Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuolto

1. Kohti huomisen rahoitusmallia
Antti Kivelä 21.10.2014

2. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuolto
o
Uudessa sote-mallissa Järjestäjän ja Tuottajan tulisi olla
mahdollisimman erillisiä rooleja. Järjestäjän tärkein tehtävä
on ohjata ja valvoa tuottajia.
Hyödynnetään kaikkien toimijoiden, julkisen, kolmannen sektorin
ja yritysten osaaminen monituottajamallissa.
Pitkällä tähtäimellä asiakkaan valinnanvapaus laajenee (vrt.
EU/rajat ylittävä terveydenhuolto)
Kansalaisille tulee turvata tasavertaiset sosiaali- ja
terveyspalvelut.
Omahoidon rooli kasvaa, asiakas on oman hyvinvointinsa
asiantuntija. Uusi teknologia ja geenitietous tuovat
kansalaisille yksilölliset, räätälöidyt hoitomuodot.
Sote-integraatio on toteutettava jokaisella toiminnan tasolla.
Rakennetaan yksilölähtöisiä, läpinäkyviä palvelukokonaisuuksia.

3. Sitran suunnittelua ohjanneet tavoitteet
1. Ratkaisumallissa keskitytään kokonaiskustannusten nousun hillintään
2. Ratkaisuissa huomioidaan koko ihmisen elämänkaari
3. Koko sote-järjestelmän parempi ohjattavuus
4. Pyritään mahdollisimman suoriin kassavirtoihin (läpinäkyvyys, ohjaus, tehokkuus)
5. Läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden tueksi on rakennettu palvelupaketit
6. Vältetään päällekkäistä palvelutarjontaa
7. Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, työkyvyn ylläpidon ja
sairastumisen ennaltaehkäisyn tulee olla kannattavaa (insentiivit)
8. Osaoptimoinnin mahdollisuudet minimoidaan
9. Huomioidaan palvelujen ja etuuksien saatavuus
10. Asiakkaan valinnanvapaus vrt. EU:n potilasdirektiivi

4. Palvelupaketit järjestämisen ja tuottamisen työkaluna
4
Palvelupaketit ovat sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevan
kunnan ja kuntayhtymän välisen tulosohjauksen työkalu ja
järjestämispäätöksen konkretisointi. Palvelupaketti on myös vuotuisen tilauksen
väline, hinnan määrittelee järjestäjä, ei tuottaja.
STM, Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta
Palvelupaketit tarjoaa sote-alueen ja STM:n väliseen neuvotteluun työkalun,
jolla ohjataan ja seurataan sote-alueen toimintaa palvelurakenteen
kehittämisessä.
15-17
palvelupakettia
Sote-alueet
(järjestämisvastuu)
Palvelun tuottajat
(tuottamisvastuu)

5. Palvelupakettien hyödyt järjestäjälle eli sote-alueelle
5
• Sote-palvelut jaotellaan hallittaviin kokonaisuuksiin, joita järjestäjä tilaa.
Palvelupaketeissa palvelut integroidaan asiakaslähtöisesti tuotannon
tasolla.
• Saadaan työkalu, jolla palvelurakenteita ohjataan vaikuttavampaan ja
kustannustehokkaampaan suuntaan
• Järjestäjä tilaa palveluja läpinäkyvästi, lähipalvelut ja keskitetyt palvelut
huomioiden
• Järjestäjä pystyy seuraamaan, kohtaavatko kysyntä ja tarjonta
• Saadaan aikaan palvelujen yhdenmukainen tuotteistus ja tuotehinnat
halutulle tasolle
• Kustannusten läpinäkyvyys, palveluntuottajien ohjattavuus ja palvelujen
saaminen optimaaliseen käyttöön
• Laadun ja vaikuttavuuden indikaattorit saadaan kytkettyä
palvelupaketteihin ja kustannuksiin.

6. Palvelupakettien hyödyt palvelun tuottajille
• Palvelun tuottaja saa ymmärrettävän tilauksen, josta on kokonaisuutena
vastuussa
• Hinnoittelu kannustaa hoitamaan potilaan/asiakkaan kokonaisvaltaisesti –
tuottajalla myös vastuu palvelupaketin kokonaisuudesta
• Palveluntuottaja vastaa jo tuotannon tasolla, että integraatio
perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon välillä toimii
palvelupakettien sisällä
• Potilaan valinnanvapauden taso määritellään selkeästi
• Palvelutuotannon rahoitus kannustaa kehittämään palveluja
tehokkaammiksi
• Palveluntuottajilla on oikeus organisoida palvelupaketin tavoitteet täyttävä
tuotanto tarkoituksenmukaisella tavalla (esim. alihankkijat, kolmas sektori,
omaiset, palvelusetelit). Tilaajan kanssa sopimuksen tehnyt tuottaja on
kuitenkin vastuussa kokonaisuudesta.

7. Esimerkki 1: Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti
Toiminta (taso1 ) Palvelu (taso 2 ) Tuote (taso 3)
Alatuote
(taso 4) Valinnaisuus
Tuottajahinta
sidotaan
Hoidon ja palvelun
tarpeen arvio
Mielenterveys- ja
päihdetyön
ennaltaehkäisevät
palvelut
Lapset puheeksi
Perheinterventio
Ympärivuorokautinen ohjanta- ja neuvontapuhelinpalvelu
Psykiatrinen kriisiapu päivystyksen tukena
Arviointiskaalat: BDI, Audit, MDQ, BAI, ym.
Ehkäisevä päihdetyö verkostojen kanssa
Motivoiva haastattelu
Päihdekäyttöä ehkäisevät osastojaksot
suorite Valitun tai asuinalueen tuottajan
mukaan ei valinnan vapautta
Palvelupaketin
kokonaiskustannu
ksiin ja
ohjeellisiin
toiminnon
kustannuksiin
hoidettujen
asiakkaiden
Mielenterveys- ja kautta
päihdetyön avohoito
Nettiterapia
Aikuispsykiatrinen avohoito
Akuuttityöryhmä
Ikäihmisten työryhmä
Depressiohoitajatoiminta
Kotikuntoutus
Kuntouttava ryhmätoiminta
Työ- ja toimintakyvynarvio
Päihdetyön avohoito
Ikäihmisten päihdehoito
Päihdekäytön avokatkaisu
Päihdetyön kotikuntoutus
Korvaushoito
PERHEKUNTOUTUS (HUUME JA PÄIHDEASIAKKAAT)
Hoidettu
asiakas
Suorite
Terapiat Yksilöpsykoterapia
Pari- ja perheterapia
Ryhmäterapia
Depressiokoulu
Psykoedukaatio
Hoidettu
asiakas
Suorite
Päiväkeskus- ja
työtoiminta
Vertaistukikeskustoiminta
Kuntouttava työtoiminta
Hoidettu
asiakas
Suorite
Mielenterveys- ja
päihdetyön
asumispalvelut
Ympärivuorokautinen kuntouttava asumispalvelu
Kuntouttava tuettu asumispalvelu
Itsenäisen asumisen tuki
Hoidettu
asiakas /paikka
hoitopäivä
Mielenterveys- ja
päihdelaitoshoito
Psykiatrinen hoitosolu/osasto
Psykoosien hoitosolu/osasto
Vierihoitosolu/osasto
Riippuvuuksien hoitosolu (selviämishoitoasema) /osasto
Selviämisasema
Hoidettu
asiakas /paikka
hoitopäivä

8. Esimerkki 2:Terveydenhuollon perusvastaanottopalvelujen
palvelupaketti
Toiminta Palvelu Tuote Alatuote
Valinnaisuus
tulevaisuudessa
Tuottajahinta
sidotaan
Hoitokriteerit
Ennaltaehkäisevät
palvelut
Omahoidon terveysvalmentaja
It-linkit: liikuntatoimi, Personal Trainer
Terveysneuvontapäivät
Terveyskioskit
Oma valinta
Oma valinta
Terveysasemapalvelu Lääkärivastaanotto ajanvarausvastaanottokäynti
kiireellinen hoitokäynti
Hoidettu asiakas
(PDRG luokitus)
Omavalinta toimintatasolla
Hoitajavastaanotto ajanvarausvastaanottokäynti
kiireellinen hoitokäynti
Hoidettu asiakas
(PDRG luokitus)
Psykiatrisen hoitajan vastaanotto Psykiatrisen hoitajan käynti
Fysioterapeutin vastaanotto Fysioterapeutin vastaanottokäynti
Sosiaalityöntekijän vastaanotto Sosiaalityöntekijän käynti
Erikoislääkärivastaanottojen lähipalvelut
(jalkautuvat erikoislääkäripalvelut)
Ortopedi
geriatri
psykiatria
Reuma ja kardiologia?
Muu jalkautuva
erikoislääkäritoiminta ?
oppiva ryhmä-konsultaatio
konsultaatiot
Muu erityispalvelu Ravitsemusterapia, jalkojen hoito,
kuulontutkija, silmänpohjatutkimus
Perustason keskitetty
erikoissairaanhoidon
vastaanotto
(konsultatiivisen ja lyhyen
hoidon vastaanotot)
sisätaudit puhelin Hoidettu asiakas
/ DRG luokitus
Lähete
diabetes (ei enää kaksijakoa pth +esh)) Käynti hoitajalla Lähete
gastroenterologia Käynti lääkärillä Lähete
infektiotaudit ryhmäkäynti Lähete
neurologia Lähete
keuhkosairaudet (astmahoito ei enää jaettu ESH-pth))
Lähete
lastentaudit Lähete
synnytys ja naistentaudit (ei enää kahtiajakoa
Lähete
pth+ESH)
kardiologia Lähete
korvataudit Lähete
fysiatria? Lähete
kirurgia Lähete
gastroenterologia Lähete
ortopedia Lähete
urologia Lähete

9. Sitran sote-rahoitusmalli: Järjestäjän vastuu
Sosiaali- ja terveydenhuollon julkinen rahoitus
Yksi rahoituslähde = sote-alue, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä
rahoittaen sen Kelan operoiman sote-alueen tilin kautta. Kaikki palveluiden kustannukset
kohdennetaan asiakaskohtaisesti tähän tiliin.
Sote-alueen eli järjestäjän vastuualue kattaa:
Hoidon, hoivan, etuuksien ja palveluiden järjestämisen, sekä kaikki kustannukset
• Lääkkeet ja matkat, ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen järjestämisen ja kustannukset
• Työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon kustannukset (korvaukset yleislääkäritasoisen
sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksista poistuvat portaittain (nykyinen Kela II),
sen sijaan korvaukset lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista jäävät voimaan
(nykyinen Kela I) Edellyttää monituottajamallia
• Kansalaisen sähköisen asioinnin järjestämisen sekä omahoidon digitaalisten työvälineiden
järjestämisen

10. Sitran sote-rahoitusmalli: Kansallinen operaattori
KELA toimii kansallisena talous- ja tiedonhallinnan operaattorina.
KELA kokoaa eri osapuolien tarvitsemat
• Ennustetiedot
• Tuotantotiedot
• Laatutiedot
sekä järjestää rahaliikenteen eri osapuolten kesken.
Tämän tehtävän hoitamiseksi palvelutuottajat velvoitetaan tuottamaan vaadittavat tiedot omasta
toiminnastaan läpinäkyvästi ja mahdollistaen tietotuotannon auditoinnin.
Valtio ja kunnat ohjaavat rahat KELAn SOTE aluekohtaiselle tilille
• KELA kerää lakisääteiset vakuutusmaksut ja kohdentaa ne kunkin SOTE-alueen rahoitustilille.
• KELA kerää kansallisesti palvelutuottajien keräämät asiakasmaksut ja maksaa palvelutuottajille
sopimusten perusteella Sote-alueiden puolesta
• KELA hoitaa etuisuusmaksatukset kansalaisille

11. Sitran sote-rahoitusmalli: Kannusteet kunnille
Kannustavuus kunnille
• Kunnat saavat suoraan neljän vuoden välein palautusta ”sote-maksusta” erillisen
kannustusperiaatteen mukaisesti
• Kunnat saavat palautusta seuraavin perustein:
Kunnan palvelutarpeen pienenemisen perusteella ja toteuttaessaan erikseen sovitut SOTE alueen
määrittämät toimenpiteet (lähinnä ennaltaehkäisyn ja hyvinvoinnin alueella)
• Kuntien talouspaineita pienentää
Toimenpiteet, joilla kuntalaisten terveydentila paranee ja siten palvelutarve pienenee, Toimenpiteet, joilla kuntalaiset tekevät osan
palvelujärjestelmän tehtävistä itse (itsepalvelut) tai tuetun omahoidon avulla (digitaaliset omahoitovälineet = virtuaaliklinikka)
Palvelutuotannon tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantaminen (tiedolla ohjaus, tuotannon ohjaus)
Ennaltaehkäisyn, kuntoutuksen ja jatkuvan palvelukehityksen avulla tuotettujen palveluiden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden
paraneminen (sairastavuus vähenee, työpoissaolot vähenee, työllisyys kasvaa, asumiseen liittyvät tukitarpeet pienenevät)
Vapaaehtoistyön ja läheisen tekemän työn tukeminen ja koordinaatio julkiseen palvelujärjestelmään (yhteistyöperiaate)

12. Sitran sote-rahoitusmallin edut
Yksi rahoituskanava
• Kokonaiskustannusten hillitseminen
• Asiakas saa tarkoituksenmukaisimmat palvelut
• Ei osa-optimointimahdollisuutta (esim. lääkkeet)
• Matkakustannusten optimointi
Yksi järjestäjätaho kaikille palveluille
• Mahdollistaa kokonaisoptimoinnin sote-alueilla ja alueiden keskinäisen vertailtavuuden
Kansallinen yhtenäisyys, KELA kansallisena toimijana
• Yhtenäinen tietopohja, kansallinen laaturekisteri
• Kansallinen rahaliikenteen järjestäjä (ja niitä vastaavat tietojärjestelmät)
Työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto
• Ei päällekkäisiä palveluja

13. 1. Kokonaiskustannusten hillintä (yksikanavainen rahoitus ja palvelupaketit)
2. Tuottavuuden nousu (terve kilpailu, kansallinen laatuseuranta)
3. Kuntien vahva rooli ennaltaehkäisyssä
13
Kolme nopeaa Sitran uudesta sote-mallista

14. Tavoitetilan kuvaus – ICT
Ohjaus Tietotuotanto Tiedon käyttö
JulkICT
Kunnat
Sote järjestäjä
Ostopalvelu-tuottajat
Kela
Sote
palvelun
tuottajat
STM
Ohjausyksikkö
THL
Tuotantotiedot
Laatutiedot
Kustannustiedot
Yhteiset
tietojärjestelmät
osapuolille:
Neuvottelut, Sopimukset,
Tuotanto, Laatu, Maksatus,
Talous
DW
Yhteinen tietopohja
sopimuksille,
seurannalle ja
maksatukselle
Kuntaliitto
Akusti
Sote
palvelun
tuottajat
Tietohallintolaki
Kokonaisarkkitehtuuri
-periaatteet
Suunnittelu-tietoja
Tilasto- ja tutkimus-tiedot
Tuotantotiedot
Laatutiedot
Kustannustiedot
Sosiaali- ja
terveyspalvelujen
järjestämisen
velvoitteet ja ohjaus
sekä valvonta
Sote
järjestäjä
SOTE-alueen kokonaisarkkitehtuuri
Tuottajien arkkitehtuurien yhteensovitus ja valvonta
Tuottajien tietojärjestelmien yhteistoiminnallisuus
Tietojen läpinäkyvyys ja auditointi
Kansallinen yhteenotoimivuus
Kansallisten palveluiden käyttö

15. Rakennamme huomisen menestyvää Suomea
sitra.fi
Facebook.com/SitraFund
@SitraFund