FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palvelujen tarve. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.

1. Tuoretta tietoa suomalaisten
terveydestä, toimintakyvystä
sekä terveyden edistämisen
ja palvelujen tarpeesta
FINTERVEYS 2017
-TUTKIMUS

2. TAVOITTEET JA TAUSTA
 Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja ajankohtaista tietoa
Suomen aikuisväestön terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä
niihin vaikuttavista tekijöistä
 Tutkimuksesta saatavien tietojen avulla voidaan
– tutkia sairauksien ehkäisyä ja hoitoa
– edistää suomalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia
– parantaa terveys- ja hyvinvointipalveluja Suomessa
– Suunnata SOTE-voimavaroja tarkoituksenmukaisesti
 Tutkimus yhdistää THL:n aikaisempien Terveys 2000/2011 ja FINRISKI-
tutkimusten perinteet
13.4.2018 2Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi

3. KAKSI TUTKIMUSPERINNETTÄ YHDISTYI
FINTERVEYS-TUTKIMUKSEKSI
13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 3
FINRISKI
Terveys
2000/2011
FinTerveys

4. AINEISTO JA MENETELMÄT
• Tutkittavat
– Satunnaisesti valitut henkilöt (n=10 305), jotka edustavat koko
Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä
– Nyt raportoidaan 30 vuotta täyttäneitä koskevat tulokset.
Heistä tutkimukseen osallistui 71 %
• Tutkimuksen sisältö
– Terveystarkastus, johon kuului mm. verenpaineen, pituuden ja
painon mittaus, toimintakykytestejä ja verinäytteen otto
– Kyselylomakkeita, joissa oli laajasti kysymyksiä terveydestä,
toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista
tekijöistä
13.4.2018 4Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi

5. ESIMERKEJÄ TULOKSISTA:
- ELÄMÄNLAATU
- TYÖKYKY
- TERVEYDEN ERIARVOISUUS
13.4.2018 5Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi

6. ELÄMÄNLAATU
13.4.2018 6Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi

7. ELÄMÄNLAATUNSA HYVÄKSI KOKEVIEN OSUUS (%)
IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN VUONNA 2017
13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 7

8. ELÄMÄNLAATUNSA HYVÄKSI KOKEVIEN OSUUS
(%) VUOSINA 2011 JA 2017
13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 8

9. ELÄMÄNLAATU
 Pitkä ja laadukas elämä on sekä yksittäisten kansalaisten että koko
yhteiskunnan keskeinen päämäärä.
 Naisten ja miesten elämänlaadussa ei ole selkeitä eroja.
 Monien osoittimien valossa elämänlaatu heikkenee jonkin verran iän
mukana.
– Eläkeikäiset ovat kuitenkin nuorempia ikäryhmiä tyytyväisempiä
taloudelliseen tilanteeseensa ja saavutuksiinsa elämässä
 Iäkkäiden elämänlaatu on jo pitkään kohentunut, mutta työikäisillä
muutokset ovat olleet vähäisiä.
13.4.2018 9Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi

10. TYÖKYKY
13.4.2018 10Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi

11. TÄYSIN TYÖKYKYISENÄ ITSEÄÄN PITÄVIEN OSUUS
(%) IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN VUONNA 2017
13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 11
30-69 30-69

12. TÄYSIN TYÖKYKYISENÄ ITSEÄÄN PITÄVIEN OSUUS
(%) VUOSINA 2011 JA 2017
13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 12
65-69 65-6930-69 30-69

13. TYÖKYKY
 Lähes yhdeksän kymmenestä 30–49-vuotiaasta arvioi olevansa
täysin työkykyinen, ja 60–69-vuotiaistakin selvästi yli puolet.
 Sukupuolten väliset työkyvyn erot ovat melko vähäisiä, ja niiden
suunta riippuu tarkasteltavasta työkyvyn mittarista.
 Jaksolla 2000–2011 havaittu väestön itse raportoidun työkyvyn
koheneminen on pysähtynyt tai jopa kääntynyt lievään laskuun.
 Työkyvyn parantaminen, jäljellä olevan työkyvyn tukeminen ja työn
sovittaminen työntekijän edellytyksiin ovat työterveyshuollon ja
laajemmin koko hyvinvointipolitiikan keskeisiä tehtäviä.
13.4.2018 13Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi

14. TERVEYDEN ERIARVOISUUS
13.4.2018 14Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi

15. ELÄMÄNLAATU, TYÖKYKY JA KOHONNUT SYDÄN- JA
VERISUONITAUTIEN RISKI KOULUTUSRYHMITTÄIN
13.4.2018 15
MIEHET MIEHET MIEHETNAISET NAISET NAISET
Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
Hyvä elämänlaatu Täysin työkykyinen
Kohonnut sydän- ja
verisuonitaudin riski
Kohonnut sydän- ja
verisuonitautien riski
(ikä 50-69 vuotta)

16. TYÖPAIKKARUOKALA KÄYTETTÄVISSÄ, SÄÄNNÖLLISET HAMMASLÄÄKÄRI-
TARKASTUKSET JA INTERNETIN KÄYTTÖ KOULUTUSRYHMITTÄIN
13.4.2018 16
MIEHET MIEHET MIEHETNAISET NAISET NAISET
Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi
Hyvä elämänlaatu
Työpaikkaruokala
käytettävissä
Säännöllinen hammas-
lääkärin tarkastus
Internetin käyttö
sähköiseen asiointiin
(ikä 70+)

17. TERVEYDEN ERIARVOISUUS
 Koulutusryhmien välillä isot erot: korkea-asteen koulutuksen saaneet ovat
paljon terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin perusasteen koulutuksen
saaneet.
 Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on ollut jo pitkään
suomalaisen terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita, mutta siinä on onnistuttu
huonosti.
 Tarvitaan määrätietoista hyvinvointipolitiikkaa, joka vahvistaa erityisesti
huono-osaisimpien väestöryhmien mahdollisuuksia, voimavaroja ja
motivaatiota tehdä terveyttä edistäviä valintoja.
13.4.2018 17Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi

18. JOHTOPÄÄTÖKSET
 Monet tänään julkistettavista tuloksista viittaavat siihen, että kansanterveyden
pitkään jatkunut suotuisa kehitys on osin hidastunut tai jopa pysähtynyt.
 Kansanterveysongelmien ehkäisy on kriittisen tärkeää, jotta palvelutarpeen ja
kustannusten kasvua voidaan hillitä. Sote-uudistuksessa terveyden edistämiseen on
panostettava kuntien ja maakuntien yhteistyössä.
 Liikunta, terveellinen ravinto, riittävä yöuni, tupakoinnin ja päihteiden käytön
välttäminen sekä kognitiivinen ja sosiaalinen aktiivisuus suojaavat useimmilta
tärkeiltä kansanterveysongelmilta.
 Terveyttä edistäviä valintoja tulee tukea sekä poliittisessa päätöksenteossa että
asiakas- ja potilasneuvonnassa.
 Kun väestön ikärakenne nopeasti vanhenee, kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn
edistämisen on oltava ensisijainen tavoite – niin SOTE-palveluissa kuin
yhteiskuntapolitiikan muillakin lohkoilla – kiinnittäen erityistä huomiota vähän koulua
käyneiden ja pienitulosten tilanteen kohentamiseen.
13.4.2018 18Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi

19. LÄMPIMÄT KIITOKSET !
 FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuneille tutkittaville
 Tiedonkeruun toteuttaneille tutkimushoitajille
 Tiedonkeruun suunnitteluun ja toteutukseen sekä aineiston
käsittelyyn, analysointiin ja raportointiin osallistuneille
asiantuntijoille
 Tutkimuspaikkakunnille
 Muille yhteistyökumppaneille
13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 19

20. LISÄTIETOJA
 FinTerveys-tutkimuksen verkkosivut: www.thl.fi/finterveys
 FinTerveyden tutkimusraportti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-
952-343-105-8
 Tuloksia julkaistaan myös Terveytemme.fi -portaalissa ensi
viikolla
 Seuraa Twitterissä hashtagilla #FinTerveys
13.4.2018 Koskinen, Koponen, Borodulin, Lundqvist ja Sääksjärvi 20