Kannustava elementti kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön_6.10.2016

THL
THLSenior Planning officer à THL
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
kannustin kuntien valtionosuuteen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivä 6.10.2016, Tampere
Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos,
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, TEAviisari-tiimi
Taustaa
”Suuressa osassa kuntien ja kuntayhtymien lausuntoja
todettiin myös tarve hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen kannustimen käyttöönotolle sekä riittävien
resurssien turvaamiselle kunnissa.”
- Lausuntoyhteenveto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon
perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, STM, Raportteja ja
muistioita 2016:10.
26.10.2016
”Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan
valtion rahoituksen perusteita tarkistetaan siten, että
siinä otetaan huomioon myös kunnan toimenpiteet
asukkaiden terveyden edistämiseksi”
- VNpp Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, 2001
”Uudistukseen liittyen tulee myös kehittää kannustin-
järjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat
kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa
hyvinvointia ja terveyttä.”
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden
perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelu.
Selvityshenkilöhanke. STM:n raportteja ja muistioita 2015:36
Miksi kannustava elementti?
 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen
jälkeenkin kunnille
 hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-,
ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin
sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettavaksi
 Tarkoituksena korvata kunnalle asukkaiden hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseen liittyvien tehtävien kustannuksia sekä
kannustaa edelleen työn jatkamiseen
 Koko maakunta hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
 Kunnassa työ- ja toimintakykyiset asukkaat
 Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot
kasvavat aiempaa hitaammin
 Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle
että kansantaloudelle
36.10.2016
Lausunnolla oleva esitys
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
• 14 § Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa
– Määräytymisperusteena toimintaa ja tuloksellisuutta kuvaavat
indikaattorit
– Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa indikaattoreihin
– Lisäosan suuruus noin 57 milj.€
– Osana yleiskatteellista rahoitusta
– Lisäosasta puolet rahoitetaan vähentämällä vastaava määrä
maakuntien rahoituksesta
Asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
• 3 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan
määräytymisperusteet
– Yksityiskohtainen indikaattorien kuvaus
Kunnan toimintaa kuvaavat
indikaattorit
6.10.2016 5
Kuntien toimintaan perustuva osio
• Mitataan nykytilannetta
- peruskoulut (10 indikaattoria)
- liikunta (10 indikaattoria)
- kuntajohto (9 indikaattoria)
• Prosessi-indikaattoreiden määrän tulee olla kohtalaisen
suuri, jotta toimintaa voidaan arvioida laajasti.
• Suurehko indikaattorien määrä ehkäisee osa-optimoinnin
mahdollisuutta eli jos indikaattoreita olisi vain muutama,
toiminta voisi keskittyä vain muutamaan asiaan.
• Indikaattorien tarkempi kuvaus stm:n muistiosta:
http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/Hyvinvoinnin+ja+terveyden+edist%C3%A4minen+2016+08+30.pdf/5757363a-ea04-469c-
aaee-555f0c410fa9
66.10..2016
Kuntajohto (9 indikaattoria)
• Kunnan investointiohjelmassa otetaan huomioon kunnan hyvinvointi- ja
terveystavoitteiden toteutuminen.
• Tarkastuslautakunnan tekemässä arviointikertomuksessa arvioidaan
valtuustokausittain kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen.
• Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään vuosittain mittarit, joilla
seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista.
• Laaja hyvinvointikertomus laadittu kerran valtuustokaudessa
• Kunnassa toimii erikseen nimetty asiantuntija, suunnittelija tai vastaava, joka
koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.
• Kunnassa toimii hallituksen tai valtuuston asettama lapsiparlamentti tai vastaava
foorumi, jossa kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan hyvinvointia ja terveyden
edistämistä koskevaan päätöksentekoon.
• Kunnan palveluiden suunnittelussa/kehittämistyössä hyödynnetään
asiakasraateja/foorumeja.
• Valtuustolle raportoidaan vuosittain väestön elintapoja ja niissä tapahtuneita
muutoksia.
• Paikallisen turvallisuussuunnitelman perusteella on päätetty toimenpiteistä
kunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa.
96.10.2016
TULOS-
INDIKAATTORIT
10
Tulosindikaattorit – tuloksellisuuteen
väestötasolla perustuva osio
Jotta indikaattorit olisivat kuntaa kannustavia, on
tärkeää, ettei kuntaa rangaista siitä, millainen on
sen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila
(ikärakenne, sairastavuus)
Palkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan
väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos,
jonka kunta onnistuu omilla toimillaan
aikaansaamaan
116.10.2016
Tulosindikaattorit – muutos
136.10.2016
• Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi,
% 8. ja 9. luokan oppilaista
• Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista
• Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista
• Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat
• Nuorisotyöttömät
• Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-
vuotiaat
• Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat
• Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta
täyttäneillä
KERTOIMEN
MUODOSTAMINEN
JA
LASKENTA
14
Työkyvyttö-
myyseläke
Peruskoulut
(10)
PROSESSI
Kunnan toiminta väestön
hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiseksi
Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiskerroin
TULOS
Kunnan väestön terveys ja
hyvinvointi
Koettu
terveys
Toimeen-
tulotuki
Liikunta (10)
Kuntajohto
(9)
Tupakointi
15
Nuoriso-
työttömät
Koulu-
pudokkaat
Ylipaino
Kaatumis-
hoitojaksot
6.10.2016
Kunnan lisärahoituksen laskeminen
• Asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen perushinta x kunnan
asukasluku x kunnan hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen kerroin
• Alustavien laskelmien mukaan kuntien
asukaskohtainen rahoitus
– Maksimi 12 €
– Mediaani 9,5 €
– Minimi 6 €
6.10.2016 22
KIITOS!
24
TEA-tiimi:
Timo Ståhl
Pia Hakamäki
Hanna Koskinen
Vesa Saaristo
Kirsi Wiss
6.10.2016
1 sur 14

Contenu connexe

Tendances(20)

Hallituksen kärkihankkeet: hyvinvointi ja terveys sekä reformitHallituksen kärkihankkeet: hyvinvointi ja terveys sekä reformit
Hallituksen kärkihankkeet: hyvinvointi ja terveys sekä reformit
Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset21.6K vues
Kestävän terveydenhuollon aamiainen 26.4.2016 Tuomas PöystiKestävän terveydenhuollon aamiainen 26.4.2016 Tuomas Pöysti
Kestävän terveydenhuollon aamiainen 26.4.2016 Tuomas Pöysti
Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset3K vues
Sote- ja maakuntauudistus, Sinikka Salo, vaikuttajaforum 25.5.2016Sote- ja maakuntauudistus, Sinikka Salo, vaikuttajaforum 25.5.2016
Sote- ja maakuntauudistus, Sinikka Salo, vaikuttajaforum 25.5.2016
Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset513 vues
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kokonaisuutena Marjaana Pelkonen 100415Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kokonaisuutena Marjaana Pelkonen 100415
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kokonaisuutena Marjaana Pelkonen 100415
Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset1.1K vues

Similaire à Kannustava elementti kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön_6.10.2016(20)

Terveyden edistäminen Taru Koivisto  150410 Terveyden edistäminen Taru Koivisto  150410
Terveyden edistäminen Taru Koivisto 150410
Sosiaali- ja terveysministeriö / yleiset316 vues
Te aperusthjahyvkertomus25.4.2017Te aperusthjahyvkertomus25.4.2017
Te aperusthjahyvkertomus25.4.2017
Kuopionkaupunki114 vues
SOSTE ja soteSOSTE ja sote
SOSTE ja sote
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry328 vues
Ratkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaanRatkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaan
Ratkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaan
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry566 vues

Kannustava elementti kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön_6.10.2016

  • 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivä 6.10.2016, Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, TEAviisari-tiimi
  • 2. Taustaa ”Suuressa osassa kuntien ja kuntayhtymien lausuntoja todettiin myös tarve hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustimen käyttöönotolle sekä riittävien resurssien turvaamiselle kunnissa.” - Lausuntoyhteenveto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, STM, Raportteja ja muistioita 2016:10. 26.10.2016 ”Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan valtion rahoituksen perusteita tarkistetaan siten, että siinä otetaan huomioon myös kunnan toimenpiteet asukkaiden terveyden edistämiseksi” - VNpp Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, 2001 ”Uudistukseen liittyen tulee myös kehittää kannustin- järjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.” Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelu. Selvityshenkilöhanke. STM:n raportteja ja muistioita 2015:36
  • 3. Miksi kannustava elementti?  Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille  hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettavaksi  Tarkoituksena korvata kunnalle asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tehtävien kustannuksia sekä kannustaa edelleen työn jatkamiseen  Koko maakunta hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.  Kunnassa työ- ja toimintakykyiset asukkaat  Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot kasvavat aiempaa hitaammin  Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle että kansantaloudelle 36.10.2016
  • 4. Lausunnolla oleva esitys Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta • 14 § Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa – Määräytymisperusteena toimintaa ja tuloksellisuutta kuvaavat indikaattorit – Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa indikaattoreihin – Lisäosan suuruus noin 57 milj.€ – Osana yleiskatteellista rahoitusta – Lisäosasta puolet rahoitetaan vähentämällä vastaava määrä maakuntien rahoituksesta Asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta • 3 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan määräytymisperusteet – Yksityiskohtainen indikaattorien kuvaus
  • 6. Kuntien toimintaan perustuva osio • Mitataan nykytilannetta - peruskoulut (10 indikaattoria) - liikunta (10 indikaattoria) - kuntajohto (9 indikaattoria) • Prosessi-indikaattoreiden määrän tulee olla kohtalaisen suuri, jotta toimintaa voidaan arvioida laajasti. • Suurehko indikaattorien määrä ehkäisee osa-optimoinnin mahdollisuutta eli jos indikaattoreita olisi vain muutama, toiminta voisi keskittyä vain muutamaan asiaan. • Indikaattorien tarkempi kuvaus stm:n muistiosta: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/Hyvinvoinnin+ja+terveyden+edist%C3%A4minen+2016+08+30.pdf/5757363a-ea04-469c- aaee-555f0c410fa9 66.10..2016
  • 7. Kuntajohto (9 indikaattoria) • Kunnan investointiohjelmassa otetaan huomioon kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen. • Tarkastuslautakunnan tekemässä arviointikertomuksessa arvioidaan valtuustokausittain kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen. • Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään vuosittain mittarit, joilla seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista. • Laaja hyvinvointikertomus laadittu kerran valtuustokaudessa • Kunnassa toimii erikseen nimetty asiantuntija, suunnittelija tai vastaava, joka koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. • Kunnassa toimii hallituksen tai valtuuston asettama lapsiparlamentti tai vastaava foorumi, jossa kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan hyvinvointia ja terveyden edistämistä koskevaan päätöksentekoon. • Kunnan palveluiden suunnittelussa/kehittämistyössä hyödynnetään asiakasraateja/foorumeja. • Valtuustolle raportoidaan vuosittain väestön elintapoja ja niissä tapahtuneita muutoksia. • Paikallisen turvallisuussuunnitelman perusteella on päätetty toimenpiteistä kunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa. 96.10.2016
  • 9. Tulosindikaattorit – tuloksellisuuteen väestötasolla perustuva osio Jotta indikaattorit olisivat kuntaa kannustavia, on tärkeää, ettei kuntaa rangaista siitä, millainen on sen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila (ikärakenne, sairastavuus) Palkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos, jonka kunta onnistuu omilla toimillaan aikaansaamaan 116.10.2016
  • 10. Tulosindikaattorit – muutos 136.10.2016 • Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista • Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista • Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista • Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat • Nuorisotyöttömät • Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64- vuotiaat • Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat • Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä
  • 12. Työkyvyttö- myyseläke Peruskoulut (10) PROSESSI Kunnan toiminta väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerroin TULOS Kunnan väestön terveys ja hyvinvointi Koettu terveys Toimeen- tulotuki Liikunta (10) Kuntajohto (9) Tupakointi 15 Nuoriso- työttömät Koulu- pudokkaat Ylipaino Kaatumis- hoitojaksot 6.10.2016
  • 13. Kunnan lisärahoituksen laskeminen • Asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta x kunnan asukasluku x kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin • Alustavien laskelmien mukaan kuntien asukaskohtainen rahoitus – Maksimi 12 € – Mediaani 9,5 € – Minimi 6 € 6.10.2016 22
  • 14. KIITOS! 24 TEA-tiimi: Timo Ståhl Pia Hakamäki Hanna Koskinen Vesa Saaristo Kirsi Wiss 6.10.2016