Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.
Työhyvinvoinnin
kustannukset
Avaintiedot-verkkopalvelu
työhyvinvointijohtamisen tukena
Työhyvinvoinnilla tuottavuutta –sem...
Esityksen rakenne
 Avaintiedot-verkkopalvelu
 Mitä palvelun tuottama aineisto kertoo?
– Miltä kustannukset näyttävät suh...
Avaintiedot
Apua työkyvyttömyyden kustannusten hallintaan ja arviointiin
 Palvelun avulla saa tietoa siitä,
– millaisia k...
Työkyvyttömyyden kustannukset
kertovat työkykyjohtamisen ja työkyvyn tuen toimivuudesta
4
Prosessit
Työkyvyttömyyden
kusta...
Avaintiedot – miksi ja kenelle?
 Kevalla 10 vuoden kokemus asiakasorganisaatioiden työkyvyttömyyskustannusten
laskennasta...
Tarkemmin palvelun sisällöstä
 Palvelu on perustunut aina todellisille, välittömille kustannuserille, jotka saadaan asiak...
Mitä palvelun
tuottama aineisto
kertoo?
Vertailutietoa
työkyvyttömyydestä
ja sen kustannuksista
Tarkasteltu aineisto (Q3/2018 lopussa)
 50 kuntaorganisaatiota, joista
– 34 kunta tai kaupunki
– 9 sote-organisaatio
– 7 ...
Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset
Suhteessa palkkasummaan, vuosina 2013-2017
9
3.0
3.3 3.4 3.4 3.3
0.8
0.9 0.8 0.9 ...
Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset
Osuus kokonaiskustannuksista, vuosi 2017
10
65%
17%
6%
8%
5%
Sairauspoissaolot
Ty...
Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset
Suhteessa palkkasummaan, organisaatiotyypeittäin
11
3.6 3.4
1.7
1.1
0.7
0.8
0.4
0...
Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset
suhteessa palkkasummaan, organisaatiot vuosi 2017
12
* Vuosi 2016
0
1
2
3
4
5
6
7...
Sairauspoissaolot
Henkilöt, päivät ja kustannukset
sairauspoissaolojaksoilla, vuosi 2017
14
Henkilöt Jaksot Päivät Kustannukset
0 päivää 42 ...
Henkilöt sairauspoissaolojaksoilla
Organisaatiotyypit, vuosi 2017
15
44
37
69
29
32
19
18
21
85 6
2
0%
10%
20%
30%
40%
50%...
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
14.0
16.0
18.0
Sairauspoissaolopäivät ammattiluokittain
Vuosi 2017, suurimmat ammattiluokat ...
17
0
5
10
15
20
25
30
35
Korkeintaan 24
vuotiaat
25-34 -vuotiaat 35-44 -vuotiaat 45-54 -vuotiaat Vähintään 55
vuotiaat
Jak...
Työeläkkeet
Työeläkkeiden alkavuus vuosina 2013-2017
Alkaneita eläkkeitä 100 työntekijää kohden
19
1.42 1.42
1.56
1.85
1.56
0.40 0.47
...
20
Työeläkkeiden alkavuus vuonna 2017
Alkaneita eläkkeitä 100 työntekijää kohden
0.00
0.20
0.40
0.60
0.80
1.00
1.20
1.40
1...
Työ- ja
työmatkatapaturmat
Tapaturmataajuus vuosina 2015-2017
Työ- ja työmatkatapaturmat 100 työntekijää kohden
22
6.2
5.65.8
6.8
7.6
4.2
0.7
1.2
0.0...
69
76 77
73 70
31
24 23
27 30
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
2013 2014 2015 2016 2017
työtapaturmajaksot työm...
Työterveyshuolto
Työterveyshuoltokustannukset
Kela I ja II palkkasummasta, vuosina 2013-2017
25
0.21 0.21
0.26 0.28 0.29
0.15
0.24
0.34
0.3...
0.00
0.10
0.20
0.30
0.40
0.50
0.60
0.70
0.80
0.90
1.00
1.10
m6
k33
s2
m5
m2
s9
s1
k4
k16
k21
k27
s7
k32
k5
m7
k15
m3
k14
s...
Miltä kustannukset
näyttävät suhteessa
yksityiseen sektoriin?
Tekemättömän työn vuosikatsaus
 Tekemättömän työn vuosikatsaus on tehty seitsemän kertaa, viimeksi syksyllä 2017
– Uusi j...
Kuntaorganisaatiot (N=19) Yritykset (N=86)
29
Yhdistetyn aineiston organisaatiot
Työntekijävaltaiset
yritykset
Toimihenkil...
Työkyvyttömyyden kustannukset yrityksissä ja
kuntaorganisaatioissa vuonna 2016
30
0.51% 0.79% 0.66%
0.48%
0.58% 0.53%
0.85...
31
Työkyvyttömyyden kustannukset, % palkkasummasta
Kunnat, muut kuntaorganisaatiot ja yritykset eroteltuina
0%
1%
2%
3%
4%...
Miten Avaintiedot
käyttöön?
Miten Avaintiedot käyttöön?
 https://www.keva.fi/tyonantajalle/avaintiedot/
 Avaintiedot-palveluun pääsee kirjautumalla ...
Johtaminen ja
työkyvyttömyyden
kustannukset suurissa
kuntaorganisaatioissa
Pääviestit ja kehittämissuositukset
Perustuu
So...
Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset
suurissa kuntaorganisaatioissa (tarkastettu 1.2.2018)
35
Mikä tutkimus?
36
Määrällisiä aineistoja yhdistävä
tutkimus 47 suuresta
kuntaorganisaatiosta
Kyselyaineistojen informantit...
Tutkimuksen asetelma
37
Tutkimuksen
päähavainnot
Työkyvystä ja työkyvyttömyydestä
39
Joka toinen suurien kuntaorganisaatioiden
henkilöstöstä sairasti tutkimuksen
tarkastel...
Työkyvyttömyyden kustannuksista
40
Työkyvyttömyyden kustannuksissa on
kuntaorganisaatioiden välillä eroja
Huomio pitkittyn...
Työkyvyn strategisesta johtamisesta, työkyvyn
tuesta ja työterveysyhteistyöstä
41
Työkyvyn strategisesta johtamisesta ja
t...
 Työkyvyn strateginen johtaminen, työkyvyn tukeminen ja
työterveysyhteistyö eivät ole suoraviivaisessa yhteydessä
työkyvy...
Kehittämissuositukset
Kehittämissuositukset 1
Strategisia näkökulmia
44
Työkykyä tukeva toiminta tulee nähdä entistä
kokonaisvaltaisempana toimi...
Kehittämissuositukset 2
Työkyvyn tuki ja työterveysyhteistyö
45
Lähiesimiesten koulutusta
työkyvyn tuen
toimintamallien kä...
Prochain SlideShare
Chargement dans…5
×

Työhyvinvoinnin kustannukset. Avaintiedot-verkkopalvelu työhyvinvointijohtamisen tukena.

110 vues

Publié le

Toni Pekka
Palvelupäällikkö, Keva
Työhyvinvoinnilla tuottavuutta –seminaari
Avaintyönantajat ry
6.11.2018, Helsinki

Publié dans : Économie & finance
  • Soyez le premier à commenter

  • Soyez le premier à aimer ceci

Työhyvinvoinnin kustannukset. Avaintiedot-verkkopalvelu työhyvinvointijohtamisen tukena.

  1. 1. Työhyvinvoinnin kustannukset Avaintiedot-verkkopalvelu työhyvinvointijohtamisen tukena Työhyvinvoinnilla tuottavuutta –seminaari Avaintyönantajat ry 6.11.2018, Helsinki Toni Pekka Palvelupäällikkö
  2. 2. Esityksen rakenne  Avaintiedot-verkkopalvelu  Mitä palvelun tuottama aineisto kertoo? – Miltä kustannukset näyttävät suhteessa yksityiseen sektoriin?  Miten Avaintiedot käyttöön?  Tutkimus: Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset suurissa kuntaorganisaatioissa 2
  3. 3. Avaintiedot Apua työkyvyttömyyden kustannusten hallintaan ja arviointiin  Palvelun avulla saa tietoa siitä, – millaisia kustannuksia työkyvyttömyys organisaatiolle aiheuttaa – mitä ilmiöitä kustannusten taustalla on – miten kustannuksiin voidaan vaikuttaa *  Ajallisia vertailuja ja vertailuja muihin organisaatioihin  Ennusteita työkyvyttömyyden kehityksestä  Tietosisällöt – sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet, työ- ja työmatkatapaturmat, työterveyshuollot  Hyödynnetään mahdollisimman paljon valmista tietoa  Tekoäly tukee tietojen syöttämistä ja tarkastamista  Käytössä kaikilla Kevan vakuuttamilla työnantaja- asiakkailla  Digitaalinen tunnistautuminen, osana työnantajan verkkopalvelukokonaisuutta 3
  4. 4. Työkyvyttömyyden kustannukset kertovat työkykyjohtamisen ja työkyvyn tuen toimivuudesta 4 Prosessit Työkyvyttömyyden kustannukset Johta- minen Johtaminen • Tavoitteet • Roolit ja vastuut • Mittarit • Seuranta ja arviointi Prosessit • Tunnettavuus • Koulutus • Roolit ja vastuut • Toimintamallien selkeys • Toimintakulttuuri Kustannukset • Sairauspoissaolot • Työtapaturmat • Työterveyshuolto • Työkyvyttömyyseläkkeet Investoinnit työkyvyn tukemiseen
  5. 5. Avaintiedot – miksi ja kenelle?  Kevalla 10 vuoden kokemus asiakasorganisaatioiden työkyvyttömyyskustannusten laskennasta sekä niihin liittyvien prosessien ja johtamisen kehittämisestä.  Uusi digitaalinen palveluratkaisu on rakennettu aiemman, asiantuntityöhön perustuneen palvelukokonaisuuden pohjalle. Palvelulla haluamme tukea edelleen asiakkaidemme työkykyjohtamista ja sen kehittämistä.  Palvelu on työväline sekä meille että asiakkaillemme, jonka avulla vaikutetaan työkyvyttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin koko julkisella sektorilla.  Palvelu korostaa henkilöstövoimavarojen merkitystä organisaation tavoitteiden saavuttamisessa. Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää.  Palvelu pyrkii käynnistämään ja tukemaan pitkäjänteistä työkykyjohtamisen kehittämistyötä. Keskeistä on, että organisaatiot itse tunnistavat, reagoivat ja ottavat kehittämisvastuun työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisestaan.  Palvelu soveltuu erityisesti proaktiiviseen ja suunnitelmalliseen toimintaan, jossa voidaan mitata ja arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta.  ”Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista ei voi ulkoistaa.” 5
  6. 6. Tarkemmin palvelun sisällöstä  Palvelu on perustunut aina todellisille, välittömille kustannuserille, jotka saadaan asiakkaan, Kevan tai muiden viranomaisten rekisteritiedoista.  Digitaaliseen palveluun kirjaudutaan kansallisella, työnantajille suunnatulla sähköisellä tunnistautumisratkaisuilla (Väestörekisterikeskuksen hallinnoima)  Sairauspoissaololaskentaan tarvittavat keskeytystiedot saadaan työnantajilta – Yksilöiviä tietoja ei ole palvelussa (GDPR) – Sairauspoissaolojen diagnoositietoja ei ole palvelussa – Asiakkaat toimittavat keskeytystiedot erillisellä toiminnallisuudella, joka hyödyntää automaatiota tietojen toimittamisen asiakastuessa ja toimitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisessa – Lopputuotteena kumuloidut sairauspoissaolopäivät (jaksot), sairastaneet henkilöt jaksoissa, kuukausittaiset poissaolot, jaksojen aiheuttamat kustannukset ja niiden osuus palkkasummasta  Tietoja työkyvyttömyydestä ja sen aiheuttamista kustannuksista voidaan tarkastella organisaatiota tarkemmalla tasoilla, kuten – Toimintayksiköittäin tai ammattiryhmittäin – Aikaisempien työkykyhaasteiden perusteella, esimerkiksi tiettyyn sairauspoissaoloryhmään kuuluvat – Edellyttää kuitenkin, että vähintään 5 työntekijän kriteeri täyttyy (ei yksilöiviä tietoja) 6
  7. 7. Mitä palvelun tuottama aineisto kertoo? Vertailutietoa työkyvyttömyydestä ja sen kustannuksista
  8. 8. Tarkasteltu aineisto (Q3/2018 lopussa)  50 kuntaorganisaatiota, joista – 34 kunta tai kaupunki – 9 sote-organisaatio – 7 muu organisaatio (esimerkiksi koulutustyönantaja tai teknisen sektorin osakeyhtiö)  Aineisto edustaa, vuoden 2017 tiedoilla – 280 000 kuntatyöntekijää – 7,1 MRD euron palkkasummaa 8
  9. 9. Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset Suhteessa palkkasummaan, vuosina 2013-2017 9 3.0 3.3 3.4 3.4 3.3 0.8 0.9 0.8 0.9 1.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.3 0.4 0.5 0.5 0.5 0.4 0.2 0.2 0.3 0.3 0.3 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 2013 2014 2015 2016 2017 Sairauspoissaolot Työkyvyttömyyseläkemaksu Kela II Tapaturmavakuutusmaksut Kela I
  10. 10. Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset Osuus kokonaiskustannuksista, vuosi 2017 10 65% 17% 6% 8% 5% Sairauspoissaolot Työkyvyttömyyseläkemaksu Kela II Tapaturmavakuutusmaksut Kela I
  11. 11. Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset Suhteessa palkkasummaan, organisaatiotyypeittäin 11 3.6 3.4 1.7 1.1 0.7 0.8 0.4 0.2 0.3 0.5 0.4 0.2 0.3 0.2 0.2 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 Kunnat ja kaupungit Sote-työnantajat Muu organisaatio Kela I Tapaturmavakuutusmaksut Kela II Työkyvyttömyyseläkemaksu Sairauspoissaolot
  12. 12. Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset suhteessa palkkasummaan, organisaatiot vuosi 2017 12 * Vuosi 2016 0 1 2 3 4 5 6 7 8 m1 m3 m6 m4 m2 m5 k33 s2 s6* k15 k16 s7 s8 k19* k1* s1 s3 k18 k17 k14 s9 k27 s4* k32 s5 k12 k11 k6 k23 k28 k4 k29 k21 k20 k7 k34 k13 k25 k10 k9* k30 k22 k3 k8 k2 k24 k31 Sairauspoissaolot Työkyvyttömyyseläkemaksu Kela II Tapaturmavakuutusmaksut Kela I Koko aineisto = 5,3 % k = kunta tai kaupunki = 5,9 % s = sote = 5,0 % m = muu organisaatio = 3,2 %
  13. 13. Sairauspoissaolot
  14. 14. Henkilöt, päivät ja kustannukset sairauspoissaolojaksoilla, vuosi 2017 14 Henkilöt Jaksot Päivät Kustannukset 0 päivää 42 0 0 0 1-7 päivää 30 28 9 14 8-29 päivää 19 42 25 36 30-59 päivää 5 16 20 23 60-89 päivää 2 7 12 12 vähintään 90 päivää 2 7 35 15 9 % 67 %30 % 50 %
  15. 15. Henkilöt sairauspoissaolojaksoilla Organisaatiotyypit, vuosi 2017 15 44 37 69 29 32 19 18 21 85 6 2 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kunnat ja kaupungit Sote-työnantajat Muu organisaatio 0 päivää 1-7 päivää 8-29 päivää 30-59 päivää 60-89 päivää vähintää 90 päivää
  16. 16. 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 14.0 16.0 18.0 Sairauspoissaolopäivät ammattiluokittain Vuosi 2017, suurimmat ammattiluokat aineistossa, kalenteripäivät (KVTES) 16
  17. 17. 17 0 5 10 15 20 25 30 35 Korkeintaan 24 vuotiaat 25-34 -vuotiaat 35-44 -vuotiaat 45-54 -vuotiaat Vähintään 55 vuotiaat Jaksot Päivät Kustannukset Sairauspoissaolojaksot, päivät ja kustannukset ikäryhmittäin, vuosi 2017
  18. 18. Työeläkkeet
  19. 19. Työeläkkeiden alkavuus vuosina 2013-2017 Alkaneita eläkkeitä 100 työntekijää kohden 19 1.42 1.42 1.56 1.85 1.56 0.40 0.47 0.38 0.41 0.39 0.27 0.24 0.24 0.22 0.24 0.10 0.08 0.13 0.13 0.12 0.00 0.50 1.00 1.50 2.00 2.50 3.00 2013 2014 2015 2016 2017 Täysi työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuet Osatyökyvyttömyyseläkkeet (sis. Osakutu) Vanhuuseläkkeet 0.40 0.47 0.38 0.41 0.39 0.27 0.24 0.24 0.22 0.24 0.10 0.08 0.13 0.13 0.12 0.00 0.10 0.20 0.30 0.40 0.50 0.60 0.70 0.80 0.90 1.00 2013 2014 2015 2016 2017 Täysi työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuet Osatyökyvyttömyyseläkkeet (sis. Osakutu)
  20. 20. 20 Työeläkkeiden alkavuus vuonna 2017 Alkaneita eläkkeitä 100 työntekijää kohden 0.00 0.20 0.40 0.60 0.80 1.00 1.20 1.40 1.60 1.80 2.00 m5 m1 m3 k33 s1 m4 s6 s7 k1 k4 s4 m2 k27 s2 k5 k32 k6 s8 k21 k9 k28 k17 k22 k16 k19 k11 k15 k26 s3 k12 s5 k13 s9 k7 k8 k18 k31 k3 k34 k2 k24 k23 k20 k29 k30 k10 k25 k14 Osatyökyvyttömyyseläkkeet (sis. Osakutu) Kuntoutustuet Täysi työkyvyttömyyseläke
  21. 21. Työ- ja työmatkatapaturmat
  22. 22. Tapaturmataajuus vuosina 2015-2017 Työ- ja työmatkatapaturmat 100 työntekijää kohden 22 6.2 5.65.8 6.8 7.6 4.2 0.7 1.2 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 2015 2016 2017 Kaikki Kunnat ja kaupungit Sote-työnantajat Muu organisaatio
  23. 23. 69 76 77 73 70 31 24 23 27 30 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 2013 2014 2015 2016 2017 työtapaturmajaksot työmatkatapaturmajaksot 96 92 91 91 92 4 8 9 9 8 työtapaturmapäivät työmatkatapaturmapäivät Työ- ja työmatkatapaturmien suhteellinen osuus, Jaksot ja päivät 23
  24. 24. Työterveyshuolto
  25. 25. Työterveyshuoltokustannukset Kela I ja II palkkasummasta, vuosina 2013-2017 25 0.21 0.21 0.26 0.28 0.29 0.15 0.24 0.34 0.38 0.33 0.00 0.10 0.20 0.30 0.40 0.50 0.60 0.70 2013 2014 2015 2016 2017 Kela I Kela II
  26. 26. 0.00 0.10 0.20 0.30 0.40 0.50 0.60 0.70 0.80 0.90 1.00 1.10 m6 k33 s2 m5 m2 s9 s1 k4 k16 k21 k27 s7 k32 k5 m7 k15 m3 k14 s3 k29 k2 k11 m4 k17 m1 s5 k22 k3 k12 k24 k34 k18 k7 k31 s8 k13 k9 k30 k20 k6 k28 k8 k25 k23 Kela I Kela II Työterveyshuoltokustannukset Kela I ja II palkkasummasta, organisaatiot, vuosi 2017* 26 Kela II Kela I
  27. 27. Miltä kustannukset näyttävät suhteessa yksityiseen sektoriin?
  28. 28. Tekemättömän työn vuosikatsaus  Tekemättömän työn vuosikatsaus on tehty seitsemän kertaa, viimeksi syksyllä 2017 – Uusi julkistus tulossa marraskuussa 2018, joka ei sisällä tällä kertaa yksityisen ja julkisen vertailua.  Yksityisen sektorin tulokset perustuvat Terveystalo Kustannusanalyysi –palvelun aineistoon  Kunta-alan aineisto perustuu Kevan Avaintiedot –palvelun aineistoon  Tarkasteltu kunta-aineisto sisältää vuoden 2015 ja 2016 tietoja valikoidussa kuntaorganisaatioiden ryhmässä  Laskelmat yhdenmukaistettu sairauspoissaolojen osalta (yksityisten alojen TES) – Muiden tietojen osalta on tarkasteltu organisaatiolle kohdistuneita välittömiä kustannuksia. – Huom! Työkyvyttömyyseläkemaksujen määräytymisperusteissa on kuitenkin sektorikohtaisia eroja.  Näin ollen tulokset eivät ole suoraan yhteismitallisia Avaintiedot-palvelusta saatujen tietojen kanssa! (Esimerkiksi muualla tässä esityksessä esitettyjen havaintojen kanssa) 28
  29. 29. Kuntaorganisaatiot (N=19) Yritykset (N=86) 29 Yhdistetyn aineiston organisaatiot Työntekijävaltaiset yritykset Toimihenkilövaltaiset yritykset 14 72 Tukku- ja vähittäiskauppa Huolto-, kunnossapito- ja projektiliiketoiminta Rakentaminen Teollisuus Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Muut 19 18 13 11 12 13 15 4 Kunta tai kaupunki Muu organisaatio Kuntaorganisaatiot työllistävät 70 000 HTV Yritykset työllistävät 69 000 HTV
  30. 30. Työkyvyttömyyden kustannukset yrityksissä ja kuntaorganisaatioissa vuonna 2016 30 0.51% 0.79% 0.66% 0.48% 0.58% 0.53% 0.85% 0.91% 0.88% 4.61% 4.03% 4.31% 0.00% 1.00% 2.00% 3.00% 4.00% 5.00% 6.00% 7.00% Kunnat 6,45% Yritykset 6,30% Koko aineisto 6,37% Työterveyskust. Työtapaturmavakuutus KuEL-varhemaksu/TyEL-työkyvyttömyysmaksu Sairauspoissaolokust.
  31. 31. 31 Työkyvyttömyyden kustannukset, % palkkasummasta Kunnat, muut kuntaorganisaatiot ja yritykset eroteltuina 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 9% 10% 11% 12% 13% 14% Y275 Y147 Y163 Y218 Y308 M2 Y352 Y259 Y61 Y68 Y64 Y229 Y287 Y161 Y281 Y226 Y288 Y299 Y301 Y356 Y276 Y220 Y317 Y59 Y278 Y353 Y269 Y33 Y270 Y62 Y309 Y326 Y303 K4 Y202 Y55 Y219 Y307 K13 K12 Y211 K3 Y336 Y148 Y346 Y339 Y44 Y312 M4 K1 Y305 Y203 K15 Y327 Y60 Y292 K7 Y350 Y135 Y319 Y285 M3 K9 Y271 Y290 Y57 K5 Y344 K14 Y349 Y311 Y201 M1 Y338 K10 Y217 Y324 Y9 Y337 Y347 Y313 Y210 Y322 Y256 Y263 Y252 K2 K11 K8 Y320 Y294 K6 Y257 Y351 Y199 Y297 Y273 Y243 Y340 Y244 Y45 Y330 Y343 Y333 Y329 Kunta Muu Yritys
  32. 32. Miten Avaintiedot käyttöön?
  33. 33. Miten Avaintiedot käyttöön?  https://www.keva.fi/tyonantajalle/avaintiedot/  Avaintiedot-palveluun pääsee kirjautumalla Kevan työnantajan verkkopalveluun.  Ennen palvelun käytön aloittamista henkilön, jolla on Katso-rooli KEVA – Taloussuunnittelusta vastaavan palvelut, tulee hyväksyä Avaintiedot- palvelun käyttöehdot.  Samalla hän voi antaa luvan käyttää oman organisaationsa tietoja verrokkiryhmässä.  Käyttöönottohyväksymisen jälkeen Avaintiedot- palveluun pääsee kaikilla Kevan Katso-rooleilla.  Tukea saa tarvittaessa omalta asiakaspäälliköltä tai työnantaja-asiakkaiden puhelinpalvelusta 020 614 2438 33
  34. 34. Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset suurissa kuntaorganisaatioissa Pääviestit ja kehittämissuositukset Perustuu Sosiaalivakuutuksen ammatillinen lisensiaattitutkimus TOPSOS Tarkastettu 1.2.2018 Toni Pekka
  35. 35. Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset suurissa kuntaorganisaatioissa (tarkastettu 1.2.2018) 35
  36. 36. Mikä tutkimus? 36 Määrällisiä aineistoja yhdistävä tutkimus 47 suuresta kuntaorganisaatiosta Kyselyaineistojen informantit Tarkasteltavista organisaatioista • Kustannuslaskelmat ja tutkimusaineistot koskevat vuosia 2014 ja 2015 • Kustannuslaskelmat muodostuneet Kevan asiakkailleen tuottaman Työkyvyttömyyskustannusten analyysipalvelun yhteydessä (vuodesta 2017 alkaen Avaintiedot) • Organisaatioiden henkilöstöasioista vastaavat (henkilöstöjohtajat) • Organisaatioille työterveyshuollon palveluita tuottavien toimijoiden vastuuhenkilöt • 31 organisaatiotyypiltään kunta tai kaupunki • 16 perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon kuntayhtymä • Organisaatioissa tutkimushetkellä 290 000 työeläkevakuutettua • Organisaatioiden palkkasumma tutkimushetkellä noin 9,8 miljardia euroa • Henkilöstömäärän mediaani 3 672 henkilöä, palkkasumman noin 130 miljoonaa euroa
  37. 37. Tutkimuksen asetelma 37
  38. 38. Tutkimuksen päähavainnot
  39. 39. Työkyvystä ja työkyvyttömyydestä 39 Joka toinen suurien kuntaorganisaatioiden henkilöstöstä sairasti tutkimuksen tarkasteluvuonna (vuonna 2014 tai 2015) korkeintaan 7 kalenteripäivää Vuoden 2012 lakiuudistuksella on ollut toimintaa ohjaava vaikutus Osatyökyvyttömyyseläkkeitä suositaan työkykyä tukevassa toiminnassa Kolme neljästä tapaturmasta tapahtui työpaikalla • Neljä viidestä sairasti alle 30 kalenteripäivää vuodessa • Yksi viidestä sairasti vähintään 30 päivää vuodessa • Kuntaorganisaatioissa, joissa oli keskimääräistä enemmän henkilöitä ja kustannuksia 30-59 sairauspoissaolopäivän jaksolla, panostivat muita useammin ehkäisevään työterveyshuoltoon 30-60-90 -päivän säännön mukaisesti. • Joka toinen alkanut työkyvyttömyyseläketapaus ei sisältänyt työjärjestelyjä (osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki) • Kunnissa täysien työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien alkavuus yleisempää kuin sote-organisaatioissa. Kyseiset eläkelajit aiheuttavat varhe-maksuja, toisin kuin osaratkaisut. • Tarkasteluvuosina tapahtui keskimäärin 3 työ- ja työmatkatapaturmaa 100 työntekijää kohden, jotka aiheuttivat vähintään 1+3 päivän poissaolon.
  40. 40. Työkyvyttömyyden kustannuksista 40 Työkyvyttömyyden kustannuksissa on kuntaorganisaatioiden välillä eroja Huomio pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin Kuntaorganisaatiot eivät investoi ennalta ehkäisevän työterveyshuoltoon Kolme neljästä tapaturmasta tapahtui työpaikalla • Sote-organisaatioiden kustannukset ovat kuntia ja kaupunkeja matalammat • Erilaiset ammatti- ja palkkarakenteet vaikuttavat eroihin, mutta eivät pelkästään selitä eroja • Viitteitä, että eroja selittävät muut kuin organisaatioiden taustatekijät, kuten työkyvyn tuen toimintamallit ja johtaminen • Neljä viidestä sairasti alle 30 kalenteripäivää vuodessa, mikä aiheutti kolmanneksen organisaatioiden sairauspoissaolopäivistä ja puolet sairaspoissaolokustannuksista • Vähintään 30 päivää sairastaneita oli 18 % henkilöstöstä, jotka aiheuttivat 66 % sairauspoissaolopäivistä ja 51 % kustannuksista • Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon investoidaan keskimäärin 0,2 % palkkasummasta • Painotus on sairaanhoidollisessa toiminnassa, 0,3 % palkkasummasta Tapaturmataajuuden ja tapaturmavakuutusmaksujen yhteys vaatii lisätarkasteluja.
  41. 41. Työkyvyn strategisesta johtamisesta, työkyvyn tuesta ja työterveysyhteistyöstä 41 Työkyvyn strategisesta johtamisesta ja työterveysyhteistyöstä • Työkyvyn johtaminen ei ole usein strategista. • Kehittämistarpeita on osaamiskartoituksissa ja henkilöstönäkökulman sisällyttämisessä strategioihin. • Tavoitteita asetetaan yleisesti, mutta mittaaminen ja mittarit ovat harvinaisempia. • Kehitettävää on tavoitteiden seurannassa, syiden tunnistamisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. • Työterveysyhteistyön kannalta haasteita on strategisessa kumppanuudessa ja organisaatioiden toimintaympäristön muutokseen liittyvässä tuessa. • Työterveysyhteistyön vaikuttavuutta arvioidaan vaihtelevasti. • Paitsi raportoinnissa, myös tiedon hyödyntämisessä on haasteita. • Arviot työterveysyhteistyön onnistumisesta vaihtelevat osapuolten kesken. Työkyvyn tuesta ja prosesseista • Yksittäisiä työkyvyn tukemisen toimenpiteitä tehdään, esimerkiksi osatyökykyisille luodaan uudelleensijoitusmahdollisuuksia yli toimialarajojen. • Työterveysyhteistyö onnistuu erityisesti yksilötyöhön ja työkykyyn liittyvissä asioissa. • Toimiala- ja linjajohto saavat varsin hyvin tietoa sairauspoissaoloista, työhyvinvoinnin tilasta ja eläkkeelle siirtymisestä. Haasteita on työkyvyttömyyteen ja eläkkeisiin liittyvissä kustannustiedoissa. • Suurin haaste on lähiesimiesten koulutus toimintamallien käyttöön. • Lähiesimiehillä ei aina ole käytössä jatkuvan seurannan apuvälineitä esimerkiksi sairauspoissaoloihin liittyen. • Kaikissa suurissa kuntaorganisaatioissa ei ole työkykykoordinaattoria.
  42. 42.  Työkyvyn strateginen johtaminen, työkyvyn tukeminen ja työterveysyhteistyö eivät ole suoraviivaisessa yhteydessä työkyvyttömyyden kustannuksiin.  Organisaatioissa, joissa työkyvyttömyyden kustannukset sijoittuvat alimpaan ja ylimpään neljännekseen, on toiminta keskimääräistä aktiivisempaa.  Perustelu: Ylimmän neljänneksessä työkyvyttömyyden kustannukset on havaittu ja niihin on reagoitu, mutta toimenpiteiden kustannusvaikutukset eivät ole lyhyellä aikavälillä nähtävissä, mutta pitkällä aikavälillä tämä on todennäköistä.  Yksittäiset toimenpiteet ovat selvemmin yhteydessä henkilöstön työkyvyttömyyteen kuin niiden kustannuksiin.  Perustelu: Toimenpiteet pyrkivät ensivaiheessa vaikuttamaan henkilöstön työkyvyttömyyteen, ja vasta toisessa vaiheessa ne vaikuttavat työkyvyttömyyden kustannuksiin. 42 Toiminnan yhteys työkyvyttömyyteen ja sen kustannuksiin
  43. 43. Kehittämissuositukset
  44. 44. Kehittämissuositukset 1 Strategisia näkökulmia 44 Työkykyä tukeva toiminta tulee nähdä entistä kokonaisvaltaisempana toimintana. Toiminta tuottaa kustannussäästöjä sekä lyhyellä (esim. sairauspoissaolot), että pidemmällä (esim. työkyvyttömyyseläkemaksut) aikavälillä. Investointinäkökulma on huomioitava työkyvyttömyyden kustannusten tarkastelussa. Esimerkiksi työterveyshuoltokustannuksista voidaan erottaa investointi- ja sairastavuuskustannukset. Erityinen huomio niihin työkyvyttömyyden osa-alueisiin, jotka aiheuttavat merkittävän osan organisaatioiden työkyvyttömyyden kokonaiskustannuksista. Työkyvyn johtamisen strategisuutta tulee kehittää erityisesti asetettujen tavoitteiden mittaamisen ja seurannan osalta. Kehitettävää on myös syiden tunnistamisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Henkilöstövaikutuksia tulee tarkastella kustannusvaikutusten rinnalla. Huomiota tulee kiinnittää henkilöstön työkyvyn tilaan, mutta myös laajempaan työhyvinvointinäkökulmaan (esimerkiksi tietoja yhdistämällä). Toimiala- ja linjajohdolla tulee olla selkeä ja määritelty rooli työkykyjohtamisen prosesseissa. Työterveyshuollon roolia strategisessa kumppanuudessa ja toimintaympäristön muutoksen tuessa tulee vahvistaa.
  45. 45. Kehittämissuositukset 2 Työkyvyn tuki ja työterveysyhteistyö 45 Lähiesimiesten koulutusta työkyvyn tuen toimintamallien käyttöön tulee tehostaa. Koulutus tulisi olla pitkäjänteistä ja jatkuvaa, ja jota tehdään, vaikka toimintamalleja ei olisikaan päivitetty. Kaikkiin suurtyönantajiin on perustettava työkykykoordinaattorin tai vastaavan toimi. Suurissa organisaatioissa tarvitaan useita henkilöitä, jotta työkuormitus säilyy kohtuullisena. Jatkuvan työkyvyn seurannan välineet, esimerkiksi sairauspoissaoloihin liittyen, tulee varmistaa jokaisella kuntatyöpaikalla. Digitaalisia ratkaisuja tulee suosia. Työkyvyttömyyden kustannustietoisuutta tulee lisätä kaikilla johtamisen tasoilla, mutta erityisesti lähiesimiestasolla. Erityinen huomio tulee kiinnittää pitkittyneisiin (yli 30 päivää) sairauspoissaolojaksoihin, joita on 10-20 % henkilöstöstä. Yksittäisten tilanteiden tunnistaminen ja tilannekuvan muodostaminen tukevat kumppanuutta työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuoltoyhteistyön tulee olla entistä useammin ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää, ja jonka tulee painottua työterveyshuollon kokonaiskustannuksissa. Työterveyshuollon tuottamaa raportointia tulee konkretisoida ja nopeuttaa. Tiedon hyödyntämistä tilaajan johtamisen välineenä tulee kehittää. Työterveysyhteistyön onnistumisen ja vaikuttavuuden arviointia tulee tehostaa. Mallioppimista eri kuntaorganisaatiotyyppien välillä tulee edistää. Tuloksista voidaan tehdä se yleistys, että kunnilla ja kaupungeilla olisi opittavaa sote-organisaatioiden työkyvyn johtamisesta ja niiden toimintamalleista.

×