Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa?
•
0 j'aime•1,253 vues
Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveysnäkökulma -seminaari 9.2.2016. Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa?
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (20)
En vedette
En vedette (20)
Similaire à Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa?
Similaire à Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa? (20)
Plus de THL
Plus de THL (20)
Esa Nordling: Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä sote-uudistuksessa?
- 1. Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä Sote-uudistuksessa? Kehittämispäällikkö Esa Nordling Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveyspalvelujen näkökulma 9.2.2016 9.2.2016 Esa Nordling
- 2. 9.2.2016 Esa Nordling ØKansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteina oli vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmia ja niihin liittyvää syrjäytymistä, taata palvelut, jotka perustuvat kansalaisten todellisiin tarpeisiin ja ovat vaivattomasti ja joustavasti saatavilla sekä perustaa toiminta hyviin ja vaikuttaviksi arvioituihin käytäntöihin Øsosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen painopisteissä on paljon yhdenmukaisuutta Mieli-suunnitelman linjausten kanssa
- 3. Esa Nordling àSote-uudistuksessa on tärkeää hyödyntää Mieli-suunnitelman toteutuksessa hyvin edenneet asiat ja kiinnittää erityistä huomiota niiden asioiden edistämiseen, joissa ollaan jääty lähtötelineisiin à ulkopuolisen arviointityöryhmän raportilla avainasema 9.2.2016
- 4. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman viimeinen vuosiraportti julkaistiin joulukuussa 2015 Professori Sami Pirkolan johtaman ulkopuolisen arviointiryhmän Mieli-suunnitelman loppuraportti luovutetaan ministeri Rehulalle 6.4.2016 Esa Nordling9.2.2016
- 6. 9.2.2016 Haasteita ja mahdollisuuksia 1. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden nopea pääsy palveluihin Ø Hoitotakuu ei palvele tällä riittävän hyvin mielenterveys- ja päihdeongelmaisia Ø Hoitotakuu koskee nykyisellään kiireettömään hoitoon pääsyä, kun taas mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvä hoidontarve on usein kiireellistä Esa Nordling
- 7. 2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraatio ja asiakkaiden tasavertainen kohtelu Ø Tätä ajatusta tukee mielenterveys- ja päihdeongelmien yhä laaja-alaisempi yhteenkietoutuminen asiakaskunnassa Ø Päihdehoitajien ja depressiohoitajien määrät ovat lisääntyneet jonkin verran perusterveydenhuollossa, mutta työ on edelleenkin eriytynyttä ja alueelliset erot ovat suuret Ø Päihdehoitaja/depressiohoitaja –malli ei palvele kovin hyvin asiakasryhmiä, joilla on esim. rahapeli- tai nettiriippuvuus 9.2.2016 Esa Nordling
- 8. Esa Nordling Ø Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ongelmien monimuotoisuus lisää myös palveluohjauksellisen työotteen ja sosiaalityön merkitystä: mielenterveys- ja päihdetyössä sosiaalityön osaamista pitäisi vahvistaa SOTE-uudistuksen yhteydessä Ø Todellinen integraatio voi toteutua vain, jos psykiatriset ja päihdehuollon yksiköt yhdistyvät hallinnollisesti, sijoittuvat samoihin tiloihin ja samassa työryhmässä toimii sekä psykiatrian että päihdehoidon ammattilaisia 9.2.2016
- 9. 9.2.2016 Esa Nordling 3. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumiseen pitää panostaa MIELEN ASKE –hankkeen selvitys: Psykiatriset sairaalat, vastaukset 12 sairaanhoitopiiristä: Vuonna 2011 - asunnon puutteen vuoksi sairaalaan joutuneita 3 % - riittämättömän asumisen tuen vuoksi sairaalaan 15% - sairaalajakson aikana menettänyt kotinsa 6% Sairaalasta kotiuttamista - vaikeutti asunnon puute 10% - vaikeutti asumisen tuen puute 13% Vuoden 2011 aikana jouduttiin kotiuttamaan epätarkoituksenmukaisiin asumisratkaisuihin 337 henkilöä (esim. tuen puute, sukulaisten luo, liian vahvan tuen kohteeseen, tk-vuodeosastolle).
- 10. Esa Nordling 4. Peruspalveluiden vahvistamisen pitäisi mahdollistaa myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden somaattisten sairauksien varhaisemman toteamisen, paremman hoidon ja siten myös eliniän pitenemisen Näin monta vuotta mielenterveyshäiriöt lyhentävät elinikää (Lähde: TEHY 10/2015) • Skitsofrenia: Miehet 17 v. Naiset 16 v. • Alkoholihäiriö, jota on hoidettu sairaalassa: Miehet 28 v. Naiset 26 • Kaksisuuntainen mielialahäiriö: Miehet 20 v. Naiset 16 v. 9.2.2016
- 11. 5. Kunnallisten ja alueellisten mielenterveys- ja päihdestrategioiden, -suunnitelmien ja -ohjelmien hyödyntäminen Ø Mieli-suunnitelman toteuttamisaikana tehtiin lukuisia kunnallisia tai alueellisia mielenterveys- ja päihdestrategioita KASTE-hankkeissa ja THL:n Mielen tuki- hankkeen ohjauksessa Ø Strategiat tehtiin pääsääntöisesti monialaisissa työryhmissä à tehty strategiatyö pitää saada riittävän painokkaasti mukaan SOTE-alueiden suunnitelmiin, niin että paikalliset erityistarpeet otetaan huomioon à tämä on todellinen haaste, koska itsehallintoalueilla mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeet ovat hyvin heterogeenisia 9.2.2016 Esa Nordling
- 12. 6. Ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävään työhön pitää panostaa vahvasti Ø Mieli-suunnitelman loppuarvioissa tuotiin esiin se, että ehkäisevä ja edistävä mielenterveys- ja päihdetyö ei ole edennyt samalla tavalla kuin muut kehittämiskohteet Ø Ehkäisevä ja edistävä työ toteutuu suurelta osin sosiaali- ja terveyssektorin ulkopuolella (koulu- ja sivistystoimi, nuorisotoimi, työvoimahallinto, liikuntatoimi, kolmas sektori) Ø Edistävään ja ehkäisevään työhön on tarjolla monia kohderyhmäspesifejä vaikuttavia menetelmiä sekä hyviä ja lupaavia käytäntöjä à haasteena on näiden liittäminen SOTE-palveluiden kokonaisuuteen 9.2.2016 Esa Nordling
- 13. Esa Nordling 7. Kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen SOTE- palveluiden kehittämistyössä Ø Mieli-suunnitelman toimeenpanon suurin menestystarina liittyi pyrkimykseen kuunnella palveluiden käyttäjiä Ø Satoja kokemusasiantuntijoita koulutettiin kolmannella sektorilla ja KASTE-hankeissa Ø Kokemusasiantuntijoita myös käytettiin hyvin monenlaisissa tehtävissä (esim. Nordlingin ja Hätösen selvitys 2013) Ø SOTE-uudistuksen yhteydessä kokemusasiantuntijoilla on oltava merkittävä ja pysyvä rooli palveluiden kehittämisessä ja arvioinissa 9.2.2016
- 14. Esa Nordling Ø Tätä edellyttää myös hallituksen kärkihanke ”Palvelut asiakaslähtöisiksi”, päätoimenpide 1: Kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamallin määrittely ja ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistaminen 9.2.2016
- 15. 9.2.2016 Esa Nordling Kohti parempaa tulevaisuutta!