Mitä kokeelliset tilastot ovat?
- Kokeelliset tilastot kuvaavat uusia ilmiöalueita, hyödyntävät
uudenlaista dataa tai perustuvat uusiin laskentamenetelmiin.
- Nämä tilastot ovat vielä kehittämisvaiheessa ja tiedon käyttäjillä
on mahdollisuus antaa niitä koskevaa palautetta ja
kehittämisehdotuksia.
- Kokeellisilla tilastoilla ei ole virallista laatu- tai
menetelmäselostetta eikä vakiintunutta julkaisuaikataulua. Tämä
erottaa ne Suomen virallisista tilastoista.
7.2.20194 Henri Luomaranta
Miksi kokeellisia tilastoja tuotetaan?
- Kokeellisia tilastoja julkaisemalla pyritään vastaamaan
nopeammin käyttäjätarpeisiin ja laajentamaan tilastovalikoimaa.
- Näiden tilastojen julkaisemisella mahdollistetaan myös käyttäjien
osallistuminen menetelmien kehittämiseen.
- Annetaan mahdollisuus perehtyä jo mahdollisimman aikaisessa
vaiheessa mahdollisiin tilastotuotannon muutoksiin.
7.2.20195 Henri Luomaranta
Milloin tilastoja julkaistaan kokeellisina?
- Sisällöltään, aineistoiltaan tai menetelmiltään testausvaiheessa
olevia tilastoja, joiden tuottamisesta halutaan asiakaspalautetta
ennen niiden mahdollista liittämistä osaksi virallista
tilastotuotantoa.
- Voidaan julkaista mm. kokonaan uusia tilastoja, testata olemassa
olevien tilastojen menetelmämuutosten vaikutuksia tai julkaista
kansainvälisen kehittämistyön saavutuksia.
7.2.20196 Henri Luomaranta
Kokeellisten tilastojen jatkuvuus
- Julkaistaan säännöllisesti päivittyviä tilastoja että kertaluonteisia
tutkimuksia. Kunkin tilaston osalta päivitystiheydestä kerrotaan
tilaston julkaisun yhteydessä.
- Tilastokeskus arvioi jatkuvasti kokeellisten tilastojen laatua ja
tarvittaessa ne voidaan siirtää osaksi virallisten tilastojen
säännöllistä julkaisua.
- Arvioitavia laatukriteereitä ovat mm. puolueettomuus,
laadunhallinta, tietosuoja, tilastotuotannon tehokkuus ja
relevanssi sekä tilastojen luotettavuus.
7.2.20197 Henri Luomaranta
Esimerkki 1: Globaalit arvoketjut ja
toimintojen ulkoistaminen
- Kyselytutkimukseen perustuva, kolmen vuoden välein toistettava
tilasto.
- Muuttuvat kyselyt ja kertaluontoinen prosessi – ei tarpeellista
tehdä SVT-tilastoa.
- Kuitenkin lakisääteinen ja relevantti.
- Kokeellisena tilastona helppo julkaista – ei tarvetta SVT-
prosessille ennen kuin saavutetaan vakiintuneemmat prosessit ja
sisällöt.
7.2.20199 Henri Luomaranta
Esimerkki 2: Koneoppimista hyödyntävä
estimointistrategia suhdannetietoja nopeuttamassa
- Testaamme kuinka nopeasti ja luotettavasti voidaan estimoida
vaillinaisesta mikroaineistosta suhdanteita kuvaavia
indikaattoreita.
- Mallit käyttävät aineistoa, jota Tilastokeskus kerää
suhdannetilastojen laadintaa varten – mutta nopeammin.
- Jatkossa tutkimme Eurostatin Smart Statistics työssä muitakin
vaihtoehtoisia datalähteitä ja uusia tekniikoita.
- Näillä kokeiluilla tavoittelemme tehokkuutta ja aineistojen
monipuolisempaa hyödyntämistä paremmaksi tiedoksi.
7.2.201911 Henri Luomaranta
Miksi koko talouden pikaestimaatti nopeutuu?
7.2.201913
Ensimmäinen
aineisto, t+15
Yksikkötason
tarkistaminen ja
editointi,
t+35
Liikevaihtokuvaajien
muodostaminen
lähdeaineistoksi,
t+40
Tilinpidon prosessi:
tuotannon
suhdannekuvaajan
muodostaminen,
t+40
TSK flash
julkaistaan,
t+45
Henri Luomaranta
Estimointia
Kevään uutuudet
- Liikevaihtokuvaajien pikaestimaatit (t30 päivää)
– Uudenlaisia menetelmiä käytössä nopeutettujen
toimialoittaisten liikevaihtotietojen tuottamisessa.
– Testien perusteella jo luotettavaa tietoa, tarkkuus ei muutu
- Yritysten investoinnit neljännesvuosittain
– Kokonaan uutta tietoa
– Saamme nopeasti tiedon käyttäjille kokeellisten tilastojen
kautta
- Riistaeläinvahingot tieliikenteessä
– Aineistojen yhdistelyä ja analyysiä Tilastokeskuksessa
7.2.201914 Henri Luomaranta