Hyteairo - prosessin kuvaus, johtopäätöksiä ja suosituksia.

1. Miksi me tarvitaan niitä
robotteja
terveydenhoidossa?
#hyteairo 2019

2. Tulevaisuudessakin ihmiset
hoivaavat ihmisiä. Ihmiskädet
yksin eivät kuitenkaan riitä
kaikkiin hoiva-alan tehtäviin.

3. Robotit
tulevat.
Muutoksen
pitää olla
kestävä.
Meidän pitää:
#hyteairo 2019
Kunnioittaa
ihmisoikeuksia, ihmisen
itsemääräämisoikeutta
sekä yksilöllisyyttä ja
yksityisyyttä.
Varmistaa, että datan,
tekoälyn ja robotiikan
käyttö ja vaikutukset
ovat eettisiä kaikissa
vaiheissa.
Johtaa toimintaa siten,
että oikeudenmukaisuus
ja työhyvinvointi
toteutuvat, vaikka osa
työstä suoritetaan
älykkäällä teknologialla.
Kehittää uutta ihmisten
ja älykkäiden
teknologioiden
yhteistyötä siten, että
muutos palvelee
yhteiskuntaa kaikilla
sen tasoilla.
Tehdä yhteistyötä
laajasti eri verkostoja
hyödyntäen.
Luoda uutta osaamista
ja työtä yhä paremman
hyvinvoinnin
mahdollistamiseksi.

4. HYTEAIRON VISIO
Suomi on maailman huippua AiRo -
teknologioiden hyödyntäjänä hyvinvoinnin
lisäämisessä ja menestyksen rakentajana
Suomelle, suomalaisille, maassa asuville ja
Suomen elinkeinoelämälle.

5. Mikä on hyteairo-ohjelma?
• Hyvinvointialan eri ammattilaisten yhteistyössä rakentama ohjelma,
joka käynnistyi esiselvityksellä vuonna 2016. Ohjelman
rakentamiseen on osallistunut toimijoita eri järjestöistä, terveysalan
organisaatioista, korkeakouluista, ministeriöistä sekä yksityiseltä
sektorilta.
• Hyteairo -prosessin tarkoituksena on:
- rakentaa yhteistyöverkosto ja luoda keskustelukanavia
- lisätä tietoisuutta uusien teknologioiden mahdollisuuksista
- tuoda esille hankkeita ja hyviä käytäntöjä Suomessa ja muualla
maailmassa.
• Keskeiset hyödyntämiskohteet: Tekoäly ja robotiikka (AiRo)
kotiasumisessa (myös palveluasuminen), lääkehuollossa,
sairaaloissa sekä logistiikassa. Data ja analytiikka.

6. Hyteairo-ohjelman tavoitteet
Lisätä hyvinvointia ja terveyttä hyödyntämällä tekoälyä ja
robotiikkaa, eli AiRo -teknologioita.
Ohjelmalla on kolme päätavoitetta:
1. Robotiikka ja tekoäly ovat hyödyllistä, luotettavaa ja
turvallista.
2. Tehdä yhdessä samaan suuntaan.
3. Yrityksille syntyy kasvua ja kansainvälistä menestystä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää selvittää AiRo-
teknologioiden käytön esteet ja luoda edellytyksiä AiRo -
teknologioiden kehittämiselle ja käytölle hyvinvointialalla.
#hyteairo 2019

7. Hyteairon vaiheet ja nykytila
• Ohjelmaa toteutettiin vuosina 2017-2019 osallistavasti järjestämällä tilaisuuksia sekä tiedottamalla
etenemisestä ja siihen liittyvistä asioista. Keskeiset teemat (AiRo-teknologiat kotona, sairaaloissa,
lääkehuollossa, kuntoutuksessa ja hyvinvointivalmennuksessa) syntyivät ohjelman alkuvaiheessa
työpajatyöskentelyn tuloksena.
• 20 seminaaria ja niiden yhteydessä pidettyjä työpajoja. Lisäksi erillisiä työpajoja tarpeellisiksi
koetuista aiheista, kuten arvioinnista. Osallistujia tilaisuuksissa yhteensä n. 1 000 henkilöä.
Tilaisuudet pääasiassa Airo Island ry:n tiloissa Helsingissä, mutta myös Joensuussa, Turussa ja
Porissa.
• AiRo -teknologioiden tilannetta suomalaisessa terveydenhoidossa arvioitiin syksyllä 2018.
Työryhmien arvion mukaan hyteairon hyödyntäminen on Suomessa vielä alkutekijöissään, mutta
ohjelman toimenpiteiden odotetaan lisäävän aktiivisuutta. Uusi arviointi tehdään syksyllä 2019.
• Hyteairo-verkostossa on n. 150 rekisteröitynyttä jäsentä. Verkostolla on myös Facebook-ryhmä,
jonne kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita: https://www.facebook.com/groups/hyteairo/
• Ohjelman tueksi on kutsuttu alan organisaatioita edustava neuvonantajaryhmä.
• Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL vastaavat ohjelman koordinoinnista, mutta ohjelma on avoin
yhteisöllinen ja osallistava. Hankkeita ja toimenpiteitä toivotaan laajasti eri tahoilta. Tulossa oma
sivusto, jossa voi jakaa toimijoiden käynnissä tai suunnitteilla olevia hankkeita.
#hyteairo 2019

8. Toimenpiteet
• Jokainen tavoite sisältää toimenpiteitä, jotka edistävät
ohjelman viemistä käytäntöön. Toimenpiteisiin voi
tutustua tarkemmin ohjelman esitteessä .
• Tavoitteiden ”luotettavaa ja turvallista” sekä ”tehdään
yhdessä” toimenpiteet ovat käynnistyneet. Tavoite
”yritysten kasvu ja kansainvälinen menestys” on vielä
alkuvaiheessa ja sen edistämiseen on tarkoitus
paneutua seuraavassa vaiheessa.
• Esimerkkeinä toimenpiteistä VTT:n käynnistämä Kotien
pilotointi -hanke sekä Evondos Oy:n
lääkeannostelurobottien pilotoinnit.
• Esimerkit kuntoutuksesta ja sairaalan
logistiikkaroboteista Laitilan terveyskoti ja Algol Oy
• Esimerkki tietojohtamisesta: Airawise Oy

9. VTT: Kotona asumista tukevan hyvinvoinnin ja terveyden
tekoälyn ja robotiikan kehittäminen pilotointiympäristöissä
Kotona asumista tukevaa hyteairo-teknologiaa on erityisesti erilaisissa elintoimintojen ja
asumisen mittaus-, seuranta- ja hälytysjärjestelmissä.
Kotiin voidaan asentaa erilaisia arjen aktiivisuutta seuraavia järjestelmiä ovi-ja
kaatumisvahdeista älypatjaan ja -lattiaan. Havaitusta poikkeustilanteesta, kuten
kaatuminen, voidaan tehdä automaattisesti hälytys esimerkiksi kotihoitoon tai omaisille.
Tekoälyn rooli korostuu, kun seurantasovellusten pitkäaikaisesta käytöstä kertyy
runsaasti dataa: algoritmit voivat tunnistaa datasta ennusmerkkejä, jotka viittaavat
terveyden huononemiseen tai kaatumisriskin kasvamiseen jo ennen itse kaatumista.
Tekoälyn avulla tieto tästä saadaan hoitohenkilökunnalle tai omaiselle ajoissa.
Puettavat teknologiat kuten turva-, paikannus- ja aktiivisuusrannekkeet tai vaikkapa
älysormus, joka mittaa mm. sykettä, sykevälivaihtelua, aktiivisuutta ja kehon lämpötilaa,
tukevat eri tavoin ikäihmisen omahoitoa ja itsenäistä asumista.
Tämä on ote laajemmasta kuvauksesta. Lue koko kuvaus täällä.
#hyteairo 2019

10. Evondos: Lääkeannostelurobotilla selviä
vaikutuksia hoidon laatuun ja kustannuksiin
• Suomessa yli puolet hoidossa tapahtuvista virheistä on lääkitysvirheitä. Evondos-
palvelussa lääkeannostelurobotti ohjaa kotihoidon asiakkaan ottamaan lääkkeen aina
oikeaan aikaan ja oikeana annoksena. Palvelu parantaa lääketurvallisuutta ja poistaa
lääkevahinkojen mahdollisuuden lähes täysin. Palvelua käyttävillä kotihoidon
asiakkailla lääkehoidon hoitomyöntyvyys on yli 99,4 prosenttia.
• Robotti vähentää lääkkeiden ottoa tai jakamista varten tarvittavia kotihoidon
käyntejä. Palvelu myös parantaa lääkkeiden oton täsmällisyyttä, mikä on oleellista
esimerkiksi Parkinsonin taudin hoidossa.
• Lääkeannostelurobotin käyttöönoton myötä voidaan kotihoidon työtavat järjestää
uudelleen. Kiireisten lääkkeenjakokäyntien sijaan on mahdollista vapauttaa aikaa
hoitotyöhön ja asiakkaiden kohtaamiseen. Lääkeannostelurobotti helpottaa myös
kotihoidon henkilön ja hoitajien työpäivän suunnittelua, kun aikakriittiset
lääkkeenjakotehtävät annetaan robotin tehtäväksi.
Tämä on ote laajemmasta kuvauksesta. Lue koko kuvaus täällä.
#hyteairo 2019

11. Laitilan terveyskoti:
Neurokuntoutuksen
tulevaisuus – robotit avuksi
Kävelyrobotteja on Suomessa tällä hetkellä vain kolme, .
yhdessäkään yliopistosairaalassa kuntoutusrobotteja ei ole eikä
myöskään suoraan yliopistosairaalan jatkokuntoutuspaikoissa.
Kävelyroboteissa on tulevaisuudessa suuri potentiaali, ja
maailmalla testataan myös käsiä kuntouttavia robotteja.
Roboteilla on kuntoutettu erityisesti aivoinfarkti-, aivovamma-
ja selkäydinvammapotilaita erinomaisin tuloksin.
Parhaimmat kuntoutustulokset toimintakyvyn kannalta on
saatu aivoinfarktipotilailla. Tärkeää on aloittaa kuntoutus
välittömästi vamman jälkeen, jolloin toimintakyvyn
palautuminen on tehokkainta. Usein aktiivisen kuntoutusjakson
aloitus viivästyy jonojen tai kuntoutuspaikkojen puutteen
vuoksi ja parhaimpia tuloksia ei voida enää saavuttaa.
Tämä on ote laajemmasta kuvauksesta. Lue koko kuvaus täällä
#hyteairo 2019

12. Algol: Robotit avuksi
sairaaloiden kuljetustehtäviin
• Maailmalla logistiikkarobotteja hyödynnetään sairaaloissa ahkerasti.
Esimerkiksi Wienin keskussairaalassa 80 robottia kuljettaa pyykkiä, ruoka-
annoksia, lääkkeitä ja tarvikkeita yötä päivää.
• Suomessa sairaaloiden materiaalitoimintojen automaatioaste on alhainen,
tyypillisesti alle 10 %, kun se maailmalla on jopa yli 90 %.
• Robottien avulla voidaan nostaa sairaanhoidon laatutasoa ja ratkoa
henkilöstön resurssointiongelmia ilman sairaanhoidon kansallisen budjetin
kasvattamista.
• Automatiikkan lisääminen ei tarkoita sitä, että sairaanhoitajien työt
vähenevät, vaan sitä, että he voivat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.
• Tämä on ote laajemmasta kuvauksesta. Lue koko kuvaus täällä.
#hyteairo 2019

13. Airawise: Tietojohtaminen
jokaisen osaamiseksi
Tietosuoja tietojohtamisessa - terveyssektorin näkökulma
Tietosuojan näkökulmasta terveyssektorin tietojohtamisessa päädytään
käsittelemään henkilöiden terveystietoja. Henkilötietolainsäädännön
näkökulmasta terveystiedot ovat erityinen henkilötietoryhmä, jonka käsittelyn
edellytykset ovat korkeammat kuin tavallisella henkilötiedolla. Ensimmäinen
toukokuuta 2019 voimaan tullut uusi laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta
käytöstä tarjoaa selvän EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) 6 ja 9 artiklojen
mukaisen perusteen tietojen käytölle tietojohtamiseen.
Airawise lähestyy tietojohtamista niin, että tietojohtaminen tuodaan
terveyssektorin organisaatioiden omaksi osaamiseksi. Tämä suoraviivaistaa
henkilötietojen käsittelyä tietojohtamiseen, koska palveluntarjoajasuhteet ovat
tietojen käsittelyn kannalta vähämerkityksellisimpiä.
Lue lisää täältä.
#hyteairo 2019

14. Suositukset
Toimenpiteiden onnistuminen ei ole pelkästään teknologian
käyttöönotosta ja tekemisestä kiinni. Tarvitaan myös yhteisiä
näkemyksiä, miten asiat tulisi hoitaa. Työpajoissa laadittiin
suosituksia seuraavista teemoista:
• Palvelumuotoilu
• Rahoitus
• Osaaminen
• Sote –sektorin tiedon hallinta
• Edelläkävijämarkkinat
Tutustu suosituksiin täällä
#hyteairo 2019

15. Kestävä pilotointi ja
investointiosaaminen
Pilotoinnin haasteet ja investointiosaamisen puute nousivat hyteairo-
prosessissa toistuvasti esille kehitystä hidastavina tekijöinä.
• Vaikuttavuuden tultua todennetuksi olisi siirryttävä käyttöönottoihin.
Suomessa toimijat järjestävät omat pilottiprojektinsa vaikuttavuuden
todentamiseksi.
• Investointiosaaminen perustuu sellaisen teknologian hankkimiseen, joka
ei ole älykästä eikä oppivaa. Investointipäätöksissä ei osata huomioida
esimerkiksi robottien kykyä toimittaa tehtäviä autonomisesti tai
yhteistyössä ihmisen kanssa. Toisin sanoen teknologiaa ei enää
pelkästään käytetä, vaan sen kanssa tehdään yhdessä.
• Investointiosaamisen puute näkyy osaamattomuutena arvioida
teknologioiden vaikuttavuutta työprosesseihin, henkilöstön määrään ja
siten kustannusvaikutuksiin. Ongelmaa poistetaan lyhyillä pilotoinneilla
eikä ymmärretä, että työprosessien muuttuminen on aikaa vaativa
oppimisprosessi. Teknologioiden tuominen edellyttää kannustusta
uudenlaiseen monialaiseen yhteistyöhön organisaatioissa.
Lue lisää investoinneista robotteihin täältä.
#hyteairo 2019

16. Arvolupaus
AiRo-teknologioiden avulla laajennetaan
ihmisten kyvykkyyksiä siten, että
inhimillinen arvokkuus, itsenäisyys ja
hyvinvointi saavutetaan yhä
laadukkaampien ja tehokkaampien
palvelujen avulla samalla kun ihmisten
tekemä työ suuntautuu entistä
merkityksellisempiin tehtäviin.
AiRoteknologiat tehostavat julkisten
varojen käyttöä ja tuottavat Suomeen
taloudellista kasvua ja toimeliaisuutta
luoden uutta työtä ja uusia yrityksiä.
AiRo-ohjelma luo puitteet arvolupauksen
toteuttamiseksi.
#hyteairo 2019

17. Yhteydenotto
Haluatko liittyä mukaan hyteairo –verkostoon? Lähetä sähköpostia:
heidi.anttila@thl.fi
Hyteairo hub:
Jukka Lähesmaa, STM jukka.lahesmaa@stm.fi
Marketta Niemelä, VTT marketta.niemela@vtt.fi
Nicholas Andersson, Airo Island ry nicholas@airoisland.fi
Maritta Perälä-Heape, Oulun yliopisto maritta.perala-heape@oulu.fi
Heidi Anttila, THL heidi.anttila@thl.fi
Cristina Andersson, Develor, cristina.andersson@develor.fi (kv. asiat)
#hyteairo 2019

18. Linkit
• STM hyteairo –esite https://stm.fi/hyteairo
• THL https://thl.fi/fi/
• Airo Island ry http://airoisland.fi/
• Hyteairo blogit http://airoisland.fi/blog/
#hyteairo 2019
Kuvat: Freepik premium. Laitilan terveyskoti ja Evondos