Tuulia Rotko. Webinaari: Euroopan komission yhteistoimintahankkeet Suomessa 10.11.2020

1. Terveyden eriarvoisuuden
vähentäminen: Health Equity
Europe (JAHEE)
10.11.2020Tuulia Rotko, Johtava asiantuntija

2. • Tavoitteena parempi terveyden tasa-arvo Euroopan maissa
• Eurooppalainen yhteistyö tarjoaa tukea ja pienen lisärahoituksen tämän tärkeän aiheen esillä pitämiseen ja toimenpiteisiin myös
Suomessa (2,5 M€, 25 maata)
• Kesto 06/2018 - 11/2021
Work packages
• WP1 – Management, Raffaella Bucciardini, Italy
• WP2 – Dissemination, Paola De Castro, Italy
• WP3 – Evaluation, Apostolos Vantarakis, Greece
• WP4 – Integration in National Policies and Sustainability, Giuseppe Costa, Italy
• WP5 – Monitoring, Gabriella Olsson, Sweden
• WP6 – Healthy living environments, Christina Plantz, Germany
• WP7 – Migration and health, Bernadette N. Kumar, Norway
• WP8 – Improving access to health and related social services for those left behind, Daniel Lopez Acuna, Spain
• WP9 – Health and Equity in All Policies – Governance, Tuulia Rotko, Finland
HEALTH EQUITY EUROPE
JOINT ACTION
10.11.2020Tuulia Rotko, Johtava asiantuntija 2

3. 3
SCHEME OF THE JAHEE STRUCTURE

4. • General Assembly (GA): responsible for laying out the strategic planning of the Joint Action in
adherence to the Grant Agreement and Consortium Agreement.
• Steering Committee (SC): delegate body for GA for day-to-day scientific and technical
coordination.
• Scientific Advisory Board (SAB): consultative body responsible for overseeing the overall aims
and achievements of the Joint Action. (Martin Bobak, Olle Lundberg, Oliver Razum)
• Policy Advisory Board (PAB): responsible for assessing the policy value of the Joint Action
achievements. (Michael Marmot, Christine Brown, Victor Everhardt, Tone P. Torgersen)
• Governmental Advisory Board (GAB): provide policy guidance on the progress and results of the
Joint Action.
JAHEE management structure
10.11.2020Tuulia Rotko, Johtava asiantuntija 4

5. • WP 5 Monitoring ”Terveyden eriarvoisuuden seuranta” (Katri Kilpeläinen, Satu Jokela,
Tuulia Rotko)
• Suomen case study: Ehdotus kansallisesta terveyden eriarvoisuustiedon seurannasta ja
parannusehdotuksia
• WP7 Migration and Health ”Maahan muuttaneiden terveys” (Hannamaria Kuusio):
• Suomen case study: Tavoitteena tunnistaa keskeisiä toimia politiikoissa maahan
muuttaneiden terveyden edistämiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
• WP9 Health and Equity in All Policies (Tuulia Rotko, Katri Kilpeläinen, Tapani Kauppinen)
• Suomen case study: valitaan muutama maakunta, joita tuetaan ja arvioidaan
eriarvoisuuden huomioonottamisessa HYTE-työssä
JAHEE Suomessa
10.11.2020Tuulia Rotko, Johtava asiantuntija 5

6. • Koordinaatio Ruotsin Kansanterveyslaitoksella
• Tavoitteet
• Tukea jäsenvaltioita kehittämään kansallisiin olosuhteisiin mukautettua terveyden eriarvoisuuden
seurantajärjestelmää, joka soveltuu poliittisiin vaatimuksiin
• Tukea terveyserojen indikaattorien kehittämistä ja käyttöä terveyspolitiikan arvioinnissa ja
priorisoinnissa
• Laatia yhteinen eurooppalainen indikaattorilista terveyseroihin liittyen (noin 10 indikaattoria)
• Integroida työ EU:ssa jo käynnissä oleviin terveystietojärjestelmien synkronointia koskeviin
aloitteisiin
WP 5: Terveyden eriarvoisuuden seuranta:
Työpaketin tavoitteet
10.11.2020Tuulia Rotko, Johtava asiantuntija 6

7. • Raportin nimi: ”Ehdotus kansallisesta terveyden eriarvoisuustiedon seurannasta ja parannusehdotuksia”
• Mistä idea raportille? Vaikka Suomessa terveyden eriarvoisuuden seuranta nähdään kansallisesti tärkeänä, ei
systemaattiselle seurannalle ja seurannan kehittämiselle ole olemassa millekään taholle määritettyä velvoitetta, eikä
sille ole kansallisesti osoitettu tarvittavia resursseja.
• Raportin tavoitteena on kuvata terveyden eriarvoisuuden seurannan kansallinen tavoitetila ja esittää siihen kuuluvat
keskeiset eriarvoisuuden seurantamittarit → edistää ja tukea jäsenvaltioiden terveyserojen seurantajärjestelmien
kehittämistä.
• Raportin sisältö:
• OSA A) THL:n tutkimusaineistojen tuottamaa tietoa Suomen aikuisväestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta yleisesti
ja sosioekonomisten terveyserojen näkökulmasta
• OSA B) Määritellään keskeiset terveyseroja kuvaavat tiedonlähteet
• OSA C) Muodostetaan ehdotus eriarvoisuuden seurantajärjestelmäksi Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä,
sisältäen ehdotuksen Suomessa käytettävistä terveyseroindikaattoreista
WP 5: Terveyden eriarvoisuuden seuranta:
Suomen case study
10.11.2020Tuulia Rotko, Johtava asiantuntija 7

8. • Koordinaatiomaa: Norja
• Suomen raportin tavoitteena oli
#1 tunnistaa mahdollisia terveyseroja ja eroja terveyspalvelujen saatavuudessa eri maahanmuuttajaryhmissä
#2 tunnistaa maahan muuttaneiden terveyden seurannan sudenkuoppia
#3 selvittää miten maahan muuttaneiden terveys huomioidaan eri politiikkaohjelmissa.
• Keskeisiä havaintoja #1 maahan muuttaneiden terveyserot
 Terveys vaihtelee eri maahanmuuttajaryhmissä ja eri indikaattoreilla
 Kokemus terveyspalvelujen saatavuudesta on erilaista eri maahanmuuttajaryhmissä
 Palvelujen saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä mm. pitkät hoitojonot, hinta, maantieteellinen sijainti kuten koko
väestössä. Näiden lisäksi kielivaikeudet ja tietämättömyys palvelujärjestelmästä ja joillakin syrjintäkokemukset
palveluissa vaikeuttavat palveluihin hakeutumista.
WP 7: Maahan muuttaneiden terveys:
Suomen case study
10.11.2020Tuulia Rotko, Johtava asiantuntija 8

9. Keskeisiä havaintoja #2 Seuranta
 Maahan muuttaneiden terveyden ja hyvinvoinnin seuranta nähdään kansallisesti (esim. Kotoutumisen
seurantajärjestelmä) ja alueellisesti (esim. kuntien hyvinvointistrategiat) tärkeänä
 Toistaiseksi seuranta on yksittäisten erillistutkimusten ja rahoituksen varassa
 Systemaattiselle seurannalle ja seurannan kehittämiselle ei ole olemassa millekään taholle määritettyä velvoitetta
tai resursseja (sama havainto myös WP5ssä)
Keskeisiä havaintoja #3 Politiikkastrategiat ja ohjelmat
 Terveys on tärkeä osa työllistymistä ja kotoutumista
 Kotoutumisen seurantajärjestelmässä (TEM vastuulla) terveys on yksi kotoutumisen seurantaindikaattori
 Suomessa ei ole erityistä maahan muuttajia koskevaa terveyspolitiikkaa
 Suomessa ei ole erityisiä maahan muuttajien terveyteen liittyviä terveysstrategioita ja / tai toimintasuunnitelmia.
Toimet/ Disseminaatio Suomessa
• Useita alueseminaareja (webinaareja), joissa ydinviesti ”Maahan muuttaneiden terveyteen kannattaa satsata, sillä se
vaikuttaa olennaisesti myös työllistymiseen ja kotoutumiseen!”
WP 7: Maahan muuttaneiden terveys:
Suomen case study
10.11.2020Tuulia Rotko, Johtava asiantuntija 9

10. • Koordinaatio Suomella, THL:llä
• Tavoitteet
• Vahvistaa jäsenvaltioiden valmiuksia, kykyä ja sitoutumista kehittää ja toteuttaa
tehokkaita ja konkreettisia toimia, joilla torjutaan sosioekonomisia terveyseroja
• Jokainen maa kehittää poikkihallinnolliseen yhteistyöhön nojautuvia konkreettisia
toimenpiteitä terveyden tasa-arvon lisäämiseksi
• Toimia kehitetään kaikilla tasoilla: kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla
WP 9: Terveyden tasa-arvo kaikissa
politiikoissa ja päätöksenteossa:
Työpaketin tavoitteet
10.11.2020Tuulia Rotko, Johtava asiantuntija 10

11. • Nimi: ”Coaching 2 regions” (Kymenlaakso ja Varsinais-Suomi)
• Suomessa kehitetään maakuntien hyvinvointikertomusten valmistelussa ja työskentelyssä
• Eriarvotiedon saattamista eri toimijoiden tietoisuuteen
• Mahdollisuuksia tuottaa toimenpiteitä eri toimialoilla
Mitä tehdään käytännössä?
• Maakunnat valmistelevat ja toimeenpanevat alueellisia hyvinvointikertomuksia, jossa tuemme heitä
• Nykytilanteen ja kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen ja analysointi maakuntien HYTE-
työssä
• Sovelletaan, kehitetään ja testataan eri tapoja eriarvotiedon muuttamiseksi toimenpiteiksi
• Miten sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen saadaan mukaan maakuntien hyte-työhön
WP 9: Terveyden tasa-arvo kaikissa politiikoissa
ja päätöksenteossa: Suomen case study
10.11.2020Tuulia Rotko, Johtava asiantuntija 11

12. Lisätietoa: https://jahee.iss.it/
10.11.2020Tuulia Rotko, Johtava asiantuntija 12