Näkökulmia Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan SOSTEn hallitusohjelmatavoitteiden sekä jäsenjärjestöjen kannalta tarkasteltuna.
Vertti Kiukkaan esitys Politiikan kulmapöytä -tilaisuudessa 11.6.2015.
3. 1. Tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvu pysäytetään
- Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen on hallitusohjelmassa
sivuosassa.
- EU:n Eurooppa 2020-strategian köyhyyden vähentämistavoite ei näy
millään tavalla ohjelmassa.
- Hallitusohjelmaan sisältyy monia etuuksien leikkauksia ja korvausten
pienennyksiä jotka lisäävät toimeentulotukiriippuvuutta.
- SOSTEn tuloerojen ja eriarvoisuuden pysäyttämistä koskevat tavoitteet
eivät toteudu hallitusohjelmassa.
4. 2. Palvelujen painopiste ongelmien ehkäisyyn ja terveyden
edistämiseen
- Uusi hallitusohjelma on hengeltään hyvinvointia ja terveyttä edistävä.
Tämä näkyy esimerkiksi siinä että hallitusohjelman yhdeksi strategiseksi
painopisteeksi on valittu hyvinvointi ja terveys.
- Hallitusohjelmaan kirjatut lähtökohdat ovat kannatettavia. Tiukat
talousraamit luovat kuitenkin uhan sille, että ohjelman hyvät tavoitteet
voivat jäädä käytännössä saavuttamatta.
- SOSTEn ongelmien ehkäisyä ja terveyden edistämistä koskevat
tavoitteet toteutuvat periaatetasolla hallitusohjelmassa hyvin. Tiukat
talousraamit luovat kuitenkin uhan sille että kirjaukset eivät toteudu
käytännössä.
5. 3. Hankintalaki turvaa palvelujen käyttäjien osallisuuden ja
palvelujen monimuotoisuuden
- Hankintalakiin liittyen hallitusohjelmassa linjataan että hankintalaki tulee
uudistaa kansallista etua ja kansalaisten hyvinvointia tukevaksi.
- Järjestöjen rooli palvelutuottajina on huomioitu hallitusohjelmassa
- Käyttäjänäkökulma näkyy hankintalain yhteydessä hallitusohjelmassa
hyvin.
- Järjestöjen normiohjauksen keventämiseen on kiinnitetty huomiota.
Parhaimmillaan tämä mahdollistaa myös järjestöjen hankintamenettelyn
keventämisen tulevan hallitustyön aikana.
- SOSTEn hankintalakia koskevat tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa
melko hyvin.
6. 4. Työurat pidemmiksi — huomio vaikeasti työllistyviin
- Hallitusohjelmaan on kirjattu että sosiaaliturvajärjestelmää selkeytetään
osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja edistäväksi.
- Toimilla pyritään vahvistamaan vammaisten ja osatyökykyisten
henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille.
- Kirjauksen lähtökohta on hyvä, mutta samanaikaiset työllisyysvarojen
leikkaukset asettavat tavoitteen saavuttamiselle haasteita.
- SOSTEn vaikeasti työllistyvien työmahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet
toteutuvat hallitusohjelmassa.
7. 5. Kuntoutusjärjestelmä uudistetaan
- Hallitusohjelmassa on selvä kirjaus kuntoutusjärjestelmän
kokonaisuudistuksen toteuttamisesta.
- Kuntoutusuudistukset ovat olleet esillä vuosia ja edellisessä
hallitusohjelmassa oli lukuisia kuntoutusta koskevia kirjauksia. Nyt
siirrytään selkeämmin selvityksistä toimeenpanon tasolle.
- SOSTEn kuntoutusjärjestelmän uudistamiseen liittyvät tavoitteet
toteutuvat hallitusohjelmassa.
8. 6. Kansalaistoiminnan mahdollisuuksia vahvistetaan
- Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite perata säädökset, jotka eniten
haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja,
rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa.
- Kirjaus mahdollistaa vapaaehtoistoimintaa haittaavan normiohjauksen
keventämisen ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten vahvistamisen.
- SOSTEn kansalaistoiminnan mahdollisuuksienvahvistamiseen liittyvät
tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa.
9. 7. Kansalaistoiminnan rahoitus turvataan
- Hallitusohjelmassa vahvistetaan nykyinen käytäntö jossa
Veikkausvoittovaroja, totopeleistä saatavia tuloja ja Raha-
automaattiyhdistyksen tuloutusta vastaavat menot ovat budjettikehyksen
ulkopuolella.
- Hallitusohjelma ei sisällä kirjausta rahapeliyhtiöuudistuksesta. Asia
päätetään hallitusohjelmatyön jatkovalmistelussa.
- Ohjelmaan on kirjattu säätiöiden ja yhdistysten verokohtelun
selventäminen. Oikein toteutettuna tämä on järjestöjen kannalta
positiivinen muutos, joka voi selventää nykyisen verokohtelun epäselviä
alueita.
- SOSTEn kansalaistoiminnan rahoitusta koskevat tavoitteet toteutuvat
hallitusohjelmassa melko hyvin.
11. Talouspolitiikka
• Sipilän hallitus pyrkii nopeilla toimilla tasapainottamaan julkisen talouden.
Toimenpiteiksi hallitus esittää yhteensä 5,5 miljardin euron sopeutuksia.
• Sopeutustoimista 1,5 miljardia voidaan kuitenkin perua. Edellytyksenä on
sopimus työmarkkinaosapuolten kanssa, jossa sitoudutaan hyvin mataliin
palkankorotuksiin ja erilaisten etujen heikennyksiin.
• Hallitus siirtää verotusta työn verotuksesta haittaverojen suuntaan.
Muutos on hyvä, mutta tulee muistaa että terveysongelmia ei voida
ratkaista pelkästään verottamalla.
• Hallitus lähtee tekemään leikkauksia etupainotteisesti. Vuodelle 2016 on
suunniteltu yli 1,4 miljardin lisäsopeutusta, joka on selvästi suurempi kuin
sitä seuraaville vuosille suunnitellut sopeutustoimet.
12. Talouspolitiikka
• Käytännössä Sipilän hallituksen talouspolitiikalla on kaksi tavoitetta:
julkisen velkaantumisen pysäyttäminen sekä työllisyysasteen merkittävä
nostaminen. Hallitus tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta
• Sopeutuksen painottaminen menoleikkauksiin tarkoittaa sitä, että
sosiaaliturvajärjestelmään ja julkisiin palveluihin kohdistuu huomattavasti
kovempi paine kuin viime hallituskaudella.
• Hallituksen suunnitelmassa suurimmat leikkaukset kohdistuvat
koulutukseen sekä sosiaalietuuksiin ja sosiaalipalveluihin eli niihin
rakenteisiin ja toimintoihin, jotka ovat hyvinvointitalouden perusta.
13. SOSTE Suosittelee
• Säästöpäätösten tulonjakovaikutukset selvitetään viipymättä. Hallitus
tekee selvityksen perusteella sopeutukseen tarvittavat korjaukset, jotta
kokonaisuudesta muodostuu tuloeroja kaventava.
• Yksilön terveelliset valinnat tulee tehdä mahdollisiksi myös niille, joilla on
taloudellisia vaikeuksia selvitä arjen velvoitteista.
• Leikkausten vaikutukset ihmisten hyvinvoinnille sekä yhteiskunnan
kilpailukyvylle ja koheesiolle tulee tutkia. On vaara, että 1990-luvun
leikkausten tapaan nämä päätökset muodostuvat yhteiskunnalle jo
keskipitkällä aikavälillä erittäin kalliiksi
• Haittaverojen korottaminen on kannatettavaa. Erityisesti päihde- ja
mielenterveyshaittoja vähentämällä voidaan lisätä työvuosia.
15. Sosiaali- ja terveyspalvelut
• Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät lähtökohdat ovat
kannatettavia. Ohjelmassa painotetaan varhaista tukea, ennaltaehkäisevää
työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen.
Vahvistetaan kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja ihmisten osallisuutta.
• Palvelumuutosten perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen,
yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken.
• Hallitusohjelman yhdeksi strategiseksi painopisteeksi on valittu hyvinvointi
ja terveys. Ratkaisevaa on, miten painopisteen muutos toteutetaan
käytännössä.
• Hallitusohjelmassa on kirjaus kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen
toteuttamisesta. Kirjaus on SOSTEn tavoitteiden mukainen
16. Sosiaali- ja terveyspalvelut
• Päihdekuntoutuksen vaikuttavuutta tehostetaan. Tavoite on hyvä, mutta
kirjaus sisältää riskin palveluiden heikentämisestä.
• Lääke- ja matkakorvauksia heikennetään edelleen ja terveydenhuollon
asiakasmaksut kiristyvät. Myös keliakiaa sairastavien ruokakorvaus
poistuu.
• Yksityisen hammaslääkärin ja lääkärin Kela-korvaukset pienenevät.
• Hoito- ja palvelusuunnitelmien laadintavelvollisuutta kevennetään.
Suunnitelmavelvoitteen keventäminen saattaa johtaa hoidon
suunnitelmallisuuden laiminlyömiseen.
• Lääkehoidon kokonaisarviointia vahvistetaan. Uudistus on hyvä, jos se
saadaan toimimaan käytännössä.
17. Sosiaali- ja terveyspalvelut
• Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy kunnilta uusille
itsehallintoalueille, joita on korkeintaan yhdeksäntoista. Palveluiden
kansallista ohjausta vahvistetaan.
• Käytännössä hallituksen kirjauksen perusteella kuntapohjaisesta
järjestelmästä luovutaan. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy uusille itsehallintoalueille.
• Sote-ratkaisu etenee kolmiportaisesti: ensin päätetään hallinnosta ja
rakenteista, sitten rahasta ja lopuksi valinnanvapauden ja tuotannon
monipuolistumisesta. Hanketta varten asetetaan parlamentaarinen
seurantaryhmä.
• Hallitusohjelmassa painotetaan valinnanvapauden kasvattamista.
18. Sosiaali- ja terveyspalvelut
• Tavoitteena on vahva sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio
• Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät yhtenäistetään
järjestämisvastuussa olevilla alueilla
• Hallitus käynnistää kansallisen mielenterveyttä edistävän ja yksinäisyyttä
ehkäisevän ohjelman
• Hallituksen on tarkoitus ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja
perhevaikutusten arviointi
• Omaishoitoon ja vanhusten kotihoitoon kiinnitetään huomiota
19. SOSTE Suosittelee
• Hallitusohjelman kirjaukset kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen
toteuttamisesta ja lääkehoidon kokonaisarvioinnin vahvistamisesta ovat
kannatettavia. Uudistukset tulee toteuttaa käyttäjälähtöisesti.
• Hallitusohjelmaan on kirjattu useita kannatettavia ohjelmia ja tavoitteita
(esim. lapsivaikutusten arviointi, yksinäisyyden estäminen,
mielenterveyden edistäminen). Ohjelmille tulee varata riittävät resurssit ja
laatia konkreettiset tavoitteet.
• Päihdekuntoutuksen ja – huollon vaikuttavuusuudistuksen periaatteena on
oltava ihmisarvon kunnioittaminen ja työhön palaamisen tukeminen.
• On selvitettävä leikkausten ja asiakasmaksujen korotusten
kokonaisvaikutukset eri väestöryhmiin ja huolehdittava siitä, että taakka
jakautuu tasapuolisesti.
20. SOSTE Suosittelee
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen yhteydessä tulee luoda
väestöpohjaltaan riittävän vahvoja sote alueita ja huolehtia riittävästä
keskusohjauksesta. On huolehdittava myös poikkihallinnollisesta
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.
• Jos sote-alueet ovat itsehallinnollisia, tulee eri palveluiden rahoituksen
virrat ohjata kulkemaan niiden kautta. Samalla järjestelmien ylläpito ja
maksuliikenne on hoidettava keskitetysti Kelan toimesta.
• Valinnanvapauden lisäämistä tulee tarkastella erityisesti palveluiden
laadun, saatavuuden ja kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
22. Sosiaaliturva ja eriarvoisuuden
vähentäminen
• Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ei ole hallitusohjelman
keskiössä.
• Suomi on vuonna 2010 laaditun Eurooppa 2020-strategian mukaisesti
sitoutunut vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten
määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Tavoite ei näy millään tavalla
hallitusohjelmassa.
• Työvoimahallintoa uudistetaan ja vastuuta vaikeasti työllistyvien
palveluista siirretään kunnille. Kumpikin näistä uudistuksista on
kannatettava.
• Asuntopolitiikkaan pyritään vaikuttamaan niin, että kohtuuhintaisen
vuokra-asunnon löytäminen pienituloiselle helpottuu.
23. Sosiaaliturva ja eriarvoisuuden
vähentäminen
• Hallitusohjelmaan sisältyy monia etuuksien leikkauksia ja korvausten
pienennyksiä, jotka vaikuttavat kumuloituvasti pieni- ja keskituloisille sekä
sosiaaliturvan varassa eläville:
- Asuntolainojen korkovähennysoikeutta lasketaan, jäte-, kiinteistö ja sähköveroa
korotetaan, opintotukea leikataan, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun kohdistuu
leikkauksia, eläkeläisten asumistuesta säästetään (yhdistetään yleiseen asumistukeen),
asumistukimenoja karsitaan, työttömyysturvaa ja vuorotteluvapaata rajataan, lapsilisän ja
opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan, KEL/KHI-perusteiset indeksikorotukset
jätetään tekemättä 2016 (ei koske toimeentulotukea), tämän jälkeen korotukset
odotetun äärimaltillisen palkkaratkaisun mukaisesti 2017–2019 (0,4 %), lääkekorvauksista
säästetään, vanhempainvapaiden lomakarttuman korvaaminen työnantajalle rajataan
kuuteen kuukauteen, poistetaan myös vanhempainvapaan 30 päivän korotusosan
korvaaminen, sairauspäivärahojen tulorajoja kiristetään ja korvausastetta muutetaan,
matkakorvausten omavastuuosuutta kasvatetaan, asiakasmaksuja korotetaan
(pitkäaikainen laitoshoito, palveluasuminen, kotiin annettavat palvelut ja muut sote-
palveluista perittävät asiakasmaksut), päivähoitomaksuja korotetaan.
24. Sosiaaliturva ja eriarvoisuuden
vähentäminen
• Jos yhteiskuntasopimukseen ei päästä tulee lisää leikkauksia:
- Yksityisten lääkäripalveluiden ja hammaslääkärillä käynnin korvaukset, lapsilisät,
opintotuki, TyEl- ja Yel-sidonnaisten etuuksien indeksikorotusten puolittaminen 2018 ja
2019, työttömyysturva, vuorotteluvapaasta ja aikuiskoulutustuesta luopuminen,
vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen kokonaan, tuloverotuksen
indeksijäädytys 2018, sähköveron korotus, asuntolainojen korkovähennysoikeuden
poistaminen
• Hallitusohjelmaan on kirjattu esitys perustulokokeilusta.
• Sosiaaliturvajärjestelmää selkeytetään osatyökykyisten työllistymistä
kannustavaksi ja edistäväksi. Toimilla pyritään vahvistamaan vammaisten
ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille
työmarkkinoille. Tämä on SOSTEn tavoitteiden mukainen ja kannatettava
uudistus.
25. SOSTE Suosittelee
• Kaikkien päätösten tulonjakovaikutukset tulee selvittää ja päätöksenteon
yhteydessä on huolehdittava yhteiskunnan eheydestä.
• Hallitustyössä on huolehdittava, että hyvinvointi ja terveyden edistäminen
säilyvät strategisina tavoitteina kaikessa päätöksenteossa. Tämä tulee
varmistaa vaikuttavuusarvioinneilla.
• Hallitusohjelmassa linjatut ensisijaisten etuuksien leikkaukset ja
indeksijäädytykset eivät ole yhteiskuntapoliittisesti perusteltuja.
Leikkaukset lisäävät toimeentulotukiriippuvuutta ja laskevat ihmisten
hyvinvointia. Toimeentulotukiriippuvuus heikentää
työllistymismahdollisuuksia ja toimii hallitusohjelman työllisyystavoitteita
vastaan.
26. SOSTE Suosittelee
• Hallitusohjelmaan sisältyy monia etuuksien leikkauksia ja korvausten
pienennyksiä, jotka vaikuttavat kumuloituvasti pieni- ja keskituloisille sekä
sosiaaliturvan varassa elävien toimeentuloon. Toimien vaikutukset
köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvulle tulee arvioida ennen
päätöksentekoa.
• Sosiaaliturvaa tulisi uudistaa tarkastellen yhteiskunnallisia ja taloudellisia
hyötyjä pidemmällä aikavälillä. Leikkausten kohdalla tulisi arvioida,
synnyttävätkö ne lisää kuluja toisaalla.
• Työvoimahallintoa ja vaikeasti työllistyvien palveluita koskevat uudistukset
tulee toteuttaa niin että ne eivät johda palveluiden resurssit turvataan.
27. SOSTE Suosittelee
• Asuntopoliittisten uudistusten lähtökohdaksi tulee valita eheän ja
tasapainoisen yhdyskuntarakenteen edistäminen. Tarpeetonta byrokratiaa
tulee välttää.
• Perustulokokeilun perustuslainmukaisuus tulee selvittää huolellisesti.
Kokeilua on syytä edistää vain, mikäli sen ennakoidaan johtavan
merkittävään byrokratian vähenemiseen ja etuusjärjestelmän
yksinkertaistumiseen. Kokeilun ei myöskään tule johtaa vähimmäisturvan
laskuun.
• Sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen osatyökykyisten työllistymistä
kannustavaksi ja edistäväksi tulee toteuttaa yhteistyössä osatyökykyisiä
edustavien järjestöjen kanssa, ja niin että se ei johda sosiaaliturvan
heikentymiseen.
29. Kansalaistoiminnan roolit ja
toimintamahdollisuudet
• Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite perata säädökset, jotka eniten
haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja,
rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa.
• Hankintalakiin liittyen hallitusohjelmassa linjataan että hankintalaki tulee
uudistaa kansallista etua ja kansalaisten hyvinvointia tukevaksi.
• Hallitusohjelma ei sisällä kirjausta rahapeliyhtiöuudistuksesta. Asia
päätetään hallitusohjelmatyön jatkovalmistelussa.
• Ohjelmaan on kirjattu säätiöiden ja yhdistysten verokohtelun
selventäminen.
30. Kansalaistoiminnan roolit ja
toimintamahdollisuudet
• Hallitusohjelmassa vahvistetaan nykyinen käytäntö jossa
Veikkausvoittovaroja, totopeleistä saatavia tuloja ja Raha-
automaattiyhdistyksen tuloutusta vastaavat menot ovat budjettikehyksen
ulkopuolella.
• Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite syventää julkisen, yksityisen ja
kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa.
• Terveyden edistämiseen liittyen ohjelmaan on kirjattu tavoite
toimeenpanna terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet ja
toimintamallit yhteistyössä järjestöjen kanssa.
31. SOSTE Suosittelee
• Kevennetään vapaaehtoistoimintaa häiritsevää tarpeetonta normiohjausta
• Säilytetään yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan verovapaus ja
selvennetään säätiöiden ja yhdistysten verokohtelua tiiviissä yhteistyössä
järjestöjen ja säätiöiden kanssa.
• Toteutetaan rahapeliyhtiöuudistus viipymättä tiiviissä yhteistyössä
edunsaajien kanssa. Uudistus tulee toteuttaa rahapelijärjestelmän
tarkoitusta ja periaatteita kunnioittaen.
• Nykyisellään järjestöt joutuvat kilpailuttamaan hankintansa hankintalain
mukaisesti, kuten kunnat tai valtio, jos ne saavat julkista tukea yli puolet
budjetistaan. Kilpailutusvelvoite lamaannuttaa erityisesti pienten
järjestöjen toimintaa ja sitä tulee keventää hankintalain uudistamisen
yhteydessä.