Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN
MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA
MUODOSTETTAESSA
Sisältö
1.Tausta
2.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen
kansallisesta merkityksestä nyt ja lähitulevaisuudessa
3.Per...
Juha Sipilän hallituksen periaatepäätös
marraskuussa 2015
”Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15
järjestää ...
Maakunta-
uudistus
Sosiaali-
ja terveys-
uudistus
Kaksi massiivista reformia samanaikaisesti
Kolmen hallintotason malli: valtio, alueet ja kunnat
Esityksen keskeisin YDINVIESTI!
Aluehallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
pitäisi rakentaa tulevan väestönkehityksen
ja...
6ydinviestiä
1.Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu
jatkossa entistäkin enemmän
2.Tarvitaan alueellisesti eriy...
Historiallisia ja kauskantoisia päätöksiä!
 Ehkä kuntaperustaisen järjestelmän suurin yksittäinen muutos:
 Paikallinen i...
6ydinviestiä ja perustelut kaupunkien
ja kaupunkiseutujen erityisasemalle
Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
korostuu jatkossa entistäkin enemmän
1
• Metropolialue:
– Helsingin seutu
• Suuret
kaupunkiseudut:
– Tampereen seutu
– Turun seutu
– Oulun seutu
• Keskisuuret
ka...
Yli 90 000 asukkaan kaupunkiseudut (14)
Kaupunkiseudut ja aluetalousdynamiikka
Kaupunkiseudut ja väestödynamiikka
Keskuskaupunkien ja niiden kaupunkiseutujen osuus (%)
maakuntien väkiluvusta vuonna 2014
100,0
92,5
77,7
76,9
75,3
71,3
67...
MAAKUNTA
Väkiluku
10/2015
Väestö-
lisäys %
2010-
2014
Väestö-
lisäys %
2015-
2030
Väestölli-
nen
huol-
tosuhde
2014
Väestö...
Tarvitaan joustavaa, mahdollistavaa ja jopa
alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä
 Joustava ja mahdollistava lainsäädänt...
Lisää vastuuta kaupunki- tai aluekunnille
 Suurten kaupunkien nykyinen asema ja vastuut:
 Suuret kaupungit vastaavat täl...
Kaupunki- tai aluekunnan mahdollisia tehtäviä
Esimerkkinä Saksan kaupunkikehittämisen
hallintomalli
Saksan liittovaltio muodostuu 16 osavaltiosta, jonka kunta- ja
alueh...
Kaupunkiseutujen erityispiirteet
huomioitava
 Kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioitava “tasausjärjestelmissä”:
 Kunt...
Spekulatiivinen ”maksajien ja saajien”
kriteeritarkastelu kunnittain
1.Kuntien verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet)
...
Kuntien verotulojen osuus (%)
koko verorahoituksesta 2014
Yli 80 %
70-79,9 %
60-69,9 %
50-59,9 %
40-49,9 %
Alle 40 %
Lähde...
KUNTIEN VEROTULOJEN OSUUS (%) KOKO VERORAHOITUKSESTA 2014
KUNTA KUNNAN VEROTULOJEN OSUUS (%) KOKO
VERORAHOITUKSESTA VUONNA...
Väestöllinen huoltosuhde
kunnittain vuonna 2030
Alle 70 (31 kuntaa)
70-84 (91 kuntaa)
Yli 85 (195 kuntaa)
Väestöllinen huo...
VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE KUNNITTAIN MANNER-SUOMESSA
VUONNA 2030
KUNTA VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2030
1. Helsinki 50
2. Tamp...
THL:n sairastavuusindeksi
(100=koko maa)
Alle 85
86-99
100-119
Yli 120
Lähde: THL, SotkaNet –tilastoindikaattorit;
Kartta ...
THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi Manner-Suomessa 2013 (koko maa=100)
KUNTA KUNNAN VEROTULOJEN OSUUS (%) KOKO
VERORAHO...
Sosiaali- ja terveyden-
huollon tarvekerroin
vuonna 2014
 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarve-
vakioidut menot saadaan su...
Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin 2014 (koko maa=1,00)
KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL-LON
TARVEKERROIN 2014
1. ...
Sosiaali- ja terveyden-
huollon tarvevakioidut
menot 2014
 Sosiaali- ja terveydenhuollon
tarvevakioidut menot vaihtelivat...
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.2.2016/CHESS /Vähänen, Kuronen ja Häkkinen
Sosiaali- ja terveydenhuollon
tarveva...
Vieraskielisten osuus (%)
vuonna 2014
• Vieraskielisillä tarkoitetaan muita
kuin suomen-, ruotsin- tai saamen-
kielisiä
• ...
Vieraskielisten osuus (%) Manner-Suomessa vuonna 2014
KUNTA VIERASKIELISTEN OSUUS (%) KUNNITTAIN
1. Vantaa 14,4
2. Helsink...
Ennakoiva varautuminen aluerakenteen
tuleviin muutoksiin
5 Hallitusohjelman linjaus:
 ”Hallitus tukee kaupunkiseutujen j...
Tuleva toiminnallisuuteen perustuva aluerakenne
ilman nykyisiä kunta- ja hallintorajoja
Pohjoisen suuralue
(ajoaika/väestö...
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralueen/työssä-
käyntialueen vahvistaminen
 Kasvukolmion osuus (%) koko maasta
– 47,1 % väest...
Hallinnolliset rajat ylittävän kasvun
haasteisiin varautuminen
 Hallittu varautuminen suurten kaupunkien ja kaupunkiseutu...
SEUTUKUNTA LUONNOLLINEN
VÄESTÖNLISÄYS
YHTEENSÄ
KUNTIEN VÄLINEN
MUUTTOLIIKE
YHTEENSÄ
NETTOMAAHAN-
MUUTTO YHTEENSÄ
VÄESTÖNLI...
SIJOITUS SEUTUKUNNAT VÄKILUKU 2015 VÄESTÖENNUSTE 2030 MUUTOS ABS. 2015-2030 MUUTOS % 2015-2030
1. Oulun 244951 279744 3479...
Väestöennuste kunnittain
2015-2030 (muutos %)
>10 % (33 kuntaa)
0,1-9,9 % (81 kuntaa)
-0,1- -9,9 % (98 kuntaa)
< -10 % (10...
NOPEIMMIN KASVAVAT KUNNAT VÄESTÖENNUSTEEN
MUKAAN VUOSINA 2015-2030 (Manner-Suomen kunnat)
KUNTA MUUTOS % VÄESTÖENNUSTEEN M...
Summa summarum ydinviestit
1.Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu
jatkossa entistäkin enemmän
2.Tarvitaan alue...
Ja vielä tämä yhteenvetona…
Aluehallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
pitäisi rakentaa tulevan väestönkehityksen
ja alu...
Lisätietoja:
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
timokaro@gmail.com
www.timoaro.fi
@timoaro
045 6577890
Prochain SlideShare
Chargement dans…5
×

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA

1 623 vues

Publié le

Diasarjassa on tiivistetty 'Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa' -rapotin keskeiset perustelut, nostot ja ydinviestit. Diasarjassa on runsaasti kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen perustuvaa tilastotietoa ja infografiikkaa.

Publié dans : Données & analyses
  • Soyez le premier à commenter

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA

  1. 1. KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA
  2. 2. Sisältö 1.Tausta 2.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä nyt ja lähitulevaisuudessa 3.Perustelut kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasemalle maakuntauudistuksessa 4. Kuusi ydinviestiä
  3. 3. Juha Sipilän hallituksen periaatepäätös marraskuussa 2015 ”Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjeste- tään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta” - Hallituksen periaatepäätös 9.11.2015 -
  4. 4. Maakunta- uudistus Sosiaali- ja terveys- uudistus Kaksi massiivista reformia samanaikaisesti
  5. 5. Kolmen hallintotason malli: valtio, alueet ja kunnat
  6. 6. Esityksen keskeisin YDINVIESTI! Aluehallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi rakentaa tulevan väestönkehityksen ja aluerakenteen ehdoilla eikä nykytilan- teen eikä varsinkaan toiveajattelun varaan!
  7. 7. 6ydinviestiä 1.Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistäkin enemmän 2.Tarvitaan alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä 3.Lisää vastuuta kaupunki- tai aluekunnille 4.Kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioitava 5.Ennakoiva varautuminen aluerakenteen tuleviin muutoksiin 6.Hallinnolliset rajat ylittävään kasvuun varautuminen
  8. 8. Historiallisia ja kauskantoisia päätöksiä!  Ehkä kuntaperustaisen järjestelmän suurin yksittäinen muutos:  Paikallinen itsehallinto ja läheisyysperiaate ohjanneet toimintaa.  Kuntien nykyisistä tehtävistä noin puolet ja arviolta 47-62 % resursseista siirtyy maakunnille.  Tulevaisuuspäätös:  Vaikuttaa alueiden tulevaan kehitykseen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vuosikymmeniä eteenpäin.  Keskuskaupungit ja kehyskunnat “samassa veneessä”  Ilmassa leijaileva avoin kysymys:  Jos suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityispiirteitä ei huomioida riittävästi valmistelussa, kasvaa riski siitä, etteivät uudistuksen isot tavoitteet toteudu.  Voidaanko Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeiset kaupungit ja kaupunkiseudut määrätä maakuntaitsehallinnolle alisteiseksi?
  9. 9. 6ydinviestiä ja perustelut kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasemalle
  10. 10. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistäkin enemmän 1
  11. 11. • Metropolialue: – Helsingin seutu • Suuret kaupunkiseudut: – Tampereen seutu – Turun seutu – Oulun seutu • Keskisuuret kaupunkiseudut: – 10 yli 90 000 asukkaan seutua Analyysin kohteet
  12. 12. Yli 90 000 asukkaan kaupunkiseudut (14)
  13. 13. Kaupunkiseudut ja aluetalousdynamiikka
  14. 14. Kaupunkiseudut ja väestödynamiikka
  15. 15. Keskuskaupunkien ja niiden kaupunkiseutujen osuus (%) maakuntien väkiluvusta vuonna 2014 100,0 92,5 77,7 76,9 75,3 71,3 67,8 67,8 65,6 65,2 62,0 59,6 55,6 53,9 53,5 51,9 48,2 36,1 72,5 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Lahti ja Lahden seutu (Päijät-Häme) Helsinki ja Helsingin seutu (Uusimaa) Tampere ja Tampereen seutu (Pirkanmaa) Kokkola ja Kokkolan seutu (Keski-Pohjanmaa) Joensuu ja Joensuun seutu (Pohjois-Karjala) Kajaani ja Kajaanin seutu (Kainuu) Turku ja Turun seutu (Varsinais-Suomi) Lappeenranta ja Lappeenrannan seutu(Etelä-Karjala) Seinäjoki ja Seinäjoen seutu (Etelä-Pohjanmaa) Jyväskylä ja Jyväskylän seutu (Keski-Suomi) Pori ja Porin seutu(Satakunta) Oulu ja Oulun seutu (Pohjois-Pohjanmaa) Vaasa ja Vaasan seutu (Pohjanmaa) Hämeenlinna ja Hämeenlinnan seutu(Kanta-Häme) Kuopio ja Kuopion seutu(Pohjois-Savo) Kouvola ja Kouvolan seutu (Kymenlaakso) Mikkeli ja Mikkelin seutu (Etelä-Savo) Rovaniemi ja Rovaniemen seutu (Lappi) Keskuskaupungit ja kaupunkiseudut (koko maa) Kaupunkiseudun väestöosuus (%) maakunnasta vuonna 2014 Keskuskaupungin väestöosuus (%) maakunnasta vuonna 2014
  16. 16. MAAKUNTA Väkiluku 10/2015 Väestö- lisäys % 2010- 2014 Väestö- lisäys % 2015- 2030 Väestölli- nen huol- tosuhde 2014 Väestölli nen huol- tosuhde 2030 Taloudel -linen huol- tosuhde 2013 Vieras- kielisten osuus % 2014 Väestönt iheys 1.1.2015 THL:n sairasta- vuus- indeksi 2010- 2012 Viiden- nekset 1-5 Sijoitus summa -pisteet 1-18 Uusimaa 1 617 736 5,7 12,8 49,2 57,6 1,11 10,7 176,3 82,8 I 1. Varsinais-Suomi 474 177 2,1 4,3 57,7 69,5 1,38 5,8 44,3 102,4 I 2. Pirkanmaa 505 998 3,6 7,9 56,8 66,5 1,41 4,1 40 98 I 2. Pohjanmaa 181 678 2,3 5,5 62,5 70,6 1,26 5,5 23,4 88,5 I 4. Kanta-Häme 174 797 0,9 2,3 61,6 77,3 1,38 3,3 33,7 96,3 II 5. Päijät-Häme 201 522 0,4 0,7 62,1 78,7 1,53 4,1 39,4 105,9 II 6. Keski-Suomi 275 887 0,9 1,4 59,5 73,2 1,59 2,7 16,5 110 II 7. Pohjois-Pohjanmaa 406 644 3,4 6,3 59,4 71,8 1,56 2,2 11,4 120,8 II 7. Keski-Pohjanmaa 68 954 1 1,8 65,4 77 1,44 2,4 13,7 107,3 III 9. Satakunta 223 094 -0,9 -2,4 64,5 79,4 1,49 2,5 28,6 97,1 III 10. Pohjois-Savo 248 181 0,1 0,4 59,4 77,9 1,53 2,4 14,8 124,2 III 10. Etelä-Karjala 131 273 -1,1 -2,8 62,2 79,2 1,54 5,1 24,7 98,6 IV 12. Etelä-Pohjanmaa 192 682 -0,1 0 65 80,8 1,46 1,9 14,4 103,2 IV 13. Kymenlaakso 178 871 -1,5 -4 63,3 82,5 1,63 5,3 34,9 108,8 IV 14. Pohjois-Karjala 164 919 -0,4 -1,5 59,8 81,8 1,69 3,3 9,3 112,5 V 15. Lappi 180 797 -1,1 -2 59,6 82,6 1,63 2,3 2 112,8 V 16. Etelä-Savo 150 554 -3,1 -7,1 67,1 93,3 1,65 2,6 10,6 109,4 V 17. Kainuu 78 532 -4,1 -8,9 63,7 90,8 1,77 2,4 3,7 117 V 18. Itsehallintoalueiden väestöllinen kilpailukyky Lähde: Tilastokeskus, THL; analyysi Timo Aro 2015
  17. 17. Tarvitaan joustavaa, mahdollistavaa ja jopa alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä  Joustava ja mahdollistava lainsäädäntö tai alueellisesti eriytetty erillislainsäädäntö:  18 muodostettavaa IH-aluetta ovat kuntien tavoin erilaisia taloudellisen, väestöllisen ja toiminnallisen kestävyyden sekä olosuhteiden näkökulmasta.  Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen muista kunnista poikkeava asema, rooli ja erityisasema pitäisi huomioida tulevien tehtävien ja työnjaon määrittelyssä joko joustavan lainsäädännön tai erillislainsäädännön avulla.  Haasteena on se, mihin vedetään ison kaupungin” tai kaupunkiseudun raja, jonka perusteella sovellettaisiin erillislainsäädäntöä  Ei yhtä jäykkää mallia koko maahan:  Alueiden väliset erot ovat pikemmin kasvussa kuin tasoittumassa. Esiin nousee yhä useammin ennakoimattomia ja kompleksisia tilanteita, jotka vaativat alue- ja tilannekohtaisia ratkaisuja.  Koko maahan yhtenäisenä sovellettava lainsäädäntö palvelee huonosti sekä maaseutu- että kaupunkialueita. Yhden ja yhtenäisen mallin soveltaminen ei ole toimivin ratkaisu koko maassa, vaan maakuntien erilaisuuden vuoksi niiden sisällä tarvitaan joustavuutta, toimivaa työnjakoa ja liikkumavaraa erilaisille hallintoratkaisuille tehtävien hoidon suhteen. Erilaisuus pitää huomioida kaikkien ratkaisujen yhteydessä. 2
  18. 18. Lisää vastuuta kaupunki- tai aluekunnille  Suurten kaupunkien nykyinen asema ja vastuut:  Suuret kaupungit vastaavat tällä hetkellä suuresta osasta alueellisista kehittämistehtävistä sekä kansallisesta ja kansainvälisestä kilpailukyvystä omilla vaikutusalueillaan.  Olennaiset kysymykset jatkoa ajatellen: a) mitä tehtäviä kaupungit/kaupunkiseudut voisivat vastaanottaa maakuntaliitoilta ja aluehallinnolta sekä b) mikä on toimivin työnjako kaupunkien ja maakuntien välillä  Kaupunki- tai aluekuntamalli valituilla kaupunkiseuduilla:  Valitut kaupungit tai kaupunkiseudut voisivat toimia ns. kaupunki- tai aluekuntina, jossa ne vastaisivat nykyisten tehtävien (pl. sosiaali- ja terveyspalvelut) lisäksi kokonaan tai osasta maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon tehtävistä.  Valittu malli korostaisi suurten kaupunkiseutujen erityisluonnetta suhteessa maakuntaan ja koko maahan sekä niiden kansallista merkitystä koko maan kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta.  Lähisosiaalipalvelut?  Saksan malli yhtenä esimerkkinä.  Kokeilut ja normien purku:  Suurilla kaupungeilla ja kaupunkiseuduilla pitäisi olla erityisrooli kokeilualueena tai –alustana kansallisesti merkittävissä kasvuun ja kilpailukyvyn uusissa avauksissa, normien ja velvoitteiden purun yhteydessä sekä erityisesti urbaaneihin erityistekijöihin liittyvissä asioissa 3
  19. 19. Kaupunki- tai aluekunnan mahdollisia tehtäviä
  20. 20. Esimerkkinä Saksan kaupunkikehittämisen hallintomalli Saksan liittovaltio muodostuu 16 osavaltiosta, jonka kunta- ja aluehallinto muodostuu: 1. Peruskunnista (Städte, Gemeinden): vastaavat suomalaisia nykykuntia. Peruskunnat vastaavat yksilöihin kohdistuvista palveluista, kuten lasten päivähoidosta, sosiaalipalveluista, terveyspalveluista, koulutuksesta sekä paikallisesta infrastruktuurista (kaavoitus, liikenne, jätehuolto) 2. Piirikunnista (Landkreise): vastaavat suunniteltuja itsehallintoalueita. Piirikunnat vastaavat ylikunnallisista tehtävistä (teiden ylläpito, julkinen liikenne, vesihuolto, ympäristöasiat), peruskuntien toimintaa täydentävistä tehtävistä ja tasoittavista tehtävistä (valvontatehtävät, edunvalvonta) 3. Piirikuntaan kuulumattomattomat kaupungit (Kreisfrei Städte): piirikun- nista/maakunnista vapaat kaupungit hoitavat sekä kunnille että piirikunnille kuuluvia tehtäviä. Kaupungit hoitavat alueellaan myös kaikki tai osan maakunnan tehtävistä. Piirikuntaan kuulumattomat kaupungit rahoittavat toimintansa paikallisilla veroilla ja valtionosuuksilla. Kaupunkien erityisasema on huomioitu valtionosuusjärjestelmässä
  21. 21. Kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioitava  Kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioitava “tasausjärjestelmissä”:  Kuntien ja maakuntien “tasausjärjestelmien” laskennallisissa perusteissa tai nykyisen järjestelmän sisällä tehtävissä muutoksissa on huomioitava kaupunkiseutujen erityispiirteet. Tämä liittyy positiivisiin ja negatiivisiin erityistekijöihin.  Positiiviset erityistekijät liittyvät muun muassa kasvun ja kilpailukyvyn mahdollistamiseen, innovaatio- ja korkeakoulupolitiikkaan, laajaan kehittämistehtävään jne. Negativiiset erityistekijät liittyvät muun muassa työllisyyteen, maahanmuuttoon, sosiaaliseen syrjäytymiseen, alueelliseen eriytymiseen ja asumiseen.  Maakuntauudistuksen on palveltava myös suurten kaupunkiseutujen kehittämistä. Uudistuksessa ei saa käydä niin, että elinvoima kärsii hallinnon lisääntymisen tai epäselvien vastuiden takia.  Kaupunkiseutujen riskit:  Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen riskit liittyvät a) rahoitusvastuun kasvamiseen, b) rahoitusperiaatteisiin, c) elinvoiman keinotekoiseen heikentämiseenja d) kaksinkertaiseen tasausjärjestelmään (so. kuntien ja maakuntien olosuhde-erot).  Alueiden tulopohjan ja kantokyvyn sekä palvelutarpeeseen suhteutetun menotason erilaisuus on iso pulma. Jos tulee laskennallinen eikä menoperusteinen maakuntien valtionosuus, niin kriteerit liittyvät mm. väestömäärään, THL:n tarvekriteeriin, vieraskielisyyteen ja asukastiheyteen 4
  22. 22. Spekulatiivinen ”maksajien ja saajien” kriteeritarkastelu kunnittain 1.Kuntien verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) 2.Väestöllinen huoltosuhde 2030 3.THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi 4.Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin 5.Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 6.Vieraskielisten osuus (%) väestöstä
  23. 23. Kuntien verotulojen osuus (%) koko verorahoituksesta 2014 Yli 80 % 70-79,9 % 60-69,9 % 50-59,9 % 40-49,9 % Alle 40 % Lähde: Kuntaliitto; VM/KAO Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016 Kuntien verotulojen osuus (%) koko verorahoituksesta* 2014  Kuntien verorahoitukseen laske- taan kuntien verotulot (kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverot) ja val- tionosuudet: kartassa kuvattu kuntien verotulojen osuus suh- teessa koko verorahoitukseen  Kuntien verotulojen osuus vaihteli Espoon 97,8 %:sta Ranuan 30,7 %:iin  Verotulojen osuus oli enemmän kuin neljä viidesosaa yhteensä 20 kunnassa, jotka kaikki olivat Hel- singin, Tampereen tai Turun kehyskuntia!  Valtionosuuksien osuus oli vero- tuloja suurempi yhteensä 95 kun- nassa (kartalla punaisella olevat kunnat)
  24. 24. KUNTIEN VEROTULOJEN OSUUS (%) KOKO VERORAHOITUKSESTA 2014 KUNTA KUNNAN VEROTULOJEN OSUUS (%) KOKO VERORAHOITUKSESTA VUONNA 2014 1. Espoo 97,8 2. Kauniainen 96,5 3. Helsinki 92,1 4. Kirkkonummi 89 4. Tuusula 89 6. Kerava 88,9 7. Järvenpää 87,6 8. Nurmijärvi 86,9 8. Pirkkala 86,9 10. Vantaa 86,8 11. Siuntio 86 12. Sipoo 84,7 13. Inkoo 83,5 14. Vihti 83,3 15. Naantali 81,4 Lähde: Kuntaliitto; VM/KAO analyysi: Timo Aro 2016
  25. 25. Väestöllinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2030 Alle 70 (31 kuntaa) 70-84 (91 kuntaa) Yli 85 (195 kuntaa) Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2030 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015); Analyysi Timo Aro 2016  Väestöllinen huoltosuhde kuvaa työ- ikäisten (15-64 v.) osuutta suhteessa lapsiin (0-14 v.) ja eläkeläisiin (yli 65- vuotiaat)  Väestöllinen huoltosuhde on optimaa- lisin Etelä- ja Lounais-Suomessa, Pohjan- maalla ja pistemäisesti muilla suurilla tai keskisuurilla seuduilla  Huoltosuhde on ennusteen mukaan kil- pailukykyisin Helsingissä (50), Tampe- reella (54,3), Turussa (54,9), Espoossa (56,2), Vantaalla (56,4), Vaasassa (57,6), Jyväskylässä (57,7) ja Oulussa (59,2)  Väestöllinen huoltosuhde ylittää kriittisen rajapyykin 100 noin joka kolmannessa kunnassa vuonna 2030!
  26. 26. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE KUNNITTAIN MANNER-SUOMESSA VUONNA 2030 KUNTA VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2030 1. Helsinki 50 2. Tampere 54,3 3. Turku 54,9 4. Espoo 56,2 5. Vantaa 56,4 6. Vaasa 57,6 7. Jyväskylä 57,7 8. Oulu 59,2 9. Kerava 64,2 10. Kuopio 64,5 11. Sipoo 65,4 12. Seinäjoki 65,9 13. Järvenpää 66 14. Joensuu 66,3 15. Pornainen 66,3 Lähde: Kuntaliitto; VM/KAO analyysi: Timo Aro 2016
  27. 27. THL:n sairastavuusindeksi (100=koko maa) Alle 85 86-99 100-119 Yli 120 Lähde: THL, SotkaNet –tilastoindikaattorit; Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016 THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi  Kuvaa kunnan sairastavuutta suh- teessa koko maan väestöön. Indek- sissä on huomioitu seitsemän ylei- sintä sairastavuusryhmää. Koko maan indeksin arvo on 100  Sairastavuusindeksi on alhaisin (=tervein väestö) Ahvenanmaalla: 10 alhaisimman sairastavuusindeksin kunnasta 8 sijaitsee Ahvenanmaalla.  Sairastavuusindeksi on selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi metro- polialueen vaikutusalueella, suurilla kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikkoseudulla  Sairastavuusindeksi on pääasiassa keskimääräistä korkeampi Pori- Lappeenranta –linjan pohjoispuolel- la
  28. 28. THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi Manner-Suomessa 2013 (koko maa=100) KUNTA KUNNAN VEROTULOJEN OSUUS (%) KOKO VERORAHOITUKSESTA VUONNA 2014 1. Kauniainen 59,4 2. Taipalsaari 70 3. Espoo 72,4 4. Mustasaari 75,6 5. Kirkkonummi 77,9 6. Luoto 78,3 7. Vöyri 78,5 8. Sipoo 78,8 9. Vesilahti 79,4 10. Luvia 80,6 11. Pyhäranta 80,7 12. Helsinki 81,4 13. Nurmijärvi 81,6 14. Tuusula 81,9 15. Närpiö 83,1 Lähde: THL, SotkaNet -indikaattoripankki Analyysi: Timo Aro 2016
  29. 29. Sosiaali- ja terveyden- huollon tarvekerroin vuonna 2014  Sosiaali- ja terveydenhuollon tarve- vakioidut menot saadaan suhteutta- malla kuntien nettomenot asukkaiden palvelutarpeisiin.  Jokaiselle kunnalle lasketaan asukas- kohtainen tarvekerroin, joka kuvaa asukkaiden palvelutarpeita suhteessa koko maan keskiarvoon. Tarvekertoi- men laskennassa hyödynnetään kunta- kohtaisia tietoja väestön ikä- ja suku- puolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta.  Tarvekerroin jää alle koko maan kes- ki-arvon (1,00) yhteensä 74 kunnassa: kunnat ovat pääasiassa suurten kau- punkiseutujen kehyskuntia ja niiden keskuskaupunkeja  Tarvekerroin ylitti arvon 1,20 yhteensä 93 kunnassa vuonna 2014: kunnat sijaitsevat pääasiassa linjan Pori-Lap- peenranta yläpuolella Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioitujen menojen tarvekerroin (koko maa=1,00) Alle 1,00 1,00-1,09 Yli 1,10 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4.2.2016/CHESS /Vähänen, Kuronen ja Häkkinen Kartta: Timo Aro 2016 ALHAISIN TARVEKERROIN: 1. Espoo 0,81 22. Vantaa 0,88 24. Helsinki 0,89 48. Vaasa 0,95 50. Jyväskylä 0,96 50. Oulu 0,96 50. Tampere 0,96 68. Turku 0,98
  30. 30. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin 2014 (koko maa=1,00) KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL-LON TARVEKERROIN 2014 1. Espoo 0,81 2. Pornainen 0,81 3. Masku 0,82 4. Pirkkala 0,82 5. Kirkkonummi 0,83 6. Siuntio 0,84 7. Liminka 0,85 8. Nurmijärvi 0,85 9. Sipoo 0,85 10. Lempäälä , Askola, Luoto, Pedersöre ja Rusko 0,86 15. Lieto ja Mustasaari 0,87 Lähde: THL, SotkaNet -indikaattoripankki Analyysi: Timo Aro 2016
  31. 31. Sosiaali- ja terveyden- huollon tarvevakioidut menot 2014  Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot vaihtelivat 2.040 eurosta (Muurame) 5.386 euroon (Pelkosenniemi) asukasta kohden vuonna 2014  Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot jäivät alle 2.400 euron 23 kunnassa: kunnat olivat suurten tai keskisuurten kaupunkiseutujen kehyskuntia  Tarvevakioidut menot ylittivät 5000 euroa per asukas kahdessa kunnassa (Salla ja Pelkosenniemi) ja yli 4000 euroa yhteensä 40 kunnassa  Suurista ja keskisuurista kaupun- geista menot olivat alhaisimmat Espoossa (2.296 €) Vantaalla (2.485 €), Oulussa (2.511 €) ja Jyväskylässä (2.529 €) Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2014 (mediaani 3.286 €/asukas) Yli 4.829 €/asukas 4.271-4.828 €/asukas 3.713-4.827 €/asukas 3.155-3.712 €/asukas 2.599-3.711 €/asukas Alle 2.598 €/asukas Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4.2.2016/CHESS /Vähänen, Kuronen ja Häkkinen Kartta: Timo Aro 2016
  32. 32. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4.2.2016/CHESS /Vähänen, Kuronen ja Häkkinen Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioitujen menojen erotus kuntien mediaaniin (3.286 euroa per asukas)  Sosiaali- ja terveydenhuollon tarve- vakioitujen menojen erotus kuntien mediaaniin oli yli -1000 euroa yhteensä 10 kunnassa vuonna 2014  Pirkkalan erotus kuntien mediaaniin oli -1.090 ja Ylöjärven -1.033 euroa  Yli 500 euron erotus oli lisäksi Lempäälässä, Kangasalalla, Nokialla, Hämeenkyrössä ja Vesilahdella  Tampereen tarvevakioidut menot olivat asukasta kohden laskettuna - 443 euroa alhaisemmat kuin koko maan mediaani: Tamperetta suurempi erotus oli Espoossa, Vantaalla, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Helsingissä ja Joensuussa. KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TARVE-VAKIOITUJEN MENOJEN EROTUS SUHTEESSA KAIKKIEN KUNTIEN MEDIAANIIN 2014 1. MUURAME - 1.246 2. LIMINKA - 1.240 3. KEMPELE - 1.183 4. PORNAINEN - 1.153 5. PIRKKALA - 1.090 6. YPÄJÄ - 1.059 7. LIETO - 1.057 8. YLÖJÄRVI - 1.033 9. KIRKKONUMMI - 1.022 10. RUSKO - 1.108 11. Espoo -990 12. Kontiolahti -986 13. Nastola -968 14. Taipalsaari -956 14. Kerava -956
  33. 33. Vieraskielisten osuus (%) vuonna 2014 • Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamen- kielisiä • Vieraskielisiä oli keskimäärin 5,7 % koko väestöstä vuonna 2014: mediaanikunnassa osuus oli vain 1,9 % (Virrat) • Vieraskielisten osuus vaihteli kunnit- tain Vantaan 14,4 %:sta Reisjärven 0,2 %:iin • Vieraskielisten osuus oli korkein Vantaalla (14,4 %), Helsingissä (13,5 %), Espoossa (13,3 %), Föglössä (11,8 %) ja Närpiössä (10,7 %) • Vieraskielisten osuus ylitti koko maan keskiarvon 24 kunnassa, jotka sijaitsivat pääasiassa pääkaupunki- seudulla, Ahvenanmaalla, Pohjan- maalla ja suurissa kaupungeissa Vieraskielisten osuus (%) kunnittain vuonna 2014 Yli 8 % 5 - 7,9 % 4 - 4,9 % 3 - 3,9 % 2 – 2,9 % Alle 2 % Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Analyysi ja kartta: Timo Aro 2016
  34. 34. Vieraskielisten osuus (%) Manner-Suomessa vuonna 2014 KUNTA VIERASKIELISTEN OSUUS (%) KUNNITTAIN 1. Vantaa 14,4 2. Helsinki 13,5 3. Espoo 13,3 4. Närpiö 10,7 5. Korsnäs 9,8 6. Turku 9,6 7. Kotka 8,3 8. Kerava 8,1 9. Vaasa 7,6 10. Pietarsaari 7,1 11. Tampere 6,6 12. Virolahti 6,6 13. Kaskinen 6,3 14. Lappeenranta 6,3 15. Kirkkonummi 6,2 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne; Analyysi: Timo Aro 2016
  35. 35. Ennakoiva varautuminen aluerakenteen tuleviin muutoksiin 5 Hallitusohjelman linjaus:  ”Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa”  Suurten ja laajojen suuralueiden/työssäkäyntialueiden muodostuminen:  Kaupunkivyöhykkeistä/työmarkkina-alueista muodostuu yhtenäisempiä toiminnallisia kokonaisuuksia liikenteen ja liikkuvuuden ehdoila  Etelä- ja Lounais-Suomeen muodostuu vähitellen laaja suuralue, joka muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen ja joukkoliikennevyöhykkeen. Alueen sisällä on useita liikennekäytävien kautta toisiinsa sidoksissa olevia työmarkkina-alueita: muuttoliike, työpaikat ja asuminen keskittyvät liikennekäytäviin perustuvalle vaikutusalueelle  Helsingin, Tampereen ja Turun kasvukolmion vaikutusalueen laajeneminen:  Kasvukolmion alueen keskeinen kansallinen merkitys: asuu puolet koko maan väestöstä (50,5 %), sijaitsee yli puolet yksityisen sektorin työpaikoista (53,6 %), tuottaa yli puolet maan BKT:sta (54,4 %) ja vastaa yli kahdesta kolmasosaa tutkimus- ja tuotekehitysmenoista (68,7 %).
  36. 36. Tuleva toiminnallisuuteen perustuva aluerakenne ilman nykyisiä kunta- ja hallintorajoja Pohjoisen suuralue (ajoaika/väestö/vyöhyke Oulu): 30 minuuttia: 224.000 hlöä 60 minuuttia: 280.000 hlöä 90 minuuttia: 347.000 hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (ajoaika/väestö/vyöhyke Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuuttia: 430.000 hlöä 60 minuuttia: 695.000 hlöä Pohjanmaiden suuralue (ajoaika/väestö/vyöhyke Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuuttia: 256.000 hlöä 60 minuuttia: 419.000 hlöä Etelä- ja Lounais-Suomen suuralueet (ajoaika/väestö/vyöhyke Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä Aluerakenteen neljän suuralueen vaikutusalueet kolmella ajoaikaetäisyysvyöhykkeellä 30 min 60 min 90 min Moottoritie Rataverkko
  37. 37. Etelä- ja Lounais-Suomen suuralueen/työssä- käyntialueen vahvistaminen  Kasvukolmion osuus (%) koko maasta – 47,1 % väestöstä – 50,5 % työpaikoista – 53,6 % avoimen sektorin työpaik. – 54,4 % BKT:sta – 58 % korkea-asteen suorittaneista – 68,7 tutkimus- ja tuokehitysmenoista  Helsingin, Tampereen ja Turun 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu 3,2 miljoonaa ihmistä  Pääradan kolmiraiteisuus ja “tunnin juna” Turusta Helsinkiin nopeuttaisivat suuralueen muodostumista Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä Moottoritie Rataverkko Pori Tampere Hämeenlinna Lahti Kotka Helsinki Turku
  38. 38. Hallinnolliset rajat ylittävän kasvun haasteisiin varautuminen  Hallittu varautuminen suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen tulevaan kasvuun:  Suurten kaupunkien kasvavat väestöennusteet, segregaatiokehitys, syrjäytymisestä johtuvat ilmiöt ja maahanmuutto poikkeavat muusta maasta.  Kansallisen edun mukaista on, että uudistuksessa tavoitellaan suurimpien kaupunkiseutujen osalta elinvoiman, elinkeinoelämän ja innovaatiokyvyn merkittävää vahvistumista, ilmastopäästöjen vähentymistä sekä asuntotuotannon lisäämistä ja liikenteen sujuvoittamista  Suurimmille kaupunkiseuduille tarvitaan kuntia sitovat oikeusvaikutteiset yleiskaavat:  Nykyinen suunnittelujärjestelmä ei vastaa täysimääräisesti kasvun aiheuttamiin haasteisiin varsinkaan asumis- ja liikennepolitiikan näkökulmasta.  Korridorikaavat tai vastaavat käyttöön:  Valtakunnallisesti tärkeimpien liikenne- ja kasvukäytävien ydinalueen maankäytön suunnittelun tulisi olla keskitysti johdettua ja organisoitua yleissuunnitelmien, korridoorikaavan, tai muun vastaavan juridisesti maakuntakaavaa vastaavan välineen avulla 6
  39. 39. SEUTUKUNTA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ NETTOMAAHAN- MUUTTO YHTEENSÄ VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ Helsingin 34 650 17 109 34 035 85 794 Tampereen 7 102 9 556 3 651 20 309 Turun 2 591 4 538 4 453 11 582 Oulun 10 700 3 650 2 201 16 551 Lahden -1 498 228 1 975 705 Jyväskylän 4 070 1 805 1 715 7 590 Porin -1 654 -500 1 193 -961 Kuopion 1 386 2 697 1 374 5 457 Joensuun 159 470 1 357 1 986 Seinäjoen 1 263 737 1 221 3 221 Vaasan 1 480 104 2 425 4 009 Hämeenlinnan -143 540 1 280 1 677 Lappeenrannan -573 -468 1 518 477 SUURET KAUPUNKISEUDUT 59 533 40 466 58 398 158 397 Suurten kaupunkiseutujen väestönlisäys osatekijöittäin vuosina 2010-2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Analyysi: Timo Aro 2015
  40. 40. SIJOITUS SEUTUKUNNAT VÄKILUKU 2015 VÄESTÖENNUSTE 2030 MUUTOS ABS. 2015-2030 MUUTOS % 2015-2030 1. Oulun 244951 279744 34793 14,2 2. Helsingin 1498105 1703432 205327 13,7 3. Tampereen 394712 439671 44959 11,4 4. Vaasan 101471 110654 9183 9,0 5. Kuopion 134083 146086 12003 9,0 6. Jyväskylän 181051 195995 14944 8,3 7. Turun 322624 347227 24603 7,6 8. Seinäjoen 127294 134321 7027 5,5 9. Kokkolan 53099 55571 2472 4,7 10. Rovaniemen 65874 68908 3034 4,6 11. Hämeenlinnan 94838 98799 3961 4,2 12. Joensuun 124829 128016 3187 2,6 14. Lahden 201976 203483 1507 0,7 14. Lappeenrannan 89350 89853 503 0,6 15. Porin 138523 135480 -3043 -2,2 16. Mikkelin 72810 70860 -1950 -2,7 17. Kajaanin 56188 53725 -2463 -4,4 18. Kouvolan 92969 88478 -4491 -4,8 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015; Analyysi Timo Aro 2015 * 1.1.2015 alueluokituksen mukaan, Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehitys uuden väestöennusteen perusteella vuosina 2015-2030
  41. 41. Väestöennuste kunnittain 2015-2030 (muutos %) >10 % (33 kuntaa) 0,1-9,9 % (81 kuntaa) -0,1- -9,9 % (98 kuntaa) < -10 % (105 kuntaa) MISSÄ SUOMALAISET ASUVAT VUONNA 2030? Sinisellä väestö kasvaa Punaisella väestö vähenee Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015); Analyysi Timo Aro 2016  Väestö kasvaa noin joka kolman- nessa kunnassa (114) ja vähenee kahdessa kolmesta kunnasta (203) vuoteen 2030 mennessä  Väestö kasvaa ennusteen mukaan yli 15 % kuudessa Manner-Suomen kunnassa: Pirkkalassa, Luodossa, Lempäälässä, Espoossa, Kauniai- sissa ja Oulussa  Väestö vähenee yli 15 % yhteensä 44 kunnassa: suurin väestökato Hyrynsalmella, Sallassa, Juukassa, Kyyjärvellä, Suomussalmella ja Rautjärvellä  Väestökasvu keskittyy vahvasti Suo- men kasvukäytävän vaikutusalu- eelle, suurille ja keskisuurille ja korkeakouluseuduille ja osaan Lappia (!)
  42. 42. NOPEIMMIN KASVAVAT KUNNAT VÄESTÖENNUSTEEN MUKAAN VUOSINA 2015-2030 (Manner-Suomen kunnat) KUNTA MUUTOS % VÄESTÖENNUSTEEN MUKAAN VUOSINA 2015-2030 1. Pirkkala 26,7 2. Luoto 18,7 3. Lempäälä 18,4 4. Espoo 18,3 5. Kauniainen 17,6 6. Oulu 15,5 7. Helsinki 14,6 8. Ylivieska 14,6 9. Lieto 14,5 10. Liminka 14,3 14. Ylöjärvi 13,2 18. Tampere 11,7 36. Nokia 8,5 48. Vesilahti 6,1 53. Kangasala 5,8 61. Hämeenkyrö 4,8 67. Valkeakoski 4,2 76. Akaa 2,1 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Analyysi: Timo Aro 2016
  43. 43. Summa summarum ydinviestit 1.Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistäkin enemmän 2.Tarvitaan alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä 3.Lisää vastuuta kaupunki- tai aluekunnille 4.Kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioitava 5.Ennakoiva varautuminen aluerakenteen tuleviin muutoksiin 6.Hallinnolliset rajat ylittävään kasvuun varautuminen
  44. 44. Ja vielä tämä yhteenvetona… Aluehallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi rakentaa tulevan väestönkehityksen ja aluerakenteen ehdoilla eikä nykytilan- teen eikä varsinkaan toiveajattelun varaan!
  45. 45. Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890

×