SOSTE ja sote
•
0 j'aime•328 vues
Johtaja Anne Knaapin esitys SOSTEN valtuustossa 12.10.2016
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (20)
Similaire à SOSTE ja sote
Similaire à SOSTE ja sote (20)
Plus de SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Plus de SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (20)
SOSTE ja sote
- 1. SOSTE & sote SOSTEn valtuusto 12.10.2016 kh Jungman Johtaja Anne Knaapi
- 2. Aikataulu Valinnan- vapaus- ja rahoitus-HE lausunto- kierrokselle Valinnan- vapaus- ja rahoitus-HE eduskuntaan Lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymä- aika Järjestämis- laki ja maa- kuntalaki julki kommen- teille ja lausunto- kierrokselle HE sote- järjestämis- laiksi ja maa- kuntalaiksi eduskuntaan Sote- järjestämis- laki ja maa- kuntalaki voimaan 1.7.2017 Väliaikais- hallinto Maakunta- vaalit 1.1.2019 järjestämis- vastuu maakunnille 6-8/16 11-12/16 2/17 7/17 17-18 1/19 Järjestämislaki ja maakuntalaki Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen
- 3. Maakuntauudistuksen aikataulu Esivalmistelu Lainsäädäntö voimaan /maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet 2016 – 6/2017 7/2017 – 3/2018 Ensimmäiset maakuntavaalit 2016 2017 2018 2019 1/2018 Maakunnat aloittavat toimintansa 1/2019 4/2021 Kuntavaalit ja maakuntavaalit Kunta- vaalit 4/2017 2020 2021
- 5. SOSTEn sote -roadshow Kokkola ma 22.8 ap Oulu ma 22.8 ip Mikkeli pe 26.8 ap Jyväskylä pe 26.8 ip Kouvola ma 5.9 ap Lappeenranta ma 5.9 ip Pori ti 6.9 ip Turku ke 7.9 ap Rovaniemi to 8.9 ip Vaasa ma 12.9 ap Seinäjoki ma 12.9 ip Tampere ti 13.9 ap Hämeenlinna 13.9 ip Joensuu pe 23.9 ap Helsinki ti 4.10. ap Lahti ma 26.9 ip Kuopio pe 23.9 ip Kajaani to 29.9 ip AKn 12.10.2016 Oulu ma 22.8. Mikkeli pe 26.8. Kouvola ma 5.9 Pori ti 6.9. Vaasa ma 12.9 Tampere ti 13.9 Joensuu pe 23.9 Kuopio pe 23.9 Uusimaa ma 26.9
- 7. Muutoksen elementtejä Rakenne- ja rahoitus- uudistus Toimiva työn- ja vastuunjako Asiakkaan valinnan- vapaus Digitalisaatio Palvelut kuntoon Yhteistyö ja yhteiskehittäminen; maakunta, kunta, järjestöt, yritykset, asukkaat
- 8. Sote-uudistuksen kärkiviestit • Järjestöjen edustamien ihmisryhmien näkökulmasta • Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen näkökulmasta
- 9. Järjestöt ja sote-uudistus • Perusta: sote-järjestöjä yhteensä noin 10 000 • Sote-uudistus kytkeytyy järjestöihin ennen kaikkea myytävien sote-palvelujen ja toisaalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta. • Myytäviä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa noin 1000 järjestöä eli 1/10 • Valtaosalla on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. • Lisäksi myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns. järjestölähtöistä auttamistoimintaa, joustavaa matalan kynnyksen apua kansalaisille. Tällaista on mm. kriisikeskukset, mielenterveyskuntoutujien Klubitalot ja työttömien päivätoiminta.
- 10. Rahoitusuudistus - yleistä • Sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa on pidettävä huoli riittävästä taloudellisesta liikkumavarasta, jotta uudet rakenteet sekä toimintamallit saadaan tehokkaasti käyttöön. Kustannussäästöjä on haettava ensisijaisesti pitkällä aikavälillä. • On tärkeää, että valtion kautta maakunnille kanavoidussa rahoituksessa turvataan alueiden yhdenvertaiset mahdollisuudet järjestää asukkaidensa palvelut ja että alueiden väliset erot eivät saa kasvaa liian suuriksi. • Rahoitusratkaisulla poistettava osaoptimointia ja sen vähentämiseksi lääke- ja matkakorvaukset sekä vastuu sairauspäivärahoista on siirrettävä maakuntien vastuulle kuitenkin niin, että Kela hoitaa teknisen maksatuksen.
- 11. Rahoitusuudistus - yleistä • Maakuntien valtion rahoituksesta noin 1 % perustuisi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tätä osuutta voisi tulevaisuudessa kasvattaa, jotta myös maakunnissa olisi vahvempi kannuste hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. • Kuntakohtaisen hyte-kertoimen indikaattoreissa olisi huomioitava myös sote-järjestöjen asiantuntemuksen käyttö (esim. eri asiantuntijaelimissä).
- 12. Rahoitusuudistus - yleistä • Maakunnan ja siihen kuuluvien kuntien on tehtävä yhteistyötä asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Pitkäjänteinen yhteistyö vaatii resursseja ja pysyviä yhteistyörakenteita (esim. hyte- koordinaattoreita ja – verkostoja) niin paikalliselle tasolle kuntiin kuin kuntien ja maakuntien välille. • On sallittava maakunnille pitkäaikainen lainaaminen, jolloin kehittävien investointien toteuttamisedellytykset parantuvat huomattavasti. • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantaa, arviointia ja raportointia on jatkuvasti kehitettävä ja hyödynnettävä niin maakunnissa kuin kunnissa.
- 13. Rahoitusuudistus Asiakasnäkökulma • Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi yhdenvertaisen lääkehoidon tai sosiaali- ja terveydenhoidon toteutumiselle. • Sosiaali- ja terveydenhuollon eri maksukatot tulee yhdistää tarkoituksenmukaisella tavalla. • Asukkaille pitää taata yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. • Asiakkaan kannalta epätarkoituksenmukaisen monikanavarahoitus on purettava.
- 14. Rakenneuudistus Asiakasnäkökulma • Sote-integraation toteutuminen edellyttää hallinnollista / toiminnallista yhdistymistä sekä muutoksia ammattilaisten toimintatavoissa = hallinnon rajat on ”häivytetty” palvelunkäyttäjältä. • Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tulee asettaa uudistuksessa keskiöön. • Sujuva tiedonkulku on turvattava eri tuottajien kesken, jotta asiakas saa parhaimman mahdollisen palvelun.
- 15. Rakenne- ja rahoitusuudistus Järjestönäkökulma: - Järjestöt ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia - Järjestöjen RAY- ja kunta-avusteiset toiminnot ovat osa sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluketjua • Pienten- ja keskisuurten palveluntuottajien asema on turvattava (mm. yksityisiltä tuottajilta hankittavien palveluiden vähimmäismäärää koskevat tavoitteet) • Hankintojen kriteereissä huomioitava hinnan ohella palvelun laatu, paikallisuus, jatkuvuus ja riittävä erityisasiantuntemus, jos on kyse pienistä asiakasryhmistä.
- 16. Rakenne- ja rahoitusuudistus Järjestönäkökulma: • Järjestöjen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on keskeistä. Maakuntien on huomioitava palvelustrategiassaan järjestöjen kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan toimintamahdollisuudet palvelutuotannon lisäksi. • Maakunnan palvelustrategian tavoitteiden toteutumista mittaaviin indikaattoreihin on saatava hyvinvoinnin ja terveyden edistymistä osoittavia mittareita.
- 17. Rakenne- ja rahoitusuudistus Järjestönäkökulma: • Sote- ja maakuntauudistuksissa on varmistettava, että kunnat ja maakunnat rahoittavat jatkossakin kuntalaisia tukevaa, monimuotoista järjestötoimintaa (mm. yhdistysavustukset). • Jokaiseen maakuntaan on perustettava järjestöasiain neuvottelukunta ja resursoitava järjestöjen yhteistoimintaverkosto. • Julkisen sektorin ja järjestöjen vastuut on pidettävä kirkkaina.
- 18. Toimiva työn- ja vastuunjako • Sosiaali- ja terveysjärjestöt on otettava mukaan sote- ja maakuntauudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä valtakunnan että maakuntien tasolla. • Järjestöjen, kuntien ja maakuntien yhteistyö on määriteltävä maakunnan palvelustrategiassa. • Osittain RAY:n ja osittain kunta-avustuksilla toimivien järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava: neuvottelut maakunnan ja kuntien kanssa.
- 19. Toimiva työn- ja vastuunjako • Järjestöjen keskinäistä yhteistyötä on tiivistettävä vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa sekä palvelutuotannossa. • Uusien kumppanuuksien etsimiseen on kannustettava julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. • ”Sote muuttaa järjestöjen roolia ehkä enemmän mitä osaamme nyt nähdä.” Järjestöbarometri 2016 • On luotava yhteinen, järjestölähtöisen palvelutuotannon brändi, mikä toimisi myös kilpailuvalttina.
- 20. Asiakkaan valinnanvapaus Asiakasnäkökulma: • Valinnanvapausmallissa omatiimi (tai vastaava) sekä henkilökohtainen budjetointi ovat varteenotettavimmat tavat toteuttaa asiakkaan valinnanvapaus. Palvelusetelin suuruuden on oltava riittävä suhteessa asiakkaan todellisiin kustannuksiin. • Palvelukokemuksia sekä muuta palveluntuottajiin liittyvää dataa on avoimesti pystyttävä vertailemaan aidon valinnanmahdollisuuden varmistamiseksi.
- 21. Asiakkaan valinnanvapaus Asiakasnäkökulma: • Palveluohjaus on turvattava etenkin niiden ihmisten kohdalla, jotka käyttävät paljon palveluja ja jotka tarvitsevat tuettua päätöksentekoa. • Erityisesti paljon palveluja käyttävän kansalaisen palvelukokonaisuuden on oltava suunniteltu ja koordinoitu, sille pitää määritellä yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea palveluntuottajien ja vastuutahon välillä. Näin varmistetaan myös sote-integraatio.
- 22. Asiakkaan valinnanvapaus Järjestönäkökulma: • Valinnanvapausmalli on rakennettava sellaiseksi, että pienten ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuudet toimia sote-markkinoilla turvataan (omatiimit, lähipalvelut) • Valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut on toteutettava mahdollisimman laajasti asiakasvalintajärjestelmän kautta (= siten, että tuottajia ei kilpailuteta). • Verkostojen ja kumppanuuksien luominen on tehtävä mahdollisimman helpoksi lainsäädännöllä. • Valinnanvapauden piiriin tulevien palveluiden korvaustason on oltava samasta palvelusta saman suuruinen kaikille palveluntuottajille.
- 23. Digitalisaatio Asiakasnäkökulma: • Eri potilas/asiakastietojärjestelmien tulee keskustella keskenään ja niitä tulee yhtenäistää hallitusti siten, ettei potilasturvallisuus missään kohtaa vaarannu. • Potilas/asiakastietojen tulee olla ajan tasalla ja palvella asiakkaan kokonaisvaltaista palveluntarpeen arviointia. • Uusia sähköisiä palvelumuotoja tulee kehittää unohtamatta kuitenkaan erityisryhmiä tai ihmisen tarvetta tulla kohdatuksi kasvotusten.
- 24. Digitalisaatio Järjestönäkökulma: • Järjestöjen ollessa osa palveluketjua, niillä on oltava käytössään tarpeelliset potilas/asiakastiedot sekä tietojärjestelmät. • Potilas/asiakastietojen liikkuminen eri palveluntuottajien välillä on tehtävä mahdollisimman helpoksi. • Pieniä ja keskisuuria toimijoita on tuettava uusien tietojärjestelmien käyttöönotossa. • Tietoa järjestöjen tarjoamasta palvelusta tulee löytyä maakunnan sähköisistä palveluhakemistoista.