Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke 2009–2011 Hankeraportti, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtiokonttori

1. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke
2009-2011
Hankeraportti

2. Johdon yhteenveto
1 Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke
 Suomeen rakennettiin pääosin 1980- ja 1990-luvuilla yhteiskunnan tuella kattava sairas- ja Sotaveteraanien määrän kehitys
veljeskotien verkosto (23 laitosta) palvelemaan sotiemme veteraaneja. 80.000
TAUSTA
 Sairas- ja veljeskotien ensisijaisen asiakaskunnan vähetessä Valtiokonttori on yhdessä sosiaali- Ennuste
60.000
ja terveysministeriön kanssa käynnistänyt sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen
suuntautumisen tukemishankkeen (sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke). 40.000
 Hankkeen avulla sairas- ja veljeskodeille pyritään löytämään uusi rooli Suomen 20.000
terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Näiden erityislaitosten kapasiteettia kehitetään ja 0
uudelleensuunnataan sen sijaan, että maahamme rakennettaisiin täysin uutta kapasiteettia. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
 Sairas- ja veljeskotien nykytilan analyysin perusteella muodostettiin hankesalkku: SOVE-tulevaisuushankkeen vaiheistus
− Markkinat ja kysynnän analysointi
HANKE
− Toiminnan tehostaminen 10/2009 – 03/2010 04/2010 – 12/2011
− Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut
− Palvelukonsepti ja tuotteistus Analyysi- Muutosohjelma
vaihe (hankesalkun toteutus)
− Kuntaintegraatio ja toiminnan uudelleen suuntaaminen
 Kaikki hankkeet toteutettiin yhdessä sairas- ja veljeskotien kanssa. Periaatteena oli, että Hankesalkku
jokainen sairas- ja veljeskoti osallistuu aktiivisesti vähintään yhden hankkeen tekemiseen,
mutta jokaisen hankkeen tulokset tuodaan kaikkien käytettäviksi. Työskentelyssä painotettiin
läpi hankkeen käytännönläheisyyttä sekä tuotosten helppoa käyttöönottoa.
 Yksittäisten hankkeiden tuotoksina syntyi muun muassa raportteja, käsikirjoja, laskentamalleja Esimerkkituotos: Kotiuttavan kuntoutuksen työkirja
sekä toimintaohjeita. Näiden lisäksi aiheista järjestettiin koulutuksia ja seminaaritilaisuuksia.
TUOTOKSET
 Tuotoksina syntyi esimerkiksi kaksi palvelukonseptia (ennaltaehkäisevä gerontologinen
kuntoutus sekä kotiuttava kuntoutus), toiminnan tehostamisen käsikirja,
kustannuslaskentamalli, toimintolaskennan käsikirja sekä viitekehys strategisen suunnittelun
toteuttamiseksi veljeskotikentässä.
 Kaikki hankkeet pyrittiin konkretisoimaan sairas- ja veljeskotikohtaisten vierailujen,
tutkimusten ja koulutusten avulla, jotta saavutettaisiin selkeitä ja mitattavia tuloksia.
2

3. 1. Johdanto hankkeeseen
Raportin sisältö
Tämä raportti sisältää sosiaali- ja terveysministeriön, Valtiokonttorin ja BearingPoint Oy:n toteuttaman Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushankkeen (SOVE-
tulevaisuushanke) tiivistelmän. Hanke sisältää useampia kokonaisuuksia, joita tässä raportissa esitellään. Pääosa hankkeen materiaaleista on luottamuksellista ja
tarkoitettu ainoastaan sairas- ja veljeskotien käyttöön. Tämä hankeraportti on julkinen. Hanke on toteutettu aikavälillä lokakuu 2009 ja joulukuu 2011.
Raportin sisältö Sivu LISÄTIEDOT HANKKEESTA:
1. Johdanto hankkeeseen 3 Marja-Liisa Taipale (Valtiokonttori)
2. Markkinat ja kysynnän analysointi 15 marja-liisa.taipale@valtiokonttori.fi
+358 50 556 1684
3. Toiminnan tehostaminen 19
4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 24 Riku Santala (BearingPoint)
riku.santala@bearingpoint.com
5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29 +358 40 5322 135
5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32
Olli Vitie (BearingPoint)
5.2 Kotiuttava kuntoutus 34 olli.vitie@bearingpoint.com
+358 50 438 5070
5.3 PalveluTV 37
6. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41
6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43
6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 48
7. Hankekoordinaatio 50
Liitteet 52
3

4. 1. Johdanto hankkeeseen
Hankkeen tausta
Suomeen rakennettiin pääosin 1980- ja 1990-luvuilla yhteiskunnan tuella Kuvaaja: Ennuste sotilasvamma- ja veteraaniasioiden asiakasryhmien
(investointiavustuksin) kattava sairas- ja veljeskotien verkosto palvelemaan määrän kehityksestä; sisältää rintamalisän saajat eli sotainvalidit ja
sotiemme veteraaneja. Verkostoon kuuluu 23 sairas- ja veljeskotia eri puolilla rintamaveteraanit (Lähde: Valtiokonttori 2011 - vahingonkorvauspalvelut)
Suomea ja niiden kokonaiskapasiteetti on yli 1700 asiakaspaikkaa. Ne
työllistävät vakituisesti noin 1700 henkilöä kokonaistyövuosien ollessa vielä
suurempi. Sairas- ja veljeskotien palvelutarjonnasta valtaosan ovat
muodostaneet laitoshoito ja laitoskuntoutus, joita on tarjottu ensisijaisesti
sotiemme veteraaneille. Erityisesti laitoskuntoutuksen osalta verkosto on 80.000
ollut yksi merkittävimmistä iäkkään väestön kuntouttajista Suomessa. 68.184 Ennuste
70.000
Sotainvalidien ja veteraanien tarvitsemien palveluiden kenttä on 60.000 51.785
muutosvaiheessa. Sotiemme veteraaneja oli vuoden 2010 lopussa
50.000
Valtiokonttorin rekistereiden mukaan noin 52.000. Tiedämme, että heidän 38.838
määränsä vähenee noin 6000-8000 hengellä vuodessa. Samanaikaisesti 40.000
heidän keski-ikänsä noustessa palveluiden tarve muuttuu – 30.000 27.229
fyysispainotteinen kuntoutus väistyy ja tilalle tulee enenevässä määrin
muunlaista avun- ja palvelun tarvetta. 20.000
10.000
Sairas- ja veljeskotien ensisijaisen asiakaskunnan vähetessä Valtiokonttori on
yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käynnistänyt Sairas- ja 0
veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemishankkeen (tästä lähtien 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
”SOVE-tulevaisuushanke”), jonka avulla sairas- ja veljeskodeille pyritään
löytämään uusi rooli terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.
4

5. 1. Johdanto hankkeeseen
Hankkeen tausta
SOVE-tulevaisuushankkeella pyritään varmistamaan, että sairas- ja veljeskodeilla oleva korkeatasoinen Kuvaaja: Suomen sairas- ja veljeskotiverkosto (katso
moniammatillinen (erityisesti gerontologinen/geriatrinen) kuntoutus- ja hoito-osaaminen sekä myös Liite 1)
kuntoutukseen soveltuvat tilat ja kapasiteetti saadaan mahdollisimman hyvin yhteiskuntaa palvelevaan
käyttöön. Vahvistamalla sairas- ja veljeskotien kykyä kohdata tulevaisuuden haasteet varmistamaan
myös se, että sairas- ja veljeskotien kyky palvella sotiemme veteraaneja loppuun asti säilyy hyvänä ja
nykyinen asiakaskunta saa ansaitsemansa palvelut.
SOVE-tulevaisuushanke on rahoitettu vuoden 2009 valtion talousarviossa Valtiokonttorin käyttöön
varatulla määrärahalla sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemiseen.
Hankesalkkua varten varattu budjetti käytetään kokonaisuudessaan hankesalkussa oleviin
kokonaisuuksiin. Budjetti pyritään käyttämään kohteisiin, joiden tulokset ovat kaikkien veljeskotien
käytettävissä. Puhtaasti yksittäisiä veljeskoteja koskevia asioita ei rahoiteta tästä budjetista. Rovaniemi
Tornio
Hankkeissa käytetään ulkopuolista apua, joka tukee hankkeen valmistumista ja tuo tarvittavaa
osaamista hankkeisiin. Kumppaniksi hankkeen toteuttamiseksi valittiin BearingPoint Finland Oy. Julkisia
hankintoja koskevan lain edellytysten mukaisesti Valtiokonttori kilpailutti konsulttipalvelujen Oulu
hankinnan.
Oulainen
Hanketta aktiivisesti ohjasi ja valvoi ohjausryhmä, joka koostui muun muassa seuraavista jäsenistä: Kannus Kuhmo
Uusikaarlepyy Iisalmi
 Marja-Liisa Taipale, Valtiokonttori, Vakuutus
 Eevaliisa Virnes, Suomen Kuntaliitto Seinäjoki
Kuopio
Ähtäri Joensuu
 Tuomo Hokkinen, Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto Kristiinankaupunki Jyväskylä
Hämeenkyrö
 Anne Arvonen, sosiaali- ja terveysministeriö Tampere Mikkeli
Pori
 Reijo Haapiainen, HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö Hämeenlinna
Laitila Lahti
 Juhani Saari, Sotainvalidien Veljesliitto Somero
 Reijo Tilvis, Helsingin yliopisto, HYKS Hamina
Kauniainen
 Riku Santala, BearingPoint Helsinki
5

6. 1. Johdanto hankkeeseen
Hankkeen tavoitteet ja ohjaus
Hankkeen tavoitteet Hankkeen ohjausperiaatteet
SOVE-tulevaisuushankkeen tavoitteena on luoda strategia ja  Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, joka valvoo ja ohjaa hankkeen
liiketoimintakonsepti tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi ja suunnitella etenemistä.
muutoksen läpivienti onnistumisen varmistamiseksi.  Ohjelmalle valittiin hankekoordinaattori, joka vastaa ohjelman
etenemisestä ja tulosten raportoimisesta, koordinoi hankkeita ja
Oleellisia kysymyksiä hankkeessa ovat mm: minimoi päällekkäisyyksiä, jakaa tietoa hankkeiden välillä ja varmistaa
kaikille yhteisten tulosten muodostuminen.
 Miten varmistetaan nykyisen asiakaskunnan tarvitsemien uusien
palveluiden tuottaminen?  Jokaiselle hankkeelle valitaan projektipäällikkö, joka vastaa hankkeen
etenemisestä ja tulosten raportoimisesta. Projekteille voidaan
 Mistä löydetään uusi asiakaskunta nykyisiä vahvuuksia
tarvittaessa valita projektiryhmä, joka työstää yhteisiä tuloksia. Lisäksi
hyväksikäyttäen?
hankkeissa voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.
 Miten uusi asiakaskunta segmentoidaan ja tavoitetaan?
 Projekteihin valitaan osallistuvat veljeskodit. Kaikki veljeskodit eivät
 Millä tavalla toimintaa tulee kokonaisuudessaan uudistaa ole hankkeessa mukana kehitysvaiheessa, mutta hankkeen tulokset
tilanteeseen sopivaksi ja osaamisen säilyttämisen mahdollistavaksi? ovat kaikkien käytettävissä. Veljeskodeilta kysyttiin preferenssit siitä,
 Minkälaisia haasteita rahoitus- ja omistusjärjestelyihin kohdistuu missä hankkeissa haluavat olla pilottiryhmässä.
tulevaisuudessa ja miten näitä haasteita voidaan ratkaista?
 Miten muutos viedään hallitusti ja onnistuneesti lävitse? Ohjausryhmä
Hankekoordinaattori
Hanke 1 Hanke 2 Hanke N
Projektipäällikkö Projektipäällikkö Projektipäällikkö
Projektiryhmä Projektiryhmä Projektiryhmä
Osallistuvat Osallistuvat Osallistuvat
veljeskodit veljeskodit veljeskodit
6

7. 1. Johdanto hankkeeseen
Hanke aloitettiin analyysivaiheella, jonka lopputuloksena
muodostettiin hankesalkku
SOVE-tulevaisuushanke toteutettiin aikavälillä lokakuu 2009 – joulukuu 2011. Hankesalkun muodostaminen tehtiin veljeskotikierroksen jälkeen yhdessä
Tämän lisäksi hankkeen valtakunnallinen tiedotustilaisuus järjestetään veljeskotien edustajista koostuvan valmisteluryhmän kanssa. Tarpeet
varsinaisen hankkeen päättymisen jälkeen tammikuussa 2012. priorisoitiin ja tärkeimmiksi nähdyt kokonaisuudet asetettiin hankesalkkuun.
SOVE-tulevaisuushanke käynnistettiin lokakuussa 2009 analyysivaiheella, Analyysivaiheen tuloksena syntyi hankesalkku (ks. seuraava sivu), jonka
jonka tarkoituksena oli tunnistaa parhaat keinot veljeskotien tulevaisuuden muodostamisessa pyrittiin noudattamaan seuraavia periaatteita:
tukemiseksi ja muodostaa niistä hankesalkku.
 Muodostetaan laajoja kokonaisvaltaisia ja mahdollisimman
Lähtötilanteen analyysissä selvitettiin veljeskotikohtaisesti lähtötilanne, konkreettisia hankkeita sekä vältetään pieniä erillishankkeita
keräämällä ja analysoimalla muun muassa seuraavia tietoja:  Luodaan monipuolinen hankesalkku, jossa erityyppisiä
hankekokonaisuuksia, jotka kaikki linkittyvät selvästi veljeskotien
 Tilinpäätökset, toimintakertomukset, veljeskotien web-sivut tulevaisuuteen
 KUNK-kyselyn (Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM) tulokset  Kaikkien veljeskotien ei tule olla mukana kaikissa hankkeissa, mutta
 BearingPointin kyselylomake hankesalkun tulisi ottaa huomioon koko veljeskotikenttä ja sen
 Henkilökohtainen puhelinhaastattelu veljeskotien johtajien kanssa tarpeet
Lähtötilanteen analyysin (ks. seuraava sivu) pohjalta veljeskotien todellisuus Hankesalkun toteuttaminen alkoi huhtikuussa 2010 ja jatkui intensiivisesti
ymmärrettiin paremmin ja työtä voitiin suunnata tärkeimpiin asioihin. aina vuoden 2011 loppuun saakka. Hankesalkkuun valikoitui viisi hanketta:
 Markkinat ja kysynnän analysointi
Lähtötilanteen analyysin jälkeen veljeskotien edustajista koostuvan
valmisteluryhmän kanssa muodostettiin mahdollisia tulevaisuuden  Toiminnan tehostaminen
skenaarioita eri osa-alueilla: asiakkaat, palvelutarjonta, talous, omistajuus ja  Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut
hallinto, yhteistyö ja verkostoituminen. Valmisteluryhmän muodostamien  Palvelukonsepti ja tuotteistus
skenaarioiden pohjalta BearingPointin konsultti kiersi kaikki veljeskodit ja kävi
henkilökohtaiset keskustelut jokaisen veljeskodin johtajan (tai johtoryhmän)  Kuntaintegraatio ja toiminnan uudelleen suuntaaminen
kanssa. Valtiokonttori seuraa myös hankkeen päätyttyä veljeskotien toimintaa ja
pyrkii auttamaan hankkeen tuotosten käytäntöön tuomisessa.
7

8. 1. Johdanto hankkeeseen
SOVE-tulevaisuushankkeen hankesalkku koostuu viidestä
kehityshankkeesta
Hankkeet Taustat Tavoitteet Lopputuotokset
Markkinat ja kysynnän • Tulevaisuuden toimintamalleja on • Muodostaa ymmärrys markkinoiden koosta • Veljeskotikohtainen
analysointi suunniteltava kysyntälähtöisesti. ja kysynnän rakenteesta kysyntäanalyysiraportti
• Veljeskodit ovat voineet keskittyä laatuun • Parantaa veljeskotien kilpailukykyä
• Toiminnan tehostamisen käsikirja
Toiminnan ja asiakkaan hyvinvointiin. tulevaisuuden kilpailijoihin nähden
• Pilotit ja jatkokehityssuunnitelmat
tehostaminen • Tulevaisuudessa kuitenkin kilpailu tulee • Parantaa valmiutta palvella uusia asiakkaita
• Koulutukset
kovenemaan. (kunnat, Kela jne.)
• Monimutkaistuvassa
• Toimintolaskentamalli
toimintaympäristössä veljeskotien tulee • Parantaa kustannustietoisuutta,
Taloudelliset laskelmat veljeskotikohtaisesti
voida seurata kustannuksiaan nykyistä hinnoittelukyvykkyyttä sekä kannattavuuden
ja johtamisen työkalut • Toimintolaskennan käsikirja
tarkemmin ja analysoida toimintansa arviointikykyä
• Koulutukset
kannattavuutta faktapohjaisesti
• Kehittää uusia tuotekonsepteja, joita
veljeskodit voivat hyödyntää tulevaisuuden • Palvelukuvaukset (työkirjat) kahdesta
• Veljeskodit tarvitsevat tukea uusien
Palvelukonsepti ja rakentamisessa kuntoutuksen palvelutuotteesta
tuotekonseptien luomisessa uusien
tuotteistaminen • Auttaa veljeskoteja tuotteistamaan • Pilottiasiakkaat ja kokemukset
asiakasryhmien palvelemiseksi
palveluitaan alueilla, joilla kysyntää on myös piloteista
tulevaisuudessa
• Mahdollistaa hallittu vaiheittainen muutos
• Tulevaisuudessa kuntaan integroituminen • Käsikirja mahdollisista hallintomalleista
Toiminnan uudelleen- kohti tulevaisuutta
voi vaatia merkittäviä muutoksia sekä suhteessa kuntaan.
• Luoda ymmärrys tulevaisuuden mahdollista
suuntaaminen ja hallinnollisesti, että toiminnallisesti • Tulevaisuuden muutoksen
omistajuus- ja hallintoratkaisuista
kuntaintegraatio • Toiminnan uudelleensuuntaaminen vaatii toteuttamisen tiekartta ja tarvittavat
• Tarjota viitekehys tulevaisuuden
järjestelmällistä suunnittelua suunnittelun työkalut
suunnittelulle
8

9. 1. Johdanto hankkeeseen
SOVE-tulevaisuushankkeen aikataulu
2009 2010 2011
Hanke 10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01
Analyysivaihe
Markkinat ja kysynnän analysointi
Toiminnan tehostaminen
Taloudelliset laskelman ja
Johtamisen työkalut
Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: jatkohanke
Kotiuttava kuntoutus
Palvelukonsepti ja tuotteistaminen:
Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus
PalveluTV 1) 2)
Toiminnan uudelleensuuntaaminen Kuntaintegraatio Toim. Uud.suunt.
Ja kuntaintegraatio
Hankekoordinaatio
3)
Hanke Hankesalkun Hanke
alkaa muodostaminen päättyy
1) Teknologiaselvitys
2) Yhteistyömallin rakentaminen
3) Valtakunnallinen tiedotustilaisuus
9

10. 1. Johdanto hankkeeseen
Analyysivaiheessa jokainen veljeskoti analysoitiin huolellisesti ja
raportoitiin veljeskotikohtaisesti
Analyysivaiheen tuloksena jokaisesta veljeskodista tehtiin raportti nykytilasta. Omistuspohja ja henkilökunta
Lisäksi yksittäisten veljeskotien tilanteista tehtiin yhteenveto, jonka avulla  Henkilökunnan jakautuminen eri tehtäviin
nähtiin koko veljeskotikentän kokonaistilanne. Näiden analyysien ja  Ulkoistetut palvelut
raporttien perusteella pystyttiin suunnittelemaan SOVE-tulevaisuushanke  Muut havainnot henkilökunnasta
sellaiseksi, että sillä pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaasti tukemaan  Yhtiömuoto
veljeskoteja.  Hallituksen kokoonpano
 Kokemuksia nykyisestä hallintomuodosta
Veljeskotikohtaisissa raporteissa käsiteltiin muun muassa seuraavia aiheita:
Asiakasrakenne ja palvelutarjonta Verkottuminen ja kilpailu
 Kokonaishoitopäivät, laitoshoitopäivät,  Miten verkottuminen onnistunut eri tahojen
kuntoutushoitopäivät ja kanssa
avokuntoutushoitopäivät ikäluokittain  Muita havaintoja verkottumisesta
 Laitoshoito- ja kuntoutus hoitopäivät  Tulevaisuuden näkemykset verkottumisesta
toimintakykyluokittain  Nykyinen kilpailukenttä
 Palvelutarjonta ja kapasiteetti  Kilpailukenttä tulevaisuudessa
 Parhaita käytäntöjä palvelutuotteista
Taloudellinen tilanne SWOT ja tulevaisuus
 Yleistä taloudellisesta tilanteesta  Veljeskodin strategia ja tulevaisuuteen
 Hoitopäivien hinnat hoitomuodoittain varautuminen
 Henkilöstökustannukset, materiaali- ja  Veljeskodin vahvuudet, heikkoudet,
palvelukustannukset, poistot ja muut kulut mahdollisuudet ja uhat
 Omavaraisuus ja maksukyky  Tulevaisuuden varautumiseen jo tehdyt
toimenpiteet
 Tulevaisuuden varautumisen suurimmat
tarpeet 10

11. 1. Johdanto hankkeeseen
Analyysivaihe mahdollisti myös veljeskotien vertailun ja
kokonaiskuvan muodostamisen
Nykytila-analyysien perusteella tehtiin veljeskotikentästä esimerkiksi Tulevaisuuden näkymät lähtötilanteessa:
seuraavia huomioita:
 Veljeskotien tulevaisuuteen varautuminen vaihtelee merkittävästi.
 Valtaosa veljeskotien liikevaihdosta tulee yhä Valtiokonttorilta Useat kodit eivät ole vielä aloittaneet tulevaisuuden vaatimien
(punainen) tai kuntien veteraanimäärärahoista (harmaa). Tämä on muutosten toteuttamista
suuri haaste, sillä asiakaskunta tulee lähivuosina pienenemään  Veljeskodit arvioivat saavansa merkittävän osan tulevaisuuden
merkittävästi. liikevaihdostaan kunnilta
 Veljeskotien toiminta on pääosin laitoskuntoutusta tai laitoshoitoa,  Merkittäviä tarpeita tunnistettiin kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla.
jolle tulevaisuudessa tuskin löytyy kysyntää nykyisessä mittakaavassa Näistä priorisoitiin koko veljeskotikentän kannalta tärkeimmät
 Veljeskodit ovat tottuneet vakaaseen ja turvalliseen kehityskohteiksi hankesalkkuun.
toimintaympäristöön, eivätkä keskimäärin ole kovin varautuneita
tulevaisuudessa kovenevaan kilpailuun.
Valtiokonttori
100 %
Kunta/kaupunki
80 % Muut Kela
KELA Itse maksavat
60 %
Kunta - Muut Sairaanhoitopiiri
40 % Kunta - veteraanit Järjestöt
Valtiokonttori Muut
20 %
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55
0%
Kuvaaja 2: Veljeskotien arvio liikevaihdon jakaumasta (miljoonaa
Kuvaaja 1: Veljeskotien liikevaihdon jakauma maksajittain vuonna 2009 euroa) parhaassa tapauksessa maksajittain 5 vuoden kuluttua
11

12. 1. Johdanto hankkeeseen
Veljeskotikentän tilanne SOVE-tulevaisuushankkeen lopussa:
Hankkeen tuotosten hyödyntäminen ja palaute
SOVE-tulevaisuushankkeen hankekoordinaation yhteydessä toteutettiin hankkeen päätteeksi toinen veljeskotikierros loppusyksystä 2011, jonka aikana
selvitettiin veljeskotien kokemuksia hankkeesta sekä tulevaisuuden suunnitelmia.
Veljeskotikierros toteutettiin samalla periaatteella kuin hankkeen alussa ollut analyysikierros: BearingPointin konsultti kiersi kaikki veljeskodit läpi ja kävi johtajan
tai johtoryhmän kanssa keskusteluja hankkeesta ja sen osien käyttöönotosta ja palautteesta sekä tulevaisuuden tavoitetilasta ja toimenpidesuunnitelmista sen
saavuttamiseksi.
Hankkeen tuotosten hyödyntäminen
Suurin osa veljeskodeista oli jo 2011 lopussa ottanut käyttöön hankkeen aikana tuotetut ratkaisut ja työkalut. Poikkeuksena erottui palvelukonsepti ja
tuotteistaminen –hankkeen ennaltaehkäisevää gerontologista kuntoutusta koskeva hanke, joka selvästi nähdään myöhemmän tulevaisuuden tuotteena.
Nyt Tulevaisuudessa
Kuvaaja 1: Markkinat ja kysynnän analysointi 57% 43% 14
Hankkeen
tuotosten Toiminnan tehostaminen 64% 36% 11
käyttöönotto
Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 62% 38% 13
Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: KK 81% 19% 16
Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: EGK 33% 67% 15
Kuntaintegraatio 63% 38% 8
Toiminnan uudelleensuuntaaminen 78% 22% 9
100%
12

13. 1. Johdanto hankkeeseen
Veljeskotikentän tilanne SOVE-tulevaisuushankkeen lopussa:
Hankkeen tuotosten hyödyntäminen ja palaute
Hankkeen palaute
SOVE-tulevaisuushankkeesta kerättiin palaute jokaista hankesalkun kokonaisuutta koskien. Palaute kerättiin vapaiden kommenttien sekä arvosanojen
perusteella. Arvosanat kerättiin asteikolla 1-10, jossa 1 tarkoittaa ”hankkeesta ei ollut hyötyä” ja 10 tarkoittaa ”hankkeesta oli erittäin paljon hyötyä”. Tällä
periaatteella kaikkien hankkeiden keskiarvoksi saatiin 7,7. Tätä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena.
Myös kommentit olivat pääosin positiivisia. Kiitosta saivat muun muassa Valtiokonttorin osoittama tuki, hankesalkun valinnat, tuotosten laatu (esimerkiksi
työkirjat), konsulttien ammattitaito sekä ymmärryksen lisääntyminen kehitysalueilla. Negatiiviset kommentit koskivat muun muassa hankkeen osioiden tiukka
aikataulu ja korkeat vaatimukset veljeskotien henkilökunnalta, koko SOVE-tulevaisuushankkeen myöhäinen aloitus, käsiteltyjen asioiden kompleksisuus ja
konsulttien vaihtuvuus.
1 Ø 7,7 10
Kuvaaja 1:
Markkinat ja kysynnän analysointi 6,2
Hankkeen osioiden
palaute
Toiminnan tehostaminen 8,0
arvosanoin.
Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 8,8
Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: KK 8,6
Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: EGK 8,2
Kuntaintegraatio 6,8
Toiminnan uudelleensuuntaaminen 7,4
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
13

14. 1. Johdanto hankkeeseen
Veljeskotikentän tilanne SOVE-tulevaisuushankkeen lopussa:
Tulevaisuuden tavoitetila ja toimenpidesuunnitelma
Loppusyksystä 2011 toteutettu veljeskotikierroksen aikana oleellisena kysymyksenä tulevaisuutta koskien oli tavoiteltu asiakas- ja palvelurakenne sekä
toimenpiteet sen saavuttamiseksi. SOVE-tulevaisuushankkeen yhtenä oleellisimpana tavoitteena oli vähentää veljeskotien riippuvuutta Valtiokonttorin tuomasta
liikevaihdosta. Veljeskotien tulevaisuuden kannalta oleellista olisikin juuri uusien asiakkuuksien löytäminen sekä niille sopivien palveluiden kehittäminen.
Vuonna 2009 veljeskotien kokonaisliikevaihdosta tuli noin 81 prosenttia Valtiokonttorin asiakkaista sekä muista sotainvalidi- ja sotaveteraaniasiakkaista. Kun
vuoden 2011 loppusyksystä tehtiin yhteenveto veljeskotien tulevaisuuden suunnitelmista vuoden 2015 tilannetta koskien, huomattiin, että edellä mainittu
liikevaihdon osuus on jo pudonnut 43 prosenttiin. Tätä kompensoimaan on luonnollisesti kuntien ja sairaanhoitopiirien tuoma liikevaihto kasvanut merkittävästi
11 prosentista 45 prosenttiin. Samoin Kelan tuoma liikevaihto on kasvanut moninkertaiseksi.
Veljeskotien palvelurakenteen tavoiteltu muutos vuoteen 2015 mennessä tarkoittaa käytännössä suurempaa painotusta kuntoutuspalveluihin sekä
asumispalveluihin. Näin hoito- ja hoivapalveluiden osuus on tulevaisuudessa pienenemään päin.
Kuvaaja 1: Yhteenveto veljeskotien liikevaihdon lähteistä Kuvaaja 2: Veljeskotien tavoiteltu palvelurakenne vuonna 2015
-38 100 %
81% 2009
+34 2015
45 50 %
43
+5 -1
11
7 6 5
2 0% Kri sti inankau punki Kuhm o Jyväskylä Kauni ala Kannu s Pori Ähtäri Ilveskoti Hami na Oulain en Laiti la Rovaniemi Seinäjoki Tornio Tampere Oulun kylä Mikkeli Vetrea Lahti Somero
Valtiokonttorin, Kunnat/SHP Kela Muut Muut Asumispalvelut (TPA)
muut sotiin Avopalvelut ja kotiinvietävät palvelut Kuntoutuspalvelut
liittyvät asiakkaat Hoito- ja hoivapalvelut
14

15. 2. Markkinat ja kysynnän analysointi
2 Raportin sisältö
Raportin sisältö Sivu
1. Johdanto hankkeeseen 3
2. Markkinat ja kysynnän analysointi 15
3. Toiminnan tehostaminen 19
4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 24
5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29
5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32
5.2 Kotiuttava kuntoutus 34
5.3 PalveluTV 37
6. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41
6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43
6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 48
7. Hankekoordinaatio 50
Liitteet 52
15

16. 2. Markkinat ja kysynnän analysointi
Tausta ja tavoitteet
Hankkeen tausta Tavoitteet ja tulokset
Hankkeella oli tarkoitus varmistaa, että palvelutarjonnan kehittämiseen  Tavoitteena oli tunnistaa mille palveluille ja tuotteille
suunnattavat resurssit kohdennetaan oikein ja ne hyödyttävät palvelujärjestelmällä ja ostajilla on todellista kysyntää ja missä
mahdollisimman laajasti sekä veljeskotiverkostoa, että yhteiskuntaa. SOVE- mittakaavassa.
tulevaisuushankkeen ohjausryhmän tahtotila on, että kaikki uudet  Hankkeessa saatavaa tietoa voidaan hyödyntää alueellisesti
suunnitelmat ja palvelutuotteet rakennetaan todellisen kysynnän pohjalta. palvelutarjonnan suuntaamisessa, sekä hankesalkkuun asetettavien
Tämä on tarpeellista, jotta palveluille löytyisi ostaja ja kehityshankkeiden hankkeiden valinnassa.
tulokset johtaisivat myös asiakasvirtaan.  Tuloksena on alueellinen kysyntäarvio valittujen palveluiden (esim.
AVH-, post-operatiivinen- , kotikuntoutus, TPA, kuntouttavat
Kuntoutuksen osalta selvitettiin kuntien tarvetta ja ostohalukkutta hoidon intervallit, yms.) osalta.
jälkeisen kuntoutuksen (esimerkiksi AVH- ja nivelleikkaus -potilaat),
ylläpitävän kuntoutuksen (esimerkiksi geriatrinen kuntoutus) sekä muiden  Hankkeen tuotoksen jokaiselle veljeskodille toimitettiin raportit
palveluiden osalta (kuten saattohoito ja seniorineuvola). Vanhusten hoivan heidän lähialueensa markkinoista ja palveluiden kysynnästä
osalta selvitettiin kuntien tarvetta ja ostohalukkuutta laitoshoidon,
tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon osalta.
Selvityksen metodologiana käytettiin neljää menetelmää: (1) Tilastollisessa
analyysissa laskettiin teoreettinen AVH- ja lonkkaleikkauspotilaiden
paikkamäärätarve alueittain sekä kuvattiin vanhusten asumispalveluiden
alueellista kehitystä 2000-luvulla. (2) Kirjallisten materiaalien läpikäynnillä
saatiin selville kuntien vanhuspoliittiset linjaukset ja tulevaisuuden
kehityssuunnitelmat. (3) Puhelinhaastatteluilla saatiin tarkkaa kuntakohtaista
tietoa linjausten toteutussuunnitelmista, alueen kilpailutilanteesta, kunnan
tahtotilasta palveluiden tuottamisessa sekä veljeskodin roolista alueella. (4)
Web-analyysissä saatiin monipuolista tietoa kunnittain palveluiden
tarjonnasta ja niiden tulevaisuuden kehityksestä.
16

17. 2. Markkinat ja kysynnän analysointi
Veljeskotikohtaiset raportit sisältävät tietoa paikallisesta palvelujen
kysynnästä ja kuntien tilanteista
Tilastollinen analyysi
 Analyysi antaa suuntaa alueen palvelutarpeesta ja näyttää palvelumuotojen kehityssuunnan
 Se sisältää laskennalliset maksimipaikkamäärät hoidon jälkeisen kuntoutuksen tarpeelle alueittain (AVH-potilaat ja
lonkkaleikkaukset)
 Lisäksi analyysissä tutkittiin vanhusten asumispalvelumuotojen kehityksen 2000-luvulla alueittain
Taustamateriaalit ja puhelinhaastattelut
 Tietoa kerättiin seuraavista tietolähteistä:
 Vanhuspoliittiset strategiat ja linjaukset yhdestä kaupungista / veljeskoti
 Kunnan kuntoutuksesta vastaavan haastattelu (Hoidon jälkeinen kuntoutus ja Geriatrinen kuntoutus)
 SHP:n kuntoutuksesta vastaavan haastattelu (Hoidon jälkeinen kuntoutus)
 Kunnan vanhustenpalveluista vastaavan haastattelu (Vanhustenhuolto)
 Raportti sisältää kunnan tahtotilan, palvelutarpeet, vanhustenhuollon haasteet sekä suunnitelmat palveluiden
tuotannosta ja ostopalvelujen käyttämisestä. Lisäksi selvitettiin veljeskodin asemoitumista muiden palveluntuottajien
joukossa.
Web-Kysely
 Kyselyn avulla kerättiin tietoa potentiaalisista kunta- ja shp-asiakkaista
− Asteikolliset kysymykset (graafit) 25kpl / veljeskoti
− Avoimet kysymykset 9 kpl / veljeskoti
 Asiakaskohtaista (kunta) tietoa kerättiin tarpeista ja niiden kehityksestä:
− Kysyntä ja tarjonta hoitomuodoittain ja -tyypeittäin
− Suunnitelmat palveluiden tuottamista omana tai ostopalveluna
− Ostokäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät
 Vastaukset raportoitiin yksityiskohtaisella tasolla, josta veljeskodit näkevät vastaukset kunnittain
17

18. 2. Markkinat ja kysynnän analysointi
Keskeiset löydökset
Hoidon jälkeinen kuntoutus Vanhusten hoito- ja hoivapalvelut
 AVH- ja nivelleikkausten jälkeinen kuntoutus ovat volyymeiltään  Kuntien ostamista ohjaa STM:n suositus, jossa linjataan
merkittävimpiä tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tavoitepeittävyys yli 75-vuotiaiden osalta palvelumuodoittain.
kysynnän kasvua, sillä kaikki kuntoutusta tarvitsevat eivät saa sitä  Suosituksessa esitetään laitoshoidon vähentämistä sekä tehostetun
rahoituksen puutteen vuoksi. palveluasumisen (TPA) ja kotihoidon lisäämistä:
 Kuntien ja sairaanhoitopiirien yleinen tahtotila on tuottaa ─ Tehostetun palveluasumisen kysyntä kasvaa.
kuntoutuspalvelut itse. Ostopalveluja käytetään, kun omat resurssit
eivät riitä tai uhkasakot pakottavat vuodeosastojen jonojen ─ Kotihoidon kysyntä kasvaa, vaikkakin kunnat pyrkivät
purkamiseen. tuottamaan sen omana tuotantonaan.
 Hoidon jälkeisessä kuntoutuksessa on mahdollisuuksia yhteistyöhön, ─ Laitoshoidon kapasiteettia vähennetään merkittävästi ja kunnat
mikäli kyetään osoittamaan vaikuttava ja kustannussäästöjä tuova pyrkivät tuottamaan sitä pääasiassa itse.
toimintamalli kuntoutukseen. Muut palvelut
 Haasteena yhteistyön lisäämiseen on pirstaloitunut päätöksenteko
sairaanhoitopiirien, kuntien ja terveydenhuollon erikoisalojen välillä. Useilla paikkakunnilla on tarvetta vaikeasti hoidettavien asiakkaiden
yksiköille, kuten dementoituneille, alkoholisoituneille vanhuksille ja
Geriatrinen kuntoutus mielenterveyspotilaille.
 Geriatrista kuntoutusta pidetään tärkeänä, mutta sille ei ole
kohdistettu rahoitusta, jolloin sen tarve ei näy kysyntänä.
 Geriatrisessa kotikuntoutuksesta tunnistetaan mahdollista
kysyntäpotentiaalia, sillä kotona asumisen pitkittäminen tuo
kustannussäästöjä kunnille. Tässä vaikuttavuuden osoittaminen ja
kustannussäästöjen todentaminen ovat oleellisia tekijöitä.
18

19. 3. Toiminnan tehostaminen
3 Raportin sisältö
Raportin sisältö Sivu
1. Johdanto hankkeeseen 3
2. Markkinat ja kysynnän analysointi 15
3. Toiminnan tehostaminen 19
4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 24
5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29
5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32
5.2 Kotiuttava kuntoutus 34
5.3 PalveluTV 37
6. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41
6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43
6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 48
7. Hankekoordinaatio 50
Liitteet 52
19

20. 3. Toiminnan tehostaminen
Tausta ja tavoitteet
Tausta Tavoitteet ja tulokset
Valtiokonttorin sotaveteraanien kuntoutus- ja laitoshoitoon saatu rahoitus Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa keinot ja luoda työkalut toiminnan
vähenee tulevaisuudessa huomattavasti, aiheuttaen veljeskodeille kasvavia tehokkuuden parantamiselle ja toiminnan mahdolliselle sopeuttamiselle
paineita toiminnan tehostamiseen sekä toiminnan sopeuttamiseen uusille tulevaisuuden asiakkuuksien tarpeiden mukaan. Hankkeessa luotiin
asiakkaille sopiviksi. tuottavuusohjelma siihen osallistuville veljeskodeille ja tuettiin mahdollisessa
toiminnan sopeuttamisprosessissa tarpeen mukaan.
Asiakaskunnan muuttuessa veljeskodeille ei välttämättä riitä tarvittavaa
määrää asiakkaita, joten toiminnan volyymi tulee monessa veljeskodissa Toiminnan tehostaminen -hankkeessa on seuraavia osa-alueita:
hyvin todennäköisesti pienenemään, vähintään liikevaihdolla mitattuna.
Kunnat ja useat muut uudet asiakkaat ovat valmiita maksamaan vain  Taloudellinen kannattavuus
peruspalveluista, eikä uusille asiakkaille/potilaille voida enää tarjota samoja  Henkilöstön tehokkuus ja resursointi
hoitosisältöjä kuin sotainvalideille ja -veteraaneille. Myös kilpailu asiakkaista  Johtamisjärjestelmä
avoimilla markkinoilla mahdollisesti kovenee.
 Tukitoiminnot
Koska Valtiokonttori on pitkäaikaisena asiakkaana tuonut varmoja tulovirtoja,  Markkinointi
ei useissa kodeissa olla totuttu kustannustehokkuusajatteluun. Erityisesti  Sisäisen tehostamishankkeen toteutus
henkilöstölle tämän hyväksymisessä voi olla haasteita, ja vanhoista
toimintamalleista voi tulla tarvetta luopua. Hankkeen työskentelytapa oli hyvin käytännönläheinen:
 Aihealueita käsiteltiin laajasti veljeskotien henkilökunnan kanssa.
 Toimintaa tutkittiin työtä seuraamalla ja mittaamalla.
 Lukuisissa työpajoissa etsittiin haasteita ja ratkaisuja yhdessä
konsulttien ja henkilökunnan kanssa.
 Koulutusten avulla motivoitiin henkilökuntaa uusien toimintatapojen
käyttöönottoon.
20

21. 3. Toiminnan tehostaminen
Projektin päävaiheet ja tuotokset
p Analyysi Suunnittelu Toteutus
 Projektin analyysivaiheeseen osallistui kolme  Analyysivaiheessa tunnistettujen kehityskohteiden  Veljeskodit voivat käsikirjan ohjeiden avulla
pilottikotia, joissa arvioitiin toiminnan perusteella luotiin toiminnan tehostamisen suorittaa nykytila-analyysin kehityskohteiden
tehokkuutta touko-heinäkuussa 2010. käsikirja. tunnistamiseksi.
 Analyysivaiheen aikana haastateltiin kaikkia  Käsikirja kattaa seuraavat alueet:  Veljeskotien tarpeet ovat hyvin erilaisia, joten
pilottikotien avainhenkilöitä, pidettiin erilaisia − Kannattavuus jokaisen veljeskodin tulee itse valita, minkä osa-
työpajoja ja suoritettiin työseurantoja alueiden toteutus palvelee parhaiten oman kodin
veljeskotien avainhaasteiden tunnistamiseksi. − Henkilöstön tuottavuus ja resursointi nykytilan vaatimuksia ja haasteita.
 Työnseurannoissa seurattiin eri ammattiryhmien − Johtamisjärjestelmä  Veljeskodit voivat käsikirjan avulla suunnitella
edustajien (lähihoitajat, sairaanhoitajat, − Tukitoiminnot uuden tahtotilansa valittujen osa-alueiden osalta
fysioterapeutit, hierojat, keittiöhenkilökunta) − Markkinointi sekä toteuttaa suunnitelmat käsikirjan esimerkki
jokapäiväistä toimintaa neljän tunnin ajan etenemismalliin pohjautuen.
 Sisältöä työstettiin kuuden veljeskodin kanssa
kerrallaan (yhteensä 170 tuntia), jotta
muun muassa työpajojen avulla syksyn 2010
veljeskotien jokapäiväiseen toimintaan ja
aikana, jotta sisältö vastaisi mahdollisimman
nykytilan haasteisiin pystyttäisiin tutustumaan
mahdollisimman tarkalla tasolla. tarkasti veljeskotien tarpeita ja olisi
mahdollisimman helppokäyttöinen.
Etenemismalli:
ENNUSTA SUUNNITTELE KONTROLLOI RAPORTOI Vaihe 1: Vaihe 2: Vaihe 3:
Nykytilan analysointi Suunnittele Toteutus ja seuranta
VUOSI
Strategia- Budjetointi-
kokous kokous Vaihe 1: Vaihe 2: Vaihe 3: Vaihe 4:
Nykytilan kartoitus Tavoitetilan suunnitelma Koulutus Toteutus ja seuranta
Johdon
KVARTAALI
katselmus
Kvartaali- Vaihe 1: Vaihe 2:
tason
Vaihe 3: Vaihe 4: Etenemismallin
Muiden toimintamallien
tavoitteet Nykytilan kartoitus Vaihtoehtojen vertailu laatiminen
arviointi
KUUKAUSI
1.00
100% Kuukausi- Henkilöstö- Vaihe 1: Vaihe 2: Vaihe 3: Vaihe 4:
Markkinointi-
27% 13% 9% tason
tavoitteet
kokous Nykytilan kartoitus Koulutus suunnitelman laatiminen Toteutus ja seuranta
53% 24% Johtoryhmän Osasto-
35% 30% kokous palaverit
Vaihe 1:
40% Vaihe 2:
VIIKKO
47% 43%
Vaihe 3: Koulutus Vaihe 4: Käyttöönotto
Nykytilan analysointi Uuden mallin suunnittelu
53%
61%
68% MAT-kokous
Projektiviikko
80%
PÄIVÄ
Vuoronvaihto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
palaveri 0. Projektin suunnittelu ja käynnistäminen
1. Henkilöstön tuottavuus ja resursointi
Nykytilan kartoitus (esim. työnseurannat)
87% 91% Tavoitetilan suunnitelma
82% Koulutus
76% Toteutus ja seuranta
67% 70% 2. Johtamisjärjestelmä
65%
60% 57%
Nykytilan analysointi
53% Uuden mallin suunnittelu (esim. tahtotilatyöpaja)
47% Koulutus
39% Käyttöönotto
3. Kannattavuus
32% Nykytilan analysointi (henkilöstön mitoituksen laskeminen)
20% Suunnittele (sisältäen toimintokustannuslaskentamallin laskenta)
Toteutus ja seuranta
4. Tukitoiminnot*
0.00
% Nykytilan kartoitus (esim. työnseurannat)
Muiden toimintamallienarvioiminen (esim. tarjouskilpailut)
Vaihtoehtojen vertailu ja etenemismallin laatiminen
Toteutus*
5. Markkinointi
Nykytilan kartoitus
Koulutus
Markkinointisuunnitelman laatiminen
Toteutus ja seuranta
21

22. 3. Toiminnan tehostaminen
Toiminnan tehostamishankkeessa luotiin veljeskodeille räätälöity
toiminnan tehostamisen käsikirja
Toiminnan tehostamishankkeen suunnitteluvaiheessa luotiin operatiivisen
tehokkuuden parantamiselle selkeä käsikirja sekä työkalupakki, jonka avulla
kaikki veljeskodit voivat halutessaan toteuttaa tehostamishankkeen eri osa-
alueet itsenäisesti. Työkirja on erityisesti räätälöity veljeskotien tarpeisiin
veljeskotien omassa toimintaympäristössä.
Toiminnan tehostamisen käsikirjassa kuvataan mahdollisimman
konkreettisesti miksi toimintaa tulee tehostaa, mitkä ovat oleellisimmat
kohteet, minkälaisia vaihtoehtoja tehostamiselle on ja miten tehostaminen
käytännössä tehdään. Käsikirjan sisältö huomioi analyysivaiheessa
pilottikodeissa tunnistetut kehityskohteet.
Käsikirja on jaettu kuuteen pääosa-alueeseen. Jokaisessa osiossa käydään läpi
eri vaihtoehdot toimintojen tehostamiselle sekä annetaan ohjeet analyysin ja
toteutuksen läpiviemiselle. Käsikirjan osa-alueet ovat seuraavat:
1. Kannattavuus
2. Henkilöstön tuottavuus ja resursointi
3. Johtamisjärjestelmä
4. Tukitoiminnot
5. Markkinointi
6. Toiminnan tehostamishankkeen toteutus
Toiminnan tehostamisen käsikirja lähetettiin kaikille veljeskodeille lokakuun
2010 lopussa.
22

23. 3. Toiminnan tehostaminen
Esimerkkejä toiminnan tehostaminen tuloksista
Esimerkkejä pilottikodeissa saavutetuista alustavista tuloksista: Esimerkkejä hankkeen aikana veljeskodille annetuista suosituksista:
 Analyysivaiheessa pyrittiin tunnistamaan selkeimmät  Asiakastyön lisääminen ydintoiminnoissa
tehostamiskohteet veljeskodeissa sekä ydintoimintojen että  Kirjaamisen, taukojen ja vuoronvaihtopalavereiden tehostaminen
tukitoimintojen osalta. Ohjeet vastaavan analyysin tekemiseen
löytyvät käsikirjasta.  Resursoinnin sekä työvuorojen suunnittelun muuttaminen
tarveperusteiseksi
 Pilottikodeissa tunnistettu kustannussäästöpotentiaali oli jopa 11%
liikevaihdosta. Lisäksi tunnistettiin tehostamispotentiaalia, joka ei ole  Jononseurannan tehostaminen sekä hyödyntäminen resursoinnissa
lyhyellä aikavälillä realisoitavissa rahallisesti, mutta jota voidaan  Tukitoimintojen tehostaminen nykytilassa, esimerkiksi:
käyttää palveluiden laadulliseen parantamiseen. Potentiaalin suuruus ─ Osittain omasta tuotannosta luopuminen ruokahuollossa
on kuitenkin hyvin veljeskotikohtaista ja siihen vaikuttaa
─ Kiinteistöhuollon ulkoistamisen arviointi tarjouskilpailun kautta
merkittävästi esimerkiksi veljeskodin koko.
 Kokousrakenteen selkeyttäminen
 Mikäli ainakin osa säästöpotentiaalista pystytään realisoimaan, antaa
se huomattavasti enemmän joustavuutta veljeskodille  Avainmittareiden sekä niiden seurantafoorumien määrittäminen
tulevaisuudessa esimerkiksi asiakasmäärän laskiessa. Se myös  Roolien ja vastuiden selkeyttäminen
mahdollistaa kilpailukyvyn säilyttämisen avoimilla markkinoilla
esimerkiksi kunnan kilpailutuksessa.
Esimerkki tehostamispotentiaalista (% liikevaihdosta) Hankkeesta sanottua:
"Toiminnan tehostamisprojekti " Toiminnan tehostamisprojektin
on ollut tarpeellinen, koska aikana huomattiin, että meillä moni
meidän talossamme on ainakin asia on jo hyvin, mutta on myös osa-
6,7% löydetty useita sellaisia osa- alueita jotka kaipaavat
11,1%
alueita, joita kehittämällä lisäpanostusta. Esimerkiksi henkilöstön
4,5% päästään nopeasti taloudellisiin ajankäytössä, markkinoinnissa ja
tuloksiin ilman, että joutuisimme kokouskäytännöissä on vielä
TEHOSTAMISPOTENTIAALI LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ
TEHOSTAMIS-
YHTEENSÄ LYHYELLÄ
TOTEUTETTAVA PITKÄLLÄ
TOTEUTETTAVA laskemaan hoidon laatutasoa.” kehittämistä.”
POTENTIAALI AIKAVÄLILLÄ
SÄÄSTÖPOTENTIAALI
AIKAVÄLILLÄ
SÄÄSTÖPOTENTIAALI/
LAADULLINEN
YHTEENSÄ TOTEUTETTAVA TOTEUTETTAVA
TEHOSTAMISPOTENTIAALI
23

24. 4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut
4 Raportin sisältö
Raportin sisältö Sivu
1. Johdanto hankkeeseen 3
2. Markkinat ja kysynnän analysointi 15
3. Toiminnan tehostaminen 19
4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 24
5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29
5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32
5.2 Kotiuttava kuntoutus 34
5.3 PalveluTV 37
6. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41
6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43
6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 48
7. Hankekoordinaatio 50
Liitteet 52
24

25. 4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut
Tausta ja tavoitteet
Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet
SOVE-tulevaisuushankkeen analyysivaihe osoitti, että vain harvan veljeskodin Hankkeen aikana rakennettiin veljeskotien käyttöön Excel-pohjainen
kustannusseuranta on halutulla tasolla. Veljeskodeilla ei ole ollut aiemmin toimintolaskentamalli sekä talousjohtamisen työkaluja, jotka tukevat johtoa
pakottavaa tarvetta tarkkaan talouden seurantaan ja ohjaamiseen, vaan tulevaisuuden päätöksenteossa.
voimavarat on voitu kohdentaa palvelun laatuun ja asiakkaisiin. Veljeskodeilla
on ollut hyvin vakaa asiakasvirta ja sitä kautta helposti hallittavat tulot ja Kustannusten tuntemusta voidaan käyttää päätöksenteon apuna esimerkiksi:
menot.
 Tuoteominaisuuksista ja -valikoimasta sekä hinnoittelusta
Tulevaisuudessa talousohjauksen merkitys veljeskodeille tulee kuitenkin päätettäessä
kasvamaan. Asiakaskunnan monipuolistuessa eri asiakkaille joudutaan  Strategian luomisessa sekä toiminnan ja tuotteiden kannattavuuden
myymään erilaisia palveluita eri hinnoilla. Veljeskotien uudet asiakkaat, arvioinnissa
esimerkiksi kunnat, ovat usein hyvin kustannustietoisia, jolloin on tärkeää  Prosessien kehittämisen apuna ja tehokkuuden arvioinnissa
että tuotteiden kustannukset ovat hallinnassa.
 Resurssien kulutuksen seuraamisessa ja ymmärtämisessä
Myös veljeskotien palveluvalikoima monipuolistuu. Veljeskodit joutuvat  Arvioitaessa sisäisten palveluiden kustannustehokkuutta
suunnittelemaan ja myymään yhä enemmän uusia palveluita uusille
Kokonaisuus pitää sisällään useita mahdollisia alakokonaisuuksia:
asiakkaille ja lisäksi palveluiden asiakaskohtainen räätälöinti yleistyy. Tässä
tilanteesta tarvitaan kyvykkyyttä tehokkaaseen tuotesuunnitteluun sekä  Toimintolaskentamalli
suunniteltavien tuotteiden kustannusten ja tuottojen arviointiin, jotta uusista  Hinnoittelumalli
tuotteista tulee kannattavia.
 Kannattavuusanalyysimalli (asiakas, tuote, yritys)
Lisäksi veljeskotien kilpailukenttä todennäköisesti kiristyy. Tähän asti  Toiminnan benchmarkkaaminen muihin veljeskoteihin
veljeskodit ovat pääasiassa kilpailleet rajoitetussa ympäristössä ja siitä
 Mallien kouluttaminen ja osaamisen täydentäminen
johtuen hinnoittelu on voitu tehdä hyvässä yhteisymmärryksessä ostajan
kanssa. Tulevaisuudessa veljeskodit kohtaavat kuitenkin yhä enemmän myös
suoraa kilpailua ja hinta tulee olemaan yhä merkittävämpi kilpailutekijä
veljeskodeille.
25

26. 4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut
Päävaiheet ja toteutustapa
Lähtötilanteen Laskentamallin Talousjohtamisen Laskentamallin Käyttöönotto ja
analyysi muodostaminen työkalujen kehittäminen pilotointi koulutukset
 Lähtötilanteen analyysi  Seuraavassa vaiheessa  Seuraavaksi  Mallia pilotoitiin  Seuraavaksi laajennettiin
vaiheessa tutustuttiin muodostettiin toimintolaskentamallin hankeryhmän mallin käyttöönotto kaikkiin
hankeryhmän veljeskotien toimintolaskentamallin päälle rakennettiin veljeskodeissa. Tässä halukkaisiin veljeskoteihin.
laskennan pohja, jota varten lisäominaisuuksina: vaiheessa tunnistettiin
 BearingPointin tuki
nykytilanteeseen. tunnistettiin tyypillisen sekä Excel-työkaluun että
− hinnoittelukyvykkyys veljeskoteja mallin
veljeskodin käyttöönottoprosessiin
 Lisäksi selvitettiin ”hyviä käyttöönotossa
− suunnittelukyvykkyys liittyviä kehityskohteita.
käytäntöjä” ja − toiminnot vierailemalla veljeskodeissa
vaihtoehtoisia tapoja siitä − työkalu  Pilotointivaiheesta sekä laatimalla
− tuoterakenteet
miten laskentaa tällä asiakaskannattavuuden saatujen kokemusten käyttöönottoa helpottavia
hetkellä tehdään erityisesti − kustannusajurit analysointiin perusteella toteutettiin materiaaleja ja työkaluja.
kodeissa, jotka ovat jo tärkeimmät
− allokointisäännöt − Tulevaisuuden  Käyttöönottovaiheessa
pidemmällä kehitystarpeet malliin ja
mallinnus järjestettiin myös useita
laskennassaan.  Lisäksi aloitettiin myös käyttöönottoprosessiin
yhteisiä koulutuksia
Excel-työkalun − Benchmark-mittarit ennen laajempaa
veljeskodeille
rakentaminen. veljeskotien jalkautusta.
toiminnasta
26

27. 4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut
Hankkeen tuotokset
SOVE taloushankkeen aikana rakennettu toimintolaskentamalli pitää Hankkeen tuotoksina veljeskodit saivat toimintolaskentamallin sekä
sisällään useita ominaisuuksia: toimintolaskennan käsikirjan, joka sisältää kustannuslaskennan
teoriaosuuden, mallin käytännön käyttöohjeet sekä parhaita käytäntöjä ja
 Toimintolaskenta: Toimintolaskenta toimii Excel-työkalun perustana. ohjeita laskennan toteuttamiseen.
Sen avulla lasketaan kustannukset toiminnoille ja sitä kautta
laskentakohteille (tuotteille).
Esimerkki: sivuja toimintolaskennan käsikirjasta
 Hinnoittelu: Hinnoitteluominaisuuden avulla veljeskoti kykenee
kateperusteisesti hinnoittelemaan valitsemansa tuotteet.
 Tuotesuunnittelu: Tuotesuunnittelun avulla voidaan tehdä arvioita
potentiaalisista tuotteista, joita veljeskoti tulevaisuudessa lähtee
myymään.
 Asiakaskannattavuus: Tämän ominaisuuden avulla voidaan
analysoida asiakaskannattavuutta maksaja-asiakkaittain.
 Tulevaisuuden mallinnus: Tulevaisuuden mallinnuksen avulla
veljeskoti kykenee karkealla tasolla arvioimaan miten sen tulevaisuus Esimerkki: ruutukaappauksia toimintolaskentamallista
kehittyy eri skenaarioissa.
 Benchmark-mittarit: Mittareiden avulla veljeskodit kykenevät
vertaamaan omaa toimintaansa muihin veljeskoteihin anonyymisti.
27

28. 4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut
Kuntoutus RUG -osahankkeen avulla testattiin vanhustenhoitoon
kehitetyn RUG-luokitusta palvelujen hinnoittelun työkaluna
Selvityksen tausta Osahankkeen tulokset
 Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut –hankkeen yhteydessä  Osahankkeessa todettiin, että RUG -luokitus antaa mahdollisuuden
toteutettiin myös tutkimus vanhustenhoitoon kehitetyn RUG – analysoida potilaiden hoitoisuutta, hoidon kustannuksia ja
luokitusjärjestelmän toimivuudesta palveluiden hinnoittelussa. asiakasrakennetta. Esimerkiksi arvioimalla asiakkaat tulo- ja
 Yhä useampien veljeskotien toimiessa tulevaisuudessa kuntien tilaaja- lähtövaiheessa, hoidon vaikuttavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta
tuottajamalleissa, hoidon tuotteistus- ja hinnoittelujärjestelmien voidaan tutkia.
kehittäminen on entistä tärkeämmässä roolissa.  RAI tiedonkeruu sujui tavoitteiden mukaisesti ja arviointien kattavuus
 RUG-luokitus (Resource Utilization Groups) on osa kattavaa hoidon oli lähellä 100 % kaikissa yksiköissä kolmen kuukauden ajalta.
arviointi- ja seurantajärjestelmää RAI:ta (Resident Assessment  Näiden tietojen perusteella tuotettiin selvitykset mukana olevien
Instrument), jota käytetään monessa Suomen kunnassa. RUG - yksiköiden potilaiden hoitoisuudesta RUG -kustannuspainon
luokitus luotiin alun perin Yhdysvalloissa, jossa sitä hyödynnetään mukaisesti (ks. Esimerkkikuva alla).
laskutusperusteena julkisissa vakuutusjärjestelmissä korvattaessa
hoidon kustannuksia. Esimerkki: Osastojen (A-J) hoitoisuus RUG-luokituksella
 Suomessa Helsingin, Oulun ja Tampereen kaupungit testaavat
ensimmäisinä kuntina RUG -pohjaista korvausperustetta vanhusten 1,2
pitkäaikaishoidossa. Kuntoutuksessa luokitusta ei ole toistaiseksi 1
sovellettu Suomessa, joten tämä tutkimus oli tästä näkökulmasta
pilottihanke. 0,8
Osahankkeen tavoitteet 0,6
0,4
 Arvioida RUG -luokituksen soveltuvuutta kuntoutusasiakkaiden
hoidon hinnoittelussa. 0,2
 Laskea RUG -hintataulukko osanhankkeessa mukana olevalle 0
yksiköille. K2
A O4
B K3
C O3
D K5
E K1
F K4
G O2
H N1
I O1
J
 Verrata yksiköiden kustannuksia ja asiakasrakennetta.
RUG-III/34 CMI
28

29. 5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen
5 Raportin sisältö
Raportin sisältö Sivu
1. Johdanto hankkeeseen 3
2. Markkinat ja kysynnän analysointi 15
3. Toiminnan tehostaminen 19
4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 24
5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29
5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32
5.2 Kotiuttava kuntoutus 34
5.3 PalveluTV 37
6. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41
6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43
6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 48
7. Hankekoordinaatio 50
Liitteet 52
29