusi osaamisen kehittäminen
4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely

55. Esityksen sisällöt
1. Työn murros
2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit
3. Uusi osaamisen kehittäminen
4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely
5. Lähteet ja lisää lukemista

56. Lähteet ja lisää lukemista:
DC4WORK -project. Learning at Work in a Digital Age - Promoting Digital Competences for Employability and Innovation. European Union Erasmus+ Programme. Saatavilla:
https://www.dc4work.eu Viitattu 17.1. 2018
Demos Helsinki & Demos Effect (2017). Työ 2040. Skenaarioita työn tulevaisuudesta. Saatavilla: https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/tyo-2040-skenaarioita-tyon-tulevaisuudesta
Viitattu 3.10. 2017
Grodzinski, M. (30.4. 2009). Capgeminin selvitys: Talent Management yleistynyt merkittävästi suomalaisissa yrityksissä. Capgemini News. Saatavilla: https://www.capgemini.com/fi-
en/news/talent-management-yleistynyt-merkittvsti-suomalaissa-yrityksiss/ Viitattu 17.1. 2018
Järvensivu, A. & Alasoini, T. (2012). Mitä työelämän muutoksen tulevaisuussuuntautunut tutkimus voisi olla? Työpoliittinen aikakauskirja 3/2012, 31-43.
Järvensivu, A. (2013). Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä tulevaisuuden muutostutkimuksen valossa. Esitys, Työterveyslaitos 15.5. 2015. Saatavilla:
http://videonet.fi/web/ttl/20130516/jarvensivu/jarvensivu.pdf Viitattu 27.9. 2016.
Kauhanen, Maliranta, Rouvinen & Vihriälä, 2015. Työn murros – Riittääkö dynamiikka? Helsinki: Taloustieto Oy. Saatavilla https://www.etla.fi/wp-
content/uploads/ETLA_B269_Tyon_murros_kansilla_high_res.pdf Viitattu 14.1. 2018
Laurinolli, H. (19.12. 2016). Suomalainen työelämä Euroopan huippua. Professori Jouko Nätin haastattelu. Tampereen yliopisto. Saatavilla:
https://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/suomalainen-tyoelama-euroopan-huippua Viitattu 14.1. 2018
Linturi, R., Kuusi, O. & Ahlqvist, T. (2013). Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu, 6/ 2013. Saatavilla:
http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=ie27613151734377&cmd=download Viitattu 27.9. 2016
Maczulskij, T. & Kauhanen, M. (2017). Where do workes from decined routine jobs go and does migration matter? Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita / Working Papers 314.
Saatavilla: http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/tyopapereita/tyopapereita-314 Viitattu 16.1. 2018
Maliranta, M. & Ohlsbom, R. (27.9.2017). Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu. ETLA Raportit No 73. Saatavilla:
https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-73.pdf Haettu 15.1. 2018
Mindmill Networks (24.11.2017). Työn tulevaisuus on jo täällä. [Blogi-kirjoitus]. Saatavilla: http://mindmillnetwork.com/tyon-tulevaisuus-on-jo-taalla/ Viitattu 15.1. 2018

57. Lähteet ja lisää lukemista:
Oinas, T. & Anttila, T.& Nätti, J. (2016). Parempi työn laatu, pidemmät työurat? Työn laadun vaikutus varhaiselle eläkkeelle siirtymiseen. Teoksessa Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja
työurat - Tutkimuksia työurien vakaudesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Helsinki: Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 08/2016, 127-146.
Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2014). Uudet teknologiat ja työ. TEM/036:00/2011. Saatavilla: http://bit.ly/1X0rPIn Viitattu 27.9. 2016
Ryymin, E. Digitalisaatio ja tulevaisuuden työelämä. Esitys DIGIOPE - ammatillisten opettajien erikoistumiskoulutuksen avajaispäivässä. Hämeenlinna, 3.10. 2017. Saatavilla:
https://www.slideshare.net/EssiRyymin/digitalisaatio-ja-tulevaisuuden-tyelm
Sarkkinen, M. (3.2.2016). Asiantuntija, et ole yksin keskeytysten kanssa. Työpiste. Saatavilla: https://www.ttl.fi/tyopiste/asiantuntija-et-ole-yksin-keskeytysten-kanssa/ Viitattu 18.1.
2018.
Sitra. Megatrendit 2017. https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/ Viitattu 3.10. 2017
Suomalaisen Työn Liitto (25.9. 2017). Tutkimus: Tulevaisuuden työelämässä korostuu teknologian käyttö. https://madebyfinland.suomalainentyo.fi/2017/09/25/tutkimus-
tulevaisuuden-tyoelamassa-korostuu-teknologian-kaytto/ Viitattu 15.1. 2018
Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:15.Saatavilla:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-372-9 Viitattu 16.1. 2018
Toiminen, M. (toim.) (2017). Välähdyksiä tulevaisuudesta. Sitran ja Telan julkaisu. Multiprint Helsinki: Helsinki. Saatavilla:
https://media.sitra.fi/2017/05/31114649/va%CC%88la%CC%88hdyksia%CC%88_tulevaisuudesta_FINAL.pdf Viitattu 16.1. 2018
Uusimaa 5.0 - Uudenmaan tulevaisuustarkastelu 2050: Uudenmaan liitto. Saatavilla: https://www.uudenmaanliitto.fi/aluekehitys/uusimaa-
ohjelma_2.0/uusimaa_5.0_jotakin_parempaa Viitattu 3.10. 2017.
Vasama, T. (27.9.2015). "Näissä tehtävissä ihmistä tarvitaan vuonna 2030”. Helsingin Sanomat. Saatavilla: www.hs.fi/paivanlehti/27092015/a1443149865635 Viitattu 27.9. 2016.
Webb, C. (31.8. 2016). 7 science-backed skills that will make you better at your job. World Economic Forum. Saatavilla: https://www.weforum.org/agenda/2016/08/skills-that-will-
make-you-love-your-job Viitattu 27.9. 2016
World Economic Forum (2016). The Future of Jobs. Employment, Skills and Workforce Strategy for the Fourth Industrial Revolution. Global Challenge Insight Report. Saatavilla:
http://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs.pdf Viitattu 27.6. 201