Projektipäällikkö Leena Hassi, Oulu. Kouluterveyspäivät 18.9.2013.

1. Oulun seutu
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden
kustannusseuranta
Kouluterveyspäivät 18.9.2013
Leena Hassi, projektipäällikkö
TUKEVA 3 –Oulun seudun osahanke

2. • TUKEA – KEHITYSTÄ - VASTUUTA
• Hankkeen tavoitteena
pohjoissuomalaisten lasten, nuorten ja
lapsiperheiden hyvinvoinnin
edistäminen palveluja kehittämällä
Leena Hassi 2

3. TUKEVA - hanke
Hankkeen kesto 2008-2013
Osahankealueet:
o Kainuu
o Oulunkaari
o Lappi (mukaan 2010)
o Oulun seutu:
• 7 (10) kuntaa
• 233 200 asukasta
• 43% 0-29 – vuotiaita
Rahoitus: STM/ Kaste-ohjelma 75 %
kunnat 25 %

4. 4

5. • Oulun seudun kunnat käynnistivät syksyllä 2010 lapsi- ja
nuorisopoliittisen ohjelmatyön (LNPO) kahdella tasolla:
• Seudun yhteinen strateginen tavoiteohjelma valmistui 2012  suositus
kunnille
• Kunnat valmistelevat omat ohjelmansa valtuustojen hyväksyttäväksi 2013
• Seudullista ohjelmatyötä on tehty prosessiluonteisesti eri
toimijoiden yhteistyönä.
• Ohjelmatyön käynnistyessä Oulun seudulla oli n. 97 000 alle
30- vuotiasta ja 27 500 lapsiperhettä. Lasten ja nuorten
palvelujen järjestämiseen käytetään n. 600 milj. euroa
vuodessa.
5
LNPO prosessi Oulun seudun kunnissa
Leena Hassi

6. - Tavoitteena on rakentaa lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteisö-
suuntautunut strategia:
• lasten ja nuorten arjen tärkeimpien kehitysyhteisöjen (perhe, asuinalue,
harrastukset) sekä peruspalvelujen vahvistaminen ja kasvatuskumppanuus
• peruspalvelujen ja niiden tukipalvelujen vahvistaminen niin, että
erikoistuneiden palvelujen tarve ja kuormitus vähenevät
- Tavoitteena on ohjelmatyön painopisteen siirtäminen
ongelmien havaitsemisesta, ehkäisystä ja hoidosta
hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiseen
- Lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi huomioidaan kaikessa
kunnan päätöksenteossa
6
Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman
tavoitteet
Leena Hassi

7. • Katse tulevaisuuteen, vuoteen 2025
• Valmistaudutaan merkittäviin muutoksiin
• Hyväksytään hitaus, monta valtuustokautta
• Vaikutukset saadaan näkyviin vuosien kuluttua
• Kattaa lapset ja nuoret
• Raskauden alusta 29. ikävuoteen
• Mukaan kunnan kaikki toiminnat
• Yhdyskuntasuunnittelusta toimeentulotukeen ja
erikoissairaanhoitoon
• Kaksivaiheinen valmistelu
• Seudullinen ohjelma
• Kuntien omat ohjelmat23.9.2013 7
Keskeistä ohjelmatyössä

8. Miten otettiin haltuun laaja
kokonaisuus?
1. Tutkittiin hyvinvointikehitystä
2. Tarkasteltiin taloutta
3. Sovittiin tärkeistä näkökulmista
4. Pohdittiin strategisia vaihtoehtoja
5. Jaettiin kokonaisuus ohjelma-alueisiin
6. Keskityttiin kriittisiin toimenpideohjelmiin
7. Kiteytettiin ehdotuksia välittömiksi
toimenpiteiksi
8

9. 3. Tukipalvelut
peruspalvelujen
yhteydessä:
psykologi,
kuraattori, lääkäri,
puheterapeutti,
toimintaterapeutti,
yms.
2. Peruspalvelut
(kaikille): Neuvolat,
varhaiskasvatus,
perusopetus, ja sen
oppilashuolto, 2.
asteen koulutus ja sen
opiskelijahuolto,
nuorisotyö, kulttuuri,
liikunta, yms.
5.Erikoistason
eriytyneet
palvelut:
sijaishuolto,
psykiatrian
osastot, yms.
4. Erikoistuneet
palvelut: Lapsella/
nuorella/perheellä
useita asiakkuuksia
eri toiminta-
yksikköihin/
ammattihenkilöihin
1. Perhe,
asuinalue,
harrastukset:
Yhdyskunta-
suunnittelu,
kasvatus-
kumppanuus
Painopiste tasoille 1-3
Kunnan lapsi- ja
nuorisopolitiikan
toimintojen jäsentäminen
viidelle tasolle

10. Viisitasomalli
1. Hyvinvointi rakentuu arjen kehitysyhteisöissä (esim.
koti, asuinalue) (vaal.sininen)
2. Kaikille yhteisissä palveluissa (esim. neuvola,
varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto), ei
tarvetta muuhun tukeen/palveluihin (vihreä)
3. Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja konsultoivia
erikoistunutta asiantuntijuutta (mielenterveystyö,
sosiaalityö, erikoislääkäri) (keltainen)
4. Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin
palveluihin lastensuojelu, psykiatria) (oranssi)
5. Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai
nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulko-puolella,
useimmiten erityistason erikoistuneissa palveluissa
(sijaishuolto, osastohoito, erityiskoulu (punainen)Leena Hassi 10

11. Lapsi- ja nuorisopolitiikan uudistaminen vaikeaa:
1. Suunnitelmallinen hyvinvointiseuranta puuttuu
2. Taloussuunnittelun/kirjanpidon rakenteet eivät mahdollista
toiminnan suunnittelemista/seurantaa/arviointi kokonaisuutena
3. Asiakastietojärjestelmät hajottavavat lasten, nuorten ja perheiden
tiedot erillisrekistereihin
Nykyinen tiedonhallinta
– ei tue toiminnan johtamista kokonaisuutena lasten ja nuorten
näkökulmasta, eikä
– anna mahdollisuutta tehokkuuden/vaikutusten arviointiin
23.9.2013 11
”Kriittisimmät ohjelma-alueet”: Tiedonhallinta

12. 0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Lapsiperheidenindeksikorjatut palvelukustannukset
€/alle 18-vuotias
Oulun seutu
7920 –> 9308 €/alle 18 v
Oulun seutu/muutos 2005-2011:
+1388 €/18-vuotias, +18 %

13. Taloustietojen kertomaa
- Alle 18-vuotiaiden palvelukustannukset Oulun seudun kunnissa v.
2011 yht. n. 532 milj. € (9 308 €/ alle 18 v.)
 n. 35 % kuntien käyttömenoista
- Varhaiskasvatus, perusopetus ja lukio yht. 75 %, sosiaali- ja
terveyspalvelut 19 %, muut 6 %
- Yli 80 % palvelukustannuksista sijoittui tasoille 2 ja 3
- Vuosina 2005-2011 suhteellinen reaalikasvu oli tasoilla 4 ja 5
selvästi suurempaa (+45%) kuin tasoilla 2 ja 3 (+13%)
- Toimitilakustannukset olivat v. 2011 n. 14% palvelukustannuksista
(n. 1 250 €/ alle 18-v.)
Leena Hassi 13

14. Mihin kuntatalouden seurantamallia käytetään?
Osa kunnan
hyvinvointijohtamista (kunnan
palveluiden järjestäminen
kuntalaisten hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseksi)
• Taloustietojen raportointi ja
analysointi, tarkastelu eri
hallinnon tasoilla
Vaikuttavuuden arviointi
• Eri palvelutasojen kustannusten
tarkastelu
Seurantamallin käytön
aikataulutus
• Taloustietojen käyttäminen
osana sähköistä hyvinvointi-
kertomusta sekä
talousarviota ja
toimintakertomusta
Leena Hassi 14

15. KIITOS