Riku Perhoniemi: Runsas avosairaanhoidon käyttö ennakoi sairauspäivärahakautta ja pitkittyvää työkyvyttömyyttä.

1. Runsas avosairaanhoidon käyttö ennakoi
sairauspäivärahakautta ja pitkittyvää
työkyvyttömyyttä
Riku Perhoniemi
Kelan tutkimuswebinaari 30.3.2022
Sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käyttö
Oulussa 2013–2018 -tutkimushanke

2. Pitkittäistä perustietoa ensi kertaa terveyspalvelujen ja
työkyvyttömyysetuuksien yhteydestä
Perhoniemi Riku & Blomgren Jenni. Outpatient health care use before and during
a long-term sickness absence spell – a register-based follow-up study comparing
health care use by the length of sickness absence and transition to disability
pension in Finland. BMJ Open 2022;12:e053948.
Perhoniemi Riku & Blomgren Jenni: Frequent attenders of three outpatient health
care schemes in Finland: Characteristics and association with long-term sickness
absences, 2016-2018. BMC Public Health 2021

3. Sairauspäiväraha, enimmäisaika ja
työkyvyttömyyseläke lyhyesti
• Jos henkilön työkyky on alentunut sairauden tai vamman takia, voidaan
hänelle maksaa sairauspäivärahaa yleensä sairastumispäivän ja yhdeksän
arkipäivän pituisen omavastuuajan jälkeen.
• Sairauspäivärahaa voidaan saman sairauden perusteella pääsääntöisesti
maksaa enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajalta.
• Tämä enimmäisaika voi kertyä yhtäjaksoisesti tai useista lyhyistä jaksoista
enintään kahden vuoden aikana.
• Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää yleensä sairauspäivärahan
enimmäisajan täyttymistä.

4. Avosairaanhoidon
käyttö ennen
sairauspäivärahaa ja
sen alettua
Kuinka paljon sairauspäivärahaetuutta saavat
henkilöt käyttivät avosairaanhoidon palveluja
ennen sairauspäivärahakauden alkamista ja
sen aikana?

5. • Rekisteritietoa* 20–59 vuotiaat oululaiset, joilla alkoi täytenä
maksettu sairauspäivärahakausi vuonna 2016. +ei eläkkeellä
ja ei sairauspäivärahaa vuonna 2015 ->(N=96 400)
• Avosairaanhoidon käyntipäivät julkisella/ TTH:ssa/ Kelan
korvaamat yksityiskäynnit. Palvelut sisälsivät sekä
perusterveydenhoitoa että erikoissairaanhoitoa.
• Seuranta 2,5 v molempiin suuntiin etuuden alusta (6 kk
jaksot)
• Analyysit negatiivisen binomijakauman regressiomalleilla
• Taustatekijöiden vaikutus vakioitiin ryhmien väliltä:
• Sukupuoli/ Ikä/Siviilisääty/Koulutustaso/Sosioekonominen
asema/Työmarkkina-asema työkyvyttömyyden
alkaessa/Kroonisten tai vakavien sairauksien määrä.
Näin tutkimus toteutettiin
Palvelukäyttöä seurattiin 4 ryhmässä.
* Sairauspäivärahakaudet 2013–2018; työkyvyttömyyseläketilanne vuoden 2018 lopussa; avosairaanhoidon käyttö 2013–2018. Oulun kaupungin kunnalliset palvelut, HILMO-
ja Avo-HILMO-rekisterit (THL), neljän suuren työterveyspalvelujen tarjoajan rekisterit sekä Kelan korvausrekisteri yksityisistä lääkärikäynneistä
N= 210
N= 187
N= 3 082
N= 92 921

6. • Henkilöt, jotka saivat sairauspäivärahaa enimmäisajan, käyttivät avosairaanhoidon
palveluita selvästi muita enemmän.

7. Negatiivisen binomijakauman regressioanalyysi. Ryhmien avosairaanhoidon
käyttötaso a) ennen sairauspäivärahakautta b) sen alettua (vakioitu malli)*
• Sairauspäivärahakauden kuluessa avosairaanhoidon palveluita käyttivät eniten ne,
jotka siirtyivät myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.
• Voi heijastaa heikompaa toimintakykyä -> Eläkejärjestelmän toimivuutta? Myös
työkyvyn seurantaa, hoidon toteutumista sekä riittävää dokumentointia. Nämä
tekijät ovat usein edellytyksiä eläkkeen myöntämiselle.
*Muita käyttötasoon vaikuttavia tekijöitä: nais-sukupuoli; korkeampi ikä; eronnut/ leski; alhaisempi koulutus; alempi toimihenk. /
työntekijäasema; ei palkkatyötä lähtötilanteessa; kroonisten sairauksien määrä.

8. Pitkää työkyvyttömyyttä edeltää tiivis
avosairaanhoidon käyttö jo vuosia aiemmin
• Havainnot vahvistavat aiempia tutkimuksia siitä, kuinka työkyvyttömyyttä
edeltävät usein pitkäaikaiset terveysongelmat.
• Mahdollisimman varhainen terveyden ja työkyvyn tukeminen säästää
yhteiskunnan kokonaiskustannuksia?
• Työkyvyttömyys ja sen ehkäisy vievät paljon resursseja paitsi etuusmenojen,
myös julkisesti tuettujen terveyspalveluiden kautta.

9. Avosairaanhoidon
”suurkäyttö”
- yhteys
sairauspoissaolon
riskiin?

10. Avosairaanhoidon suurkäyttäjät?
• Tutkimusten mukaan hyvin pienelle osuudelle terveyspalvelujen asiakkaista
kasautuu hyvin suuri määrä käyntejä /palveluiden kustannuksista.
• Julkisten palvelujen suurkäyttäjistä haavoittuvana ryhmänä on keskusteltu jo
pitkään. Suurkäyttäjillä usein monisairastavuuden ja matalamman sosioekonomisen
aseman lisäksi diagnosoimattomia oireita, sosiaalisia ongelmia, terveydentilaan
liittyvää ahdistusta sekä kasaantuneita kielteisiä elämäntapahtumia.
• Ongelmalliseksi ilmiön tekee se, etteivät suurkäyttäjät näytä saavan tutkimusten
perusteella tarpeisiinsa ratkaisua, vaan suurkäyttäjyys jatkuu vuodesta toiseen ja
rasittaa sekä hoitokapasiteettia että julkista taloutta.
• Ilmiö ei ole ainutkertainen Suomelle, vaan se on todettu lukuisissa tutkimuksissa
myös kansainvälisesti.

11. Mitä tutkittiin?
• Missä määrin palveluiden käytön kasaantuminen suurkäyttäjille koskee
kaikkia keskeisiä terveydenhuollon sektoreita – julkista terveydenhuoltoa,
työterveyshuoltopalveluja sekä asiakkaan pääosin itse kustantamaa yksityistä
terveydenhuoltoa?
• Miten suurkäyttö yhteydessä sairauspäivärahapäivien määrään
(”suurkäyttövuonna” ja kahtena sitä seuraavana vuotena yhteensä?)

12. Näin tutkittiin
• 25–64-v Oulun väestö (N =91 737) .
• Avosairaanhoidon käynnit 2016 julkisella/ TTH:ssa/ Kelan korvaamilla
yksityisvastaanotoilla*. Laskettiin Käyntipäivät / sektori. Palvelut sisälsivät sekä
perusterveydenhoitoa että erikoissairaanhoitoa.
• Suurkäyttäjät = eniten palveluita käyttänyt kymmenys
• Sairauspäivärahapäivät laskettiin yhteen vuosilta 2016–2018.
• Taustatekijöinä tutkittiin sukupuolta, ikää, ammattiasemaa, koulutustasoa ja
kroonisten sairauksien määrää (lääkkeiden erityiskorvattavuuden kautta).
* Oulun kaupungin kunnalliset palvelut, HILMO- ja Avo-HILMO-rekisterit (THL), neljän suuren työterveyspalvelujen tarjoajan
rekisterit sekä Kelan korvausrekisteri yksityisistä lääkärikäynneistä

13. • Käytön kasautuminen oli selkeää julkisessa avosairaanhoidossa − 5 % väestöstä
kerrytti 44 % kaikista käynneistä. Myös yksityiskäynneissä kasautuminen oli suurta:
vain 2 % väestöstä käytti 37 % palveluista.
Suurkäyttäjille kasautuu hoitoa kaikilla sektoreilla

14. Päivät sairauspäivärahaetuudella 2016-2018
avosairaanhoidon käytön mukaan

15. • Asiakasvastaavatoiminta ja omalääkärimallin tapainen keskittäminen eri
palvelusektoreilla sekä asiakkaan terveystietoa ja/tai palveluiden käyttöä kokoava
tietokanta (esim.Kanta-palvelut).
• Sote-uudistuksen yhtenä tarkoituksena on keskittää palveluja siten, että monia
erilaisia sote-palveluja tarvitsevat saisivat niitä koordinoidusti samalta taholta
• -> palveluiden viivästyminen, saamatta jääminen vähenee?
• Palvelut tehostuvat?
• Sairauksien hoidosta selviää vähemmillä terveyspalvelukäynneillä?
• Säästää palveluiden järjestämisestä koituvia kustannuksia?
• Suurkäyttäjyyden seuraaminen tulevina vuosina voi näyttää, päästäänkö
tavoitteisiin.
Mahdollisia kehityssuuntia?

16. Artikkelit luettavissa (open access):
Perhoniemi Riku & Blomgren Jenni. Outpatient health care use before and during a long-term sickness
absence spell – a register-based follow-up study comparing health care use by the length of sickness
absence and transition to disability pension in Finland. BMJ Open 2022;12:e053948.
BLOGI: Pitkää työkyvyttömyyttä edeltää tiivis avosairaanhoidon käyttö jo vuosia aiemmin - Tutkimusblogi
(kela.fi)
Perhoniemi Riku & Blomgren Jenni: Frequent attenders of three outpatient health care schemes in Finland:
Characteristics and association with long-term sickness absences, 2016-2018. BMC Public Health 2021
Saatavilla: https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-021-10866-x
BLOGI: Avosairaanhoidon suurkäyttäjät sitovat kapasiteettia kaikilla palvelusektoreilla - Tutkimusblogi
(kela.fi)

17. Kiitos
Riku.Perhoniemi@kela.fi
Tutkija, tutkimusyksikkö, tietopalvelut
Kela
@perhonir

18. 13.00 Webinaarin avaus ja hankkeen esittely (Jenni Blomgren)
13.05 Oulu-aineiston tarjoamat mahdollisuudet palveluiden ja etuuksien käytön tutkimiseen
(Jenni Blomgren ja Sauli Jäppinen)
13.20 Runsas avosairaanhoidon käyttö ennakoi sairauspäivärahakautta ja pitkittyvää työkyvyttömyyttä
(Riku Perhoniemi)
13.40 Kuntoutukseen osallistumisen väestöryhmäerot (Hanna Rinne)
14.00 Tauko
14.10 Avosairaanhoidon palveluiden käyttö on eriytynyt työmarkkina-aseman mukaan, mutta eri sektorit
täydentävät toisiaan (Jenni Blomgren)
14.30 Hammaslääkärikäynnin todennäköisyys on yhteydessä sosioekonomiseen asemaan ja muiden
lääkäripalvelujen käyttöön (Mikko Nurminen)
14.50 Työttömien palveluiden käyttö ja myöhemmät työmarkkinasiirtymät (Hanna Rinne)
15.15 Webinaari päättyy
Esitysdiat viedään myöhemmin Slideshareen: https://www.slideshare.net/kelantutkimus
Tutkimuswebinaari:
Etuuksien ja palveluiden risteyskohdassa – mitä rekisteriaineisto
kertoo palveluiden ja etuuksien käytöstä eri väestöryhmissä