Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä. 2/2017

1. Esiselvitys
12/16 -02/17
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

2. Selvitystyön toteutus
 Selvitys tehty 12/2016 – 2/2017
 Maakuntakohtainen tarkastelu (18 maakuntaa)
 Perustuu pääasiassa haastatteluihin, haastateltavina
– maakuntaliittojen johtoa, muutosjohtajia
– sairaanhoitopiirien/sote kuntayhtymien johtoa,
perusterveydenhuollon yksiköiden vastuuhenkilöitä
– kuntajohtoa, hyvinvointikoordinaattoreita
– järjestöjen edustajia
– sosiaalialan osaamiskeskuksia ja
– oppilaitoksia
 Haastateltuja yhteensä 184 henkilöä
 Raportointi: maakuntakohtaiset raportit ja yhteenveto
 Selvityksen tekijät
– Sinikka Bots, Heini Lehikoinen ja Kerttu Perttilä
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

3. Selvityksen sisältö
 Alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
johtaminen, organisointi ja vastuut
 Alueelliset yhteistyörakenteet, verkostot ja mallit
 Toiminnan sisällöllinen kohdentuminen
 Toimijoiden asiantuntemus ja osaaminen
 Asukkaiden, järjestöjen ja yksityisten palvelujen
tuottajien rooli
 Arviointi ja seuranta
 Keskeiset kehittämistarpeet
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

4. Alueellisten käytäntöjen jäsennystä
- organisointi ja koordinaatio
Alueilla voidaan tunnistaa seuraavan tyyppisiä
käytäntöjä
1. Sairaanhoitopiiri/sote kuntayhtymä koordinoi
2. Maakuntaliitto linjaa hyvinvointitavoitteita
3. Kunnat / kuntayhtymät / yhteistoiminta-
alueet aktiivisia
4. Ei alueellista koordinaatiota
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

5. Sairaanhoitopiiri/sote kuntayhtymä koordinoi
NYKYTILA
 Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköllä / sote kuntayhtymän
kehittämisyksiköllä kuntien mandaatti koordinoida ja ohjata alueella
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista kehittämistä, tiedolla
johtamista, yhteistyötä ja toteutumisen seurantaa ja arviointia
 Hyvinvointikertomus valmistellaan alue edellä, kunnat valmistelevat omansa
yhteiseltä pohjalta
 Sairaanhoitopiirillä /sote ky:llä nimetyt vastuuhenkilöt, ohjausryhmä ja alueelliset
verkostot. Kunnilla vastaavat rakenteet (ei kaikilla)
 Myös erikoissairaanhoidossa terveyden edistämisen toimintasuunnitelma ja
ohjaava työryhmä
JATKOSSA
 Käytännöt siirtyvät maakuntaan. Siirtyvätkö maakuntahallinnon alaisuuteen vai
jäävätkö sote-hallintoon?
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

6. Maakuntaliitto linjaa hyvinvointitavoitteita
NYKYTILA
 Maakuntaliitto linjaa alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista
suunnittelua yhteistyössä (sairaanhoitopiiri, kunnat, järjestöt, AVI, sosiaalialan
osaamiskeskus, yritykset, oppilaitokset)
 Alueellisia verkostoja, esim. maakunnallinen hyvinvoinnin yhteistyöryhmä,
sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yhdyshenkilöverkosto ja AVIn Hyte
neuvottelukunta. Verkostoilla hieman erilaiset painotukset
 Maakuntaliitolla kuntien kanssa valmisteltu hyvinvointiohjelma ja vuosittaiset
hyvinvointifoorumit
 Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuoltoyksikkö ohjaa kuntia
järjestämissuunnitelman mukaan ja tekee hanketyötä
JATKOSSA
 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisen ohjauksen ja koordinaation
selkiyttäminen maakuntahallinnon johdossa
 Alueellisen hyvinvointisuunnitelman/-kertomuksen laadinta
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

7. Kunnat / kuntayhtymät /yhteistoiminta-alueet
aktiivisia
NYKYTILA
 Kaikissa maakunnissa kuntia, jotka ovat organisoineet hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen terveydenhuoltolain mukaisesti ja kuntia, joissa näin ei ole tehty
 Jotkut isoista kunnista ottaneet alueellista kehittämisvastuuta kutsumalla kokoon
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmiä ja yhdyshenkilöverkostoja
 Hyvinvointikertomuksen monialainen valmistelu kunnassa ja sisällön avaaminen
luottamushenkilöille on tärkeää strategiatyön kannalta
 Jotkut kunnista varautuvat uudistuksiin siirtämällä hyte-koordinaattoreiden virkoja
kunnan terveydenhuollosta keskushallintoon tai kunnan muille toimialoille
JATKOSSA
 Kunta on edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ”perusyksikkö”
 Kuntien aktiivinen hyvinvointityö riippuu paljolti siitä nähdäänkö hyvinvointia ja terveyttä
edistävä työ kunnassa strategisena painoalueena vai ei
 Alueelliset ohjelmat linjaavat yhteisiä näkemyksiä mutta konkreettiset päätökset tehdään
kunnissa
 Kuntatoimijoiden ja maakunnan sote-asiantuntijoiden yhteistyö onnistumisen kannalta
tärkeää
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

8. Ei alueellista koordinaatiota
NYKYTILA
• Maakunnassa toimii kaksi sairaanhoitopiiriä, joihin kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut
ovat jakaantuneet
• Sairaanhoitopiirit toteuttavat ja koordinoivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä
omistajakuntiensa alueilla eri tavoin ja myös resurssoinnit ovat erilaisia
• Maakuntaliitto on alueen yhteinen toimija mutta hyte-toiminta on perustunut
hankkeisiin
• Kunnissa osaaminen ja sitoutuminen vaihtelevaa
JATKOSSA
• Maakunnallinen hyte-valmistelu aloitettu osana sote-uudistuksen valmistelua –
otetaanko valmisteluun mukaan riittävän monitoimijainen joukko ja onnistutaanko
saamaan hyte osaksi maakuntauudistusta eikä keskitytä pelkästään kahden
sairaanhoitopiirin toimintojen yhdistämiseen?
• Miten suunnittelussa huomioidaan yhdyspinnat kuntien kanssa?
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

9. Järjestöt alueellisessa hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisessä
NYKYTILA
 kokemuksellisen, asukasta/asiakasta lähellä olevan tiedon tuotanto
 vahvaa ehkäisevää työtä asukaspinnassa
 osassa maakuntia perustettu järjestöjen neuvottelukunnat
 pyydetty mukaan vahvemmin esim. hyvinvointikertomustyöhön mutta annetaanko
todellista mahdollisuutta vaikuttaa sisältöön?
 onnistumiset tulleet mm. järjestöjen oman aktiivisuuden kautta
KEHITTÄMISTARPEET
 selkeyttä kaivataan siihen kuka rahoittaa toimintaa tulevaisuudessa
 käytännön yhteistyömuotojen ja –mahdollisuuksien tunnistaminen
palvelukokonaisuuksissa
 alueelliset järjestöstrategiat
 onnistuneiden hyvien toimintamuotojen ja käytäntöjen levittäminen
 alueellinen koordinaatio / tiekartan muodostaminen: eri toimijoiden roolit
 järjestöjen otettava paikkansa osaamisellaan ja maakuntien toimintaa täydentävällä
roolillaan
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

10. Asukkaat alueellisessa hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisessä
NYKYTILA
 tarve asukkaiden kuulemiselle tunnistettu
 asukkaiden mukaan ottaminen nähdään erinomaisena keinona
palvelujärjestelmän kehittämiselle
 käytössä laaja valikoima keinoja asukkaiden kuulemiselle: some, chat,
ota kantaa -sivusto, ’kahvilat’, raadit, kutsuminen työryhmiin,
asukasillat, asukasneuvostot jne.
KEHITTÄMISTARPEET
 tulisi löytää uudenlaisia keinoja kohdata asukkaita: onnistumisten
jakaminen alueiden välillä (kansallinen foorumi hyvien käytäntöjen
jakamiselle?)
 asukkaat keskeisempään rooliin tulevaisuuden rakentamisessa
 asukas- ja asiakasosaamisen vahvistaminen
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

11. Yksityinen palvelutuotanto ja elinkeinoelämä
alueellisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
NYKYTILA
 sitoutuminen hyte-työhön vaihtelee (sopimukset, rahoitusmallit, kulttuuri ym.
vaikuttavat)
 epäluuloisuutta yksityisen ja julkisen sektorin välillä
 yksityinen palvelutuotanto nähdään usein suoritteiden tuottajana, ei
terveyskäyttäytymiseen vaikuttavina toimijoina
 osassa alueista yksityinen sektori kiinteästi mukana alueellisessa sote-valmistelussa
ja hyte-yhteistyössä
KEHITTÄMISTARPEET
 tiedon vaihdon lisääminen: kertyykö yrityksille tietoa, jota voidaan hyödyntää hyte-
työssä?
 yksilötasolla oman vastuunoton tukeminen (sote-palvelujärjestelmä sekä muut
palveluntuottajat: personal trainerit, hyvinvointikeskukset)
 uusien yhteistyömuotojen etsiminen ja tunnistaminen, onnistumisten jakaminen
(kansallinen foorumi tähän?)
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

12. Miten HYTE on kohdentunut
Esimerkkejä painopistealueista
 Yhteisöllisyyden ja asukasosallisuuden lisääminen
 Elintapamuutokset kansansairauksien ehkäisemiseksi
 Ravitsemus ja painonhallinta, liikkumattomuuden vähentäminen
 Lapsiperheiden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja ongelmien
varhainen tunnistaminen, lapset puheeksi
 Päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja varhainen
tunnistaminen
 Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen
 Terveellinen ja turvallinen ympäristö
 Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus
 Työ, taloudellinen hyvinvointi ja yrittäjyys
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

13. Osaaminen
NYKYTILA
 osaamisen katsotaan olevan riittävää, erityisesti ammatillista osaamista on
 kokonaisuuksien hahmottaminen vaikeampaa
KEHITTÄMISTARPEET
 johtamisosaaminen keskiöön, erityisesti strateginen johtaminen ja strategioiden
jalkauttaminen
 asiakasnäkökulman huomioiminen palveluiden kehittämisessä ja kokemuksellisen
tiedon hyödyntämisosaaminen
 tiedon tulkitseminen ja hyödyntäminen
 järjestäjäorganisaatioiden osaamisen tarve kasvaa
 miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sisälle palveluohjaukseen,
palvelusopimuksiin, asiakasprosesseihin ja hoitoketjuihin?
 oppilaitosyhteistyötä sekä tutkimuksen ja hallinnon yhteistyötä tulee kehittää
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

14. Tieto ja tiedolla johtamisen osaaminen
NYKYTILA
 tietoa on riittävästi, mutta sen hyödyntämisessä vajeita esim. tavoitteiden ja toimenpiteiden
asettamisessa sekä arvioinnissa
 vaikuttavuustiedon puuttuessa varhaiseen työhön satsaamista on vaikea perustella, ei ole
näyttöä siitä tehdäänkö oikeita asioita
 tietopohjaa hyödynnetään usein strategisella tasolla mutta sen yhdistäminen käytäntöön on
puutteellista
 monialaisen ja tavoitteellisen yhteistyön aloittamisessa on ollut haasteita, mutta yhteistyön
myötä on havaittu yhteistyön tukevan mm. tiedon ymmärtämistä ja tavoitteiden asettamista
 tiedon laadun osalta puutteina nostettiin esiin
 tiedon hajanaisuus ja heterogeenisyys
 tiedon retrospektiivisyys
 tietojärjestelmäkysymykset sekä tietosuojan asettamat rajoitteet eri toimijoiden välillä
KEHITTÄMISTARPEET
 maakunnan rooli tiedon tuotannossa, analysoinnissa ja tulkitsemisessa tärkeä
 pidemmällä aikavälillä tiedon laatu: ajantasaisuus, laaja-alaisuus
 vaikuttavuuden arvioinnin sisällyttäminen osaksi eri tasojen hyvinvointijohtamista
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

15. Yhteenvetoa, mikä askarruttaa (1)
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä
 Onko hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) mukana
maakunta- ja sote-uudistusten valmistelussa (monialaisesti
vaikuttavana tekijänä) ?
 Onnistutaanko maakuntiin ja kuntiin luomaan sellaiset hyte
johtamisen rakenteet, että yhteispinnoilla toteutuva
vuorovaikutteinen työ on jatkuvaa?
 pysyvät yhteistyön ja yhdessä tekemisen rakenteet
 vastuut, työnjako, yhteiset strategiset tavoitteet
 rahoituksesta sopiminen, kannustimet ja tuloksellisuuden
mittaaminen
 tiedon hyödyntäminen tavoitteellisesti ja tuloksellisesti
 Kuntien hyte-työn ja maakuntien ehkäisevien palvelujen
yhteensovittaminen eri ikäryhmien palveluissa

16. Yhteenvetoa, mikä askarruttaa (2)
 Järjestöjen potentiaalin saaminen aiempaa kattavammin
väestön ja palvelujärjestelmän tueksi?
 Kansalaisten kuuleminen, miten vahvistaa asukas- ja
asiakasosaamista?
 Miten tuotetaan uudenlaista kulttuuria hyten monituottaja-
järjestelmässä; avoimuus, tiedonvälitys, vertaisoppiminen,
osaamispotentiaalien hyödyntäminen
 Kuntajohdon ja -johtajien rooli
 miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitys kunnalle
ymmärretään ja arvotetaan?
 Erot hyte-työn arvostuksessa ja siihen sitoutumisessa voivat
tuottaa eriarvoisuutta kuntien välille
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä

17. Odotuksia kansalliselle kehittämistyölle
 Hyte-työn murrosvaiheessa tarvitaan vahvaa kansallista ohjausta
 Maakunnallisten erityispiirteiden huomioiminen rakenteiden luomisessa
tärkeää sitoutumiselle, halutaan alueellista vapautta organisoitumisessa
 Maakunnan ja kuntien yhdyspintapalvelujen käytännöistä toivotaan
yhteisiä näkemyksiä
 Palveluohjauksen ja palvelusopimusten sisältöjen mallintamista yhdessä
järjestämisestä vastuussa olevien kanssa
 Hyte-kannustimien saaminen on hyvä suunta, kertoimien sisällöt
osoittavat linjauksia, edelleen kehittäminen tärkeää
 Vaikuttavuustutkimuksen vahvistaminen
Sinikka Bots & Heini Lehikoinen & Kerttu Perttilä