Karoliina Koskenvuo: Kelan kuntoutus ja sote-palvelut – esimerkkinä nuoren kuntoutusraha. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.

1. Kelan kuntoutus ja sote-palvelut
– esimerkkinä nuoren
kuntoutusraha
Kelan etuudet sotessa– onko
monikanavarahoitus pian historiaa?
1.12.2015
Karoliina Koskenvuo, erikoistutkija

2. Nuoren kuntoutusrahaa Oulussa saaneiden
muiden etuuksien ja palveluiden käyttö

3. Nuoren kuntoutusraha
• Kela on maksanut nuoren kuntoutusrahaa vuodesta 1999
alkaen
• Tavoitteena on turvata 16-19-vuotiaille vajaakuntoisille nuorille
mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja järjestää
työkyvyttömyyseläkkeelle vaihtoehtoinen toimeentulon turva
• Kuntoutusrahaa maksetaan aikaisintaan 16 ikävuoden täyttämistä
seuraavasta päivästä lukien enintään sen kuukauden loppuun, jona
nuori täyttää 20 vuotta tai meneillään oleva kuntoutus päättyy.
• Ikärajan nostoa 23 v. suunniteltu, ei ole toteutunut; samoin tason
korotusta, vuoden 2015 tasossa vähimmäiseläke on 746,57 e,
vähimmäismääräinen kuntoutusraha 600,50 e.

4. Nuoren kuntoutusraha: edellytykset
• Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään ammatillisen
kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen
edistämiseksi (työelämätavoite)
• Nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet
valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi
olennaisesti heikentyneet
• Nuoren katsotaan tarvitsevan tehostetun työkyvynarvioinnin
perusteella tehostettua kuntoutusta (tarve erityisiin
tukitoimiin opiskelun/kuntoutuksen aikana)
• Kunta on laatinut nuorelle henkilökohtaisen opiskelu- ja
kuntoutumissuunnitelman (KHOPS)
4

5. Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden osuudet (%)
ikäryhmittäin vuosina 2005, 2008, 2011 ja 2013 (Kokkonen &
Koskenvuo 2015)
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1,8
2
16 17 18 19 20 21 22 23 24
2005
2008
2011
2013

6. Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden tarkastelu
Oulun aineistolla
• Tarkastellaan aiempaa laajemmin ja monipuolisemmin nuoren
kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käyttöä
(kokonaiskuva)
• Verrataan etuuksien ja palveluiden käyttöä saman ikäisiin
nuoriin, joille ei ole myönnetty nuoren kuntoutusrahaa
• Jatkossa seuranta-asetelmaa hyödyntäen voidaan tarkastella,
mitkä muut tekijät kuin sairauden ja vamman luonne selittävät
sitä, siirtyykö nuori kuntoutusrahan päättymisen jälkeen
eläkkeelle, työelämään, jatkamaan opintoja ym. (Koskenvuo ym. 2011:
sairaus/vamman luonne vaikuttaa merkittävästi siihen siirtyvätkö nuoret
työkyvyttömyyseläkkeelle/muiden etuuksien saajiksi)

7. Nuoren kuntoutusraha 2013 n (%)
16 41 (13.5)
17 67 (22.0)
18 60 (19.7)
19 58 (19.1)
20 38 (12.5)
21 30 (9.9)
22 8 (2.6)
24 1 (0.3)
27 1 (0.3)
Mies 158 (52.0)
Nainen 146 (48.0)
Mielenterveyden ja käytt.
häiriöt
238 (78.3)
Hermoston sairaudet 21 (6.9)
Synnynnäiset
epämuodostumat/kromoso
mipoikkeavuudet
19 (6.3)
Silmän ja korvan sairaudet 16 (5.2)
Muut 10 (3.2)
Yhteensä 304 (100.0)
Oulun aineisto Väestö 2013 (Kelasto)
Nuoren kuntoutusraha
2013
n (%)
16 746 (12.0)
17 1309 (21.1)
18 1383 (22.3)
19 1229 (19.8)
20 887 (14.3)
21 425 (6.8)
22 159 (2.6)
23 47 (0.8)
24 13 (0.2)
25 5 (0.1)
26 4 (0.1)
27 2 (0.0)
28 1 (0.0)
29 1 (0.0)
Mies 3569 (57.5)
Nainen 2642 (42.5)
Yhteensä 6211 (100.0)

8. Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden ja saman ikäisten
nuorten* Kelan etuuksien käyttö, %
*muita saman ikäisiä koskeva aineisto painotettiin vastaamaan ikäjakaumaltaan
nuoren kuntoutusrahan saajien aineistoa
2
4,7
48,3
1,8
10,4
0,9
3,6
49
24
70,7
5,3
7,2
3,9
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Vammaistuki
Matkakorvauksia
Lääkeostoja
Sairauspäivärahakausia
Yksityinen tutkimus/hoito
Työkyvyttömyyseläke
Hammaslääkärikäyntejä
%
Nuoren kuntoutusrahaa saaneet Samanikäisten vertailuaineisto

9. Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden ja saman ikäisten
nuorten* Kelan kuntoutuspalveluiden käyttö, %
0,7
0,3
0,2
0,8
7,9
2,3
11,8
71,7
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Kuntoutuspsykoterapia
Harkinnavarainen kuntoutus
Lääkinnällinen kuntoutus
Ammatillinen kuntoutus
Nuoren kuntoutusrahaa saaneet Samanikäisten vertailuaineisto
*muita saman ikäisiä koskeva aineisto painotettiin vastaamaan ikäjakaumaltaan nuoren
kuntoutusrahan saajien aineistoa

10. Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden ja saman
ikäisten nuorten* etuuksien ja palveluiden käyttö, %
0,3
6,9
38,5
5,2
65,9
7,9
11,2
41,1
26,6
75
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Kuljetuspalvelut_vpl
Toimeentulotukikuukausia
Suunterveydenhuollon kustannuksia
Mielenterveys/päihdepalvelujen kustannuksia
Avoterveydenhuollon kustannuksia
Nuoren kuntoutusrahaa saaneet Samanikäisten vertailuaineisto
*muita saman ikäisiä koskeva aineisto painotettiin vastaamaan ikäjakaumaltaan nuoren
kuntoutusrahan saajien aineistoa

11. Yhteenveto
• Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden muiden etuuksien ja
sote-palveluiden käyttö eroaa selvästi muiden saman
ikäisten etuuksien/palveluiden käytöstä
• Nuoren kuntoutusrahan saajat käyttävät enemmän:
− mielenterveys- ja päihdepalveluja
− Kelan kuntoutuspalveluja, ml. kuntoutuspsykoterapia
− lääkkeitä
− työkyvyttömyys/vammaisetuuksia
− matkakorvauksia
− toimeentulotukea
− avoterveydenhuollon palveluja
• …ja vähemmän:
− yksityisiä terveyspalveluja

12. Johtopäätökset
• Nuoren kuntoutusrahaa saaneet ovat useiden eri etuuksien
saajina, käyttävät muita samanikäisiä enemmän julkisen
sektorin palveluita ja ovat useammin myös toimeentulotuen
saajina
• Vajaakuntoinen nuori on monien palveluiden, etuuksien ja
tukitoimien piirissä ja työelämään tähtäävän ammatillisen
koulutuksen turvaamisesta on säädetty lailla. Koulutuksen
päättymisen jälkeistä työelämään siirtymistä ei kuitenkaan
tueta riittävästi ja liian usein toimeentulon turvaa joudutaan
hakemaan pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä

13. Vuonna 2011 tehdyn seurantatutkimuksen tuloksia*: eri
etuuksien saaminen nuoren kuntoutusrahan päättymisen jälkeen
39,5
15,1
17,1
33,5
41,2
52,1
23,8
30,1
42,7
51,6
0 10 20 30 40 50 60
Toimeentulotuen kuukausia
Opintotuen kuukausia
Sairauspäivärahapäiviä
Työmarkkinatuki tai
peruspäivärahapäiviä
Työkyvyttömyyseläke
2005-2009
2005-2006
*Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30.