Bahan organik tanah

1. BBAAHHAANN OORRGGAANNIIKK
TTAANNAAHH
LLAABB IITTHH
FFAAKK.. KKEEHHUUTTAANNAANN UUGGMM

2. DDeeffiinniissii
• BBaahhaann oorrggaanniikk:: mmeennccaakkuupp sseemmuuaa bbaahhaann yyaanngg bbeerraassaall ddrr jjaarriinnggaann
ttaannaammaann ddaann hheewwaann,, bbaaiikk yyaanngg hhiidduupp mmaauuppuunn yygg tteellaahh mmaattii,, ppaaddaa
bbeerrbbaaggaaii ttaahhaannaa ((ssttaaggee)) ddeekkoommppoossiissii ((MMiillllaarr,, 11995555))
• BBaahhaann oorrggaanniikk ttaannaahh:: lleebbiihh mmeennggaaccuu ppdd bbaahhaann ((ssiissaa jjaarriinnggaann
ttaannaammaann//hheewwaann)) yyaanngg tteellaahh mmeennggaallaammii ppeerroommbbaakkaann//ddeekkoommppoossiissii bbaaiikk
sseebbaaggiiaann//sseelluurruuhhnnyyaa,, yygg tteellaahh mmeennggaallaammii hhuummiiffiikkaassii mmaauuppuunn yygg bbeelluumm
• KKoonnoonnoovvaa ((11996666)) ddaann SScchhnniittzzeerr ((11997788)) mmeemmbbaaggii bbaahhaann oorrggaanniicc ttaannaahh
mmeennjjaaddii 22 kkeelloommppookk,, yyaakknnii:: bbaahhaann yygg ttllaahh tteerrhhuummiiffiikkaassii,, yygg ddiisseebbuutt ssbbgg
bbaahhaann hhuummiikk ((hhuummiicc ssuubbssttaanncceess)) ddaann bbaahhaann yygg ttiiddaakk tteerrhhuummiiffiikkaassii,, yygg
ddiisseebbuutt ssbbgg bbaahhaann bbuukkaann hhuummiikk ((nnoonn--hhuummiicc ssuubbssttaanncceess))
• KKeelloommpp ppeerrttaammaa llbbhh ddiikkeennaall ssbbgg ““hhuummuuss”” yygg mmeerruuppaakkaann hhssll aakkhhiirr
pprroosseess ddeekkoommppoossiissii bbaahhaann oorrggaanniicc bbeerrssiiffaatt ssttaabbiill ddaann ttaahhaann tthhdd pprroosseess
bbiioo--ddeeggrraaddaassii ((TTaann,, 11998822)).. TTeerrddiirrii aattaass ffrraakkssii aassaamm hhuummaatt,, aassaamm ffuullffaatt
ddaann hhuummiinn.. HHuummuuss mmeennyyuussuunn 9900%% bbaagg bbaahhaann oorrggaanniikk ttaannaahh
((TThhoommppssoonn && TTrrooeehh,, 11997788))
• KKeelloommpp kkeedduuaa mmeelliippuuttii sseennyyaawwaa--sseennyyaawwaa oorrggaanniikk sspptt kkaarrbboohhiiddrraatt,, aass
aammiinnoo,, ppeeppttiiddaa,, lleemmaakk,, lliilliinn,, lliiggnniinn,, aassaamm nnuukklleeaatt,, pprrootteeiinn....

3. • Bahan organik tanah berada pada kondisi yyaanngg ddiinnaammiikk ssbbgg aakkiibbaatt
aaddaannyyaa mmiikkrroooorrggaanniissmmee ttaannaahh yygg mmeemmaannffaaaattkkaannnnyyaa ssbbgg ssuummbbeerr
eenneerrggii ddaann kkaarrbboonn
• KKaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikk ttaannaahh tteerruuttaammaa ddiitteennttuukkaann oolleehh
kkeesseettiimmbbaannggaann aannttaarraa llaajjuu ppeelloonnggggookkaann ddeennggaann llaajjuu
ddeekkoommppoossiissiinnyyaa ((PPaall && CCllaarrkk,, 11998899))..
• KKaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikk ttaannaahh ssaannggaatt bbeerraaggaamm,, bbeerrkkiissaarr aanntt
00,,55%% -- 55,,00%% ppaaddaa ttaannaahh--ttaannaahh mmiinneerraall aattaauu bbaahhkkaann ssaammppaaii 110000%%
ppaaddaa ttaannaa oorrggaanniikk ((HHiissttoossooll)) ((BBoohhnn,, 11997799))..
• FFaakkttoorr yygg ppeennggaarruuhhii kkaanndd BBOO ttnnhh aaddaallaahh:: iikklliimm,, vveeggeettaassii,, ttooppooggrraaffii,,
wwaakkttuu,, bbaahhaann iinndduukk ddaann ppeerrttaannaammaann ((ccrrooppppiinngg))..
• SSeebbaarraann vveeggeettaassii bbeerrkkaaiittaann eerraatt ddgg ppoollaa tteerrtteennttuu ddrr aaggiihhaann
tteemmppeerraattuurr ddaann ccuurraahh hhuujjaann.. PPdd wwiill yygg CCHH rreennddaahh,, mmkk vveeggeettaassii jjgg
jjaarraanngg sshhgg aakkuummuullaassii BBOO jjgg rreennddaahh.. PPdd wwiill yygg tteemmppeerraattuurr ddiinnggiinn,,
mmkk kkeegg mmiikkrroorrooggaanniissmmee jjgg rreennddaahh sshhgg pprroosseess ddeekkoommppoossiissii llaammbbaatt..
• AAppaabbiillaa tteerrjjaaddii llaajjuu ppeelloonnggggookkaann bbaahhaann oorrggaanniikk mmeellaammppaauuii llaajjuu
ddeekkoommppoossiissiinnyyaa,, tteerruuttaammaa ppdd ddaaeerraahh ddeennggaann kkoonnddiissii jjeennuuhh aaiirr ddaann
ssuuhhuu rreennddaahh,, mmkk kkaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikk aakkaann mmeenniinnggkkaatt
ddeennggaann ttiinnggkkaatt ddeekkoommppoossiissii yygg rreennddaahh

4. • CCiirrii ddaann kkaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikk ttaannaahh mmeerruuppaakkaann
cciirrii ppeennttiinngg ssuuaattuu ttaannaahh,, kkrrnn BBOO ttaannaahh mmeemmppeennggaarruuhhii
ssiiffaatt--ssiiffaatt ttaannaahh mmeellaalluuii bbeerrbbaaggaaii ccaarraa..
• HHaassiill ppeerroommbbaakkaann bbaahhaann oorrggaanniikk BBOO mmaammppuu
mmeemmppeerrcceeppaatt pprroosseess ppeellaappkkaa bbaahhaann22 mmiinneeaall ttaannaahh;;
aaggiihhaann ((ddiissttrriibbuuttiioonn)) bbaahhaann oorrggaanniikk ddii ddllmm ttaannaahh
bbeerrppeennggaarruuhh tthhdd ppeemmiillaahhaann ((ddiiffffeerreennttiiaattiioonn)) hhoorriissoonn..
• PPrroosseess ppeerroommbbaakkaann bbaahhaann oorrggaanniikk mmeerruuppaakkaann
mmeekkaanniissmmee aawwaall yygg sseellaannjjuuttnnyyaa mmeenneennttuukkaann ffuunnggssii ddaann
ppeerraann bbaahhaann oorrggaanniikk ttssbb ddii ddllmm ttaannaahh..

5. Stevenson (1982) menyajikan pprroosseess ddeekkoommppoossiissii BBOO ddgg uurruuttaann
ssbbbb::
11.. FFaassee ppeerroommbbaakkaann bbaahhaann oorrggaanniikk sseeggaarr.. PPrroosseess iinnii aakkaann mmeerruubbaahh
uukkuurraann bbaahhaann mmeennjjaaddii llbbhh kkeecciill..
22.. FFaassee ppeerroommbbaakkaann llaannjjuuttaann,, yygg mmeelliibbaattkkaann kkeegg eennssiimm
mmiikkrroooorrggaanniissmmee ttnnhh.. FFaassee iinnii ddiibbaaggii llgg mmeennjj bbbbrrpp ttaahhaannaa::
11.. ttaahhaannaa aawwaall:: ddiicciirriikkaann oolleehh kkeehhiill ssccrr ccpptt bbhhnn--bbhhnn yygg mmuuddaahh
tteerrddeekkoommppoossiissii ssbbgg aakkiibbaatt ppeemmbbaaffaaaattaann BBOO ssbbgg ssuummbbeerr
kkaarrbboonn ddaann eenneerrggii oolleehh mm..oo.. ttnnhh,, tteerruuttaammaa bbaakktteerrii.. DDiihhssllkkaann
sseejjmmllhh sseennyy ssaammppiinnggaann ((bbyy pprroodduuccttss)) sspptt:: NNHH33,, HH22SS,, CCOO22,,
aass oorrggaanniikk ddllll..
22.. TTaahhaannaa tteennggaahh:: tteerrbbeenntt sseennyy oorrggaanniikk tteennggaahhaann//aannttaarraa
((iinntteerrmmeeddiiaattee pprroodduuccttss)) ddaann bbiioommaassaa bbaarruu sseell oorrggaanniissmmee))
33.. TTaahhaannaa aakkhhiirr:: ddiicciirriikkaann oolleehh tteerrjjaaddiinnyyaa ddeekkoommppoossiissii ssccrr
bbeerraannggssuurr bbaagg jjaarriinnggaann ttnnmm//hheewwaann yygg llbbhh rreessiisstteenn ((mmiiss::
lliiggnniinn)).. PPeerraann ffuunnggii ddaann AAccttiinnoommyycceetteess ppdd ttaahhaannaa iinnii ssaannggaatt
ddoommiinnaann
33.. FFaassee ppeerroommbbaakkaann ddaann ssiinntteessiiss uullaanngg sseennyyaawwaa22 oorrggaanniikk
((hhuummiiffiikkaassii)) yygg aakkaann mmeemmbbeennttuukk hhuummuuss..

6. PERAN BBAAHHAANN OORRGGAANNIIKK DDII DDAALLAAMM TTAANNAAHH::
• ppeennggaarruuhh BBOO ddii ddllmm ttnnhh mmeennccaakkuupp ggaattrraa22 ((aassppeecctt)) ggeenneessaa ddaann kkeessuubbuurraann
ttaannaahh..
• PPeennggaarruuhhnnyyaa ddpptt bbeerrssiiffaatt jjaannggkkaa ppeennddeekk mmaauuppuunn jjaannggkkaa ppaannjjaanngg.. PPeennggaarruuhh
jjaannggkkaa ppeennddeekk tteerruuttaammaa ddiippeerraannkkaann oolleehh bbaahhaann22 nnoonn--hhuummuuss ((nnoonn--hhuummiiffiieedd
mmaatteerriiaallss)),, sseeddaannggkkaann ppeennggaarruuhh jjaannggkkaa ppaannjjaanngg ddiibbeerriikkaann oolleehh bbaahhaann hhuummuuss..
KKeedduuaa ppeennggaarruuhh ttssbb ddpptt mmeemmppeerrbbaaiikkii ppeerrttuummbbuuhhaann ttaannaammaann..
• TTeerrsseeddiiaannyyaa BBOO ddllmm ttaannaahh bbeerraarrttii ppuullaa tteerrsseeddiiaannyyaa ssuummbbeerr kkaarrbboonn ddaann
eenneerrggii bbgg mmiikkrroooorrggaanniissmmee ttnnhh yygg ppeerraannnnyyaa ssaannggaatt ddoommiinnaann ddllmm pprroosseess
ppeerroommbbaakkaann BBOO..
• LLeewwaatt pprroosseess mmiinneerraalliissaassii,, BBOO mmaammppuu mmeennyyeeddiiaakkaann uunnssuurr22 hhaarraa bbgg
ttaannaammaann,, tteerruuttaammaa:: NN,,PP,,SS ddaann uunnssuurr22 hhaarraa mmiikkrroo..
• BBOO mmeemmaaiinnkkaann ppeerraann uuttaammaa ddllmm ppeemmbbeenntt aaggrraaggaatt ddaann ssttrruukkttuurr ttaannaahh yygg
bbaaiikk,, sshhgg ssccrr ttaakk llaannggssuunngg aakkaann mmeemmppeerrbbaaiikkii kkoonnddiissii ffiissiikk ttaannaahh,, ddaann ppdd
ggiilliirraannnnnnyyaa aakkaann mmeemmppeerrmmuuddaahh ppeenneettrraassii aaiirr,, ppeennyyeerraappaann aaiirr,, ppeerrkkeemmbbaannggaann
aakkaarr,, sseerrttaa mmeenniinnggkkaattaakkaann kkeettaahhaann tthhdd eerroossii

7. PPEERRAANN BBAAHHAANN OORRGGAANNIIKK DDII DDAALLAAMM
TTAANNAAHH::
• BBOO jjgg mmaammppuu mmeenniinnggkk KKPPKK ddaann ddaayyaa ssaannggggaa ttaannaahh,, ffoottoottoossiissiittaass,,
kkeetteerrlliinnddiiaann ((lleeaacchhaabbiilliittyy)),, sseerrttaa bbiiooddeeggrraaddaassii ppeessttiissiiddaa ddii ddllmm ttaannaahh..
• BBOO jjgg ddpptt mmeemmbbeennttuukk kkoommpplleekkss ddgg uunnssuurr22 hhaarraa mmiikkrroo sshhgg ddpptt
mmeenncceeggaahh kkeehhiillaannggaann lleewwaatt ppeelliinnddiihhaann,, sseerrttaa kkuurraannggii ttiimmbbuullnnyyaa
kkeerraaccuunnaann uunnssuurr hhaarraa mmiikkrroo.. BBOO jjgg mmaammppuu mmeelleeppaasskkaann PP yygg ddiisseemmaatt
oolleehh ookkssiiddaa22 ((FFee,, AAll)) ddllmm ttaannaahh ((SSaanncchheezz,, 11997766))
• TTeemmppeerraattuurr ddaann kkeelleemmbbaabbaann yygg ttiinnggggii aakkaann mmeemmaaccuu aalliihhrruuppaa mmiinneerraall,,
ddaann ppeennggaarruuhh ttssbb aakkaann ddiippeerrbbeessaarr oolleehh kkeehhaaddiirraann ssuubbssttaannssii oorrggaanniikk..
• KKaanndd BBOO ttnnhh mmeerruuppaakkaann kkrriitteerriiuumm ppllnngg ppeennttiinngg uuttkk mmeenncciirriikkaann ddaann
mmeemmaappaannkkaann bbaattaass22 ssuuaattuu eeppiippeeddoonn.. KKaanndd BBOO mmeenneennttuukkaann ssbbgg
hhoorriissoonn oorrggaanniikk aattaauu bbuukkaann..
• BBbbrrpp eeppiippeeddoonn yygg mmeenngggguunnaakkaann BBOO ssbbgg cciirrii ppeemmbbeeddaa uuttaammaa aaddll::
eeppiippeeddoonn hhiissttiikk,, mmoolliikk,, uummbbrriikk ddaann ookkrriikk.. PPeerraann BBOO ssaannggaatt vviittaall ddllmm
ggeenneessaa hhoorriissoonn ssppooddiikk..

8. PPEERROOMMBBAAKKAANN BBAAHHAANN OORRGGAANNIIKK
• SSiissaa--ssiissaa ttaannaammaann && bbiinnaattaanngg mmeennggaallaammii ppeerroommbbaakkaann ddllmm aattaauu ddii aattaass ttaannaahh ppdd
kkoonnddiissii22 yygg bbeerrbbeeddaa..
• KKeecceeppaattaann ppeerroommbbaakkaann ddaann hhssll22 aakkhhiirr tteerrbbeennttuukk bbeerrggaannttuunngg kkppdd ssuuhhuu,, lleennggaass,,
uuddaarraa,, bbhhnn kkiimmiiaa ddaann mmiikkrroobbiiaa..
• SSmmaakkiinn ttiinnggggii ssuuhhuu ((hhiinnggggaa 4400ooCC)) aakkaann ssmmaakkiinn mmeemmppeerrcceeppaatt ppeerroommbbaakkaann.. IInnii
mmeerruupp ssllhh 11 aallaassaann bbaahhwwaa ttaannaahh aattaassaann mmeemmppuunnyyaaii kkaanndd BBOO rreennddaahh..
• LLeennggaass ddiippeerrlluukkaann uuttkk ppeerroommbbaakkaann ssccrr bbiioollooggiiss,, nnaammuunn aaiirr yygg bbeerrlleebbiihhaann ssaannggaatt
mmeennyyeebbaabbkkaann kkaahhaatt((kkuurraanngg)) uuddaarraa ddaann aakkiibbaattnnyyaa aakkaann mmeemmppeerrllaammaatt ppeerroommbbaakkaann..
• KKeetteerrsseeddiiaaaann bbhhnn22 kkiimmiiaa yygg ddiippeerrlluukkaann ssbbgg zzaatt hhaarraa ((tteerruuttaammaa NN)) bbaaggii mmiikkrroobbiiaa
mmeenneennttuukkaann kkeecceeppaattaann ppeerroommbbaakkaann ddaann bbeerrppeennggaarruuhh tthhdd jjeenniiss hhuummuuss yygg ddiibbeennttuukk..
• BBOO tteerroommbbaakk lleebbiihh cceeppaatt ddii ddllmm ttaannaahh yygg ssuubbuurr ddiibbaannddiinngg ddllmm ttaannaahh yygg kkuurruuss..
• UUrruuttaann ppeerroommbbaakkaann kkoommppoonneenn22 BBOO ttaannaahh aaddll::
11.. GGuullaa,, ppaattii,, pprrootteeiinn22 yygg llaarruutt aaiirr
22.. PPrrootteeiinn kkaassaarr
33.. HHeemmiicceelluulloossee
44.. SSeelluulloossaa
55.. MMiinnyyaakk,, lleemmaakk,, lliiggnniinn,, lliilliinn

9. PPEERROOMMBBAAKKAANN BBAAHHAANN OORRGGAANNIIKK
• KKeecceeppaattaann ppeerroommbbaakkaann BBOO mmeennuurruunn sseessuuaaii ddgg wwaakkttuu ddaann
tteerrccaappaaiinnyyaa ssuuaattuu kkoommppoossiissii kkiimmiiaa yygg mmiirriipp hhuummuuss yygg ddiiaannggggaapp
ssbbgg ssaallaahh ssaattuu hhaassiill ppeerrtteennggaahhaann ppeerroommbbaakkaann..
• PPeerroommbbaakkaann BBOO ddii ddllmm ttnnhh aaddll mmeerruupp ssuuaattuu pprroosseess ppeenncceerrnnaaaann
yygg ttaakk ssaammaa ddgg ppeenncceerrnnaaaann BBOO ddii ddllmm ppeerruutt bbiinnaattaanngg.. SSeejjuummllaahh
bbeessaarr ookkssiiggeenn ddiippeerrlluukkaann uunnttuukk ppeerroommbbaakkaann BBOO ttssbb.. OOkkssiiddaassii
BBOO ppllnngg cceeppaatt ddii ddllmm ttaannaahh ppeerrmmuukkaaaann ddaann ppllnngg llaammbbaatt ddii ddllmm
llaapp ttaannaahh bbaawwaahhaann,, tteerruutt jjkk ttaannaahh iinnii mmaammppaatt ddaann bbaassaahh..
• PPeerriissttiiwwaa kkhhaass:: ppeennggkkeerruuttaann ddaann aammbblleessnnyyaa MMuucckk ((mmeennccaappaaii 22--55
ccmm//tthh ddii FFlloorriiddaa)) ddaann ggaammbbuutt ((ppeeaatt)) sseetteellaahh ddiioollaahh,, kkrrnn
bbeerrkkeemmbbaanngg ddllmm kkoonnddiissii aaiirr ttaannaahh yygg ttiinnggggii sshhgg mmeenngghhaammbbaatt
ppeerroommbbaakkaann.. PPeerrlluu ddrraaeennaassee ddaann ppeerrbbaaiikkaann aaeerraassii,, sshhgg
ppeerroommbbaakkaann ddpptt ddiippeerrcceeppaatt..

10. Humus: campuran senyawa yg kompleks (tersusun oleh aassaamm hhuummaatt,, aass ffuullffaatt,, lliiggnnoo
pprrootteeiinn ddllll)),, mmeemmppuunnyyaaii ssiiffaatt aaggaakk//ccuukkuupp rreessiisstteenn ((ttaahhaann)) tthhdd ppeerroommbbaakkaann jjaassaadd rreenniikk
((mmiikkrroooorrggaanniissmmee)),, bbeerrssiiffaatt aammoorrff ((ttaakk mmeemmppuunnyyaaii bbeennttuukk tteerrtteennttuu)),, bbeerrwwaarrnnaa ccookkllaatt--
hhiittaamm,, bbeerrssiiffaatt kkoollooiidd ((<<11 μμmm,, bbeerrmmuuaattaann)) ddaann bbeerraassaall ddaarrii pprroosseess hhuummiiffiikkaassii bbaahhaann
oorrggaanniikk oolleehh mmiikkrroobbaa ttaannaahh..
PPeennggaarruuhh hhuummuuss ((BBOO)) tthhdd ssiiffaatt22 ttaannaahh::
• PPeennggaarruuhh ssccrr ffiissiikk::
– wwaarrnnaa ttaannaahh mmeennjjaaddii llbbhh kkeellaamm.. CCookkllaatt--hhiittaamm:: mmeennaaiikkkkaann ssuuhhuu..
– MMeenniinnggkkaattkkaann aaggrreeggaassii ((ggrraannuullaassii ttaannaahh)) ddaann uurroobbiilliittaass aaggrraaggaatt,, aaeerraassii
((ppeenngghhaawwaaaann)) llbbhh bbaaiikk,, ddrraaeennaassii ppeerreemmbbiihhaann,, ppeelluulluussaann)) llbbhh bbaaiikk,, llbbhh ttaahhaann tthhdd
eerroossii
– MMeenngguurraannggii ppllaassttiissiittaass ppdd ttaannaahh lleemmppuunngg ((lliiaatt--ccllaayy)),, ttaannaahh llbbhh mmuuddaahh ddiioollaahh ((llbbhh
ggeemmbbuurr))
– MMeennaaiikkkkaann kkeemmaammppuuaann mmeennggiikkaatt//mmeennyyiimmppaann aaiirr
• PPeennggaarruuhh ssccrr kkiimmiiaa::
– MMeennaaiikkkkaann KKPPKK.. ((hhuummuuss mmeemmppuunnyyaaii KKPPKK>>2200 mmee//1100 ggrr..
– MMeerruupp ssllhh ssaattuu ssuummbbeerr uunnssuurr hhaarraa ((ppeennttiinngg ddllmm ddaauurr//ssiikklluuss uunnssuurr hhaarraa))
– MMeerruupp ccaaddaannggaann uunnssuurr hhaarraa uuttaammaa NN,,PP,, SS ddllmm bbeenntt oorrggaanniicc ddaann uunnssuurree hhaarraa
mmiikkrroo ((FFee,, CCuu,, MMnn,, ZZnn,, BB,, MMoo,, CCaa)) ddllmm bbeenntt kkhheellaatt ((cchheellaattee)) ddaann aakkaann ddiilleeppaasskkaann
ssccrr ppeerrllaahhaann--llaahhaann..
– MMeenniinnggkkaattkkaann aakkttiivviittaass,, jjuummllaahh ddaann ppooppuullaassii mmiikkrroo ddaann mmaakkrroo oorrggaanniissmmee ttaannaahh
((OO mmeerruupp ssuummbbeerr eenneerrggii//mmkknnaann)) ((bbaakktteerrii,, ffuunnggii,, aaccttiinnoommyycceetteess,, ccaacciinngg,, sseerraannggggaa
ddllll))

11. • Gambut muncul ppaaddaa:: ddaaeerraahh lleemmbbaabb//bbaassaahh,,
ssuuhhuu rreennddaahh,, bbaakktteerrii sseeddiikkiitt,, ddeekkoommppoossiissii
llaammbbaatt,, aakkuummuullaassii bbaahhaann oorrggaanniikk ttiinnggggii
• DDaaeerraahh tteemmppeerraattee//ttiinnggggii:: PPdd mmuussiimm gguugguurr:: ssuuhhuu
mmuullaaii mmeennuurruunn sshhgg ddeekkoommppoossiissii llaammbbaatt.. HHaannyyaa
ppdd mmuussiimm ppaannaass ssuuhhuu ttiinnggggii,, sshhgg ddeekkoommppoossiissii
cceeppaatt..

12. SSUUSSUUNNAANN JJAARRIINNGGAANN TTAANNAAMMAANN
TTIINNGGKKAATT TTIINNGGGGII
Air-75%
H-2%
C-11%
O-10%
Abu-2%

13. SSUUSSUUNNAANN UUMMUUMM JJAARRIINNGGAANN
TTUUMMBBUUHHAANN::
Sederhana 1-5%
Karbohidrat Larut air 10-28%
kasar 20-50%
Lemak, lilin, tanin dll 1-8%
lignin 10-30%
Gula dan pati
Protein Hemiselulosa 1-15%
Selulosa

14. HHaassiill--hhaassiill sseeddeerrhhaannaa yygg ddiihhaassiillkkaann ddaarrii
aakkttiivviittaass mmiikkrroobbaa ttaannaahh aaddaallaahh ssbbbb::
• KKaarrbboonn :: CCOO22,, CCOO33==,, HHCCOO33-- CCHH44,, kkaarrbboonn
eelleemmeenntteerr
• NNiittrrooggeenn:: NNHH44
++,, NNOO22
--,, NNOO33
--,, ggaass NN22
• SSuullffuurr :: SS,, HH22SS,, SSOO33
==,, SSOO44
==,, CCSS22
• FFoossffoorr :: HH22PPOO44
--,, HHPPOO44
==
• LLaaiinn--llaaiinn :: HH22OO,, OO22,, HH22,, HH++,, OOHH--,, KK++,, CCaa22++,, MMgg22++ ddllll