Maaseutuverkoston arviointi Antti Eronen
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•80 vues
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 etenemisestä tehtyjen arviointien esittelytilaisuus. Maaseutuohjelmaa arvoidaan useista näkökohdista. Ohjelmakauden puoliväli on otollinen aika arviointien tekemiselle. Mitä tehdyt arvioinnit kertovat? Miten arviointien suositusten perusteella ohjelmatyötä voidaan kehittää siten, että tavoitteet saavutetaan?
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Similaire à Maaseutuverkoston arviointi Antti Eronen
Similaire à Maaseutuverkoston arviointi Antti Eronen (20)
Plus de Maa- ja metsätalousministeriö
Plus de Maa- ja metsätalousministeriö (20)
Maaseutuverkoston arviointi Antti Eronen
- 2. JOHDANTO ARVIOINNIN TAVOITTEET - Maaseutuverkoston arviointi 2017 on osa maaseudun kehittämisohjelman 2014 – 2020 arviointikokonaisuutta - Arviointi perustuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 – 2020 arvioinnin toteuttamissuunnitelmaan ja siinä esitettyihin arviointikysymyksiin - Tässä esitysraportissa arvioinnin havainnot on kuvattu oheisten viiden maaseutuverkostolle asetetun tavoitteen kautta - Arvioinnissa tehtyjen havaintojen ja annettujen kehittämisehdotusten toivotaan tukevan maaseutuverkoston toiminnan suunnittelua 1) Sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy 2) Maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys parantuvat 3) Tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille 4) Tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle 5) Innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu
- 3. ARVIOINNIN TOTEUTUS ARVIOINTITYÖN LÄHTÖKOHDAT - Arvioinnin on toteuttanut Ramboll Management Consulting Oy aikavälillä 4/2017 – 9/2017 - Arviointi perustuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 – 2020 arvioinnin toteuttamissuunnitelmaan - Arvioinnin havaintoja on raportoitu sekä kansallisesti että Euroopan komissiolle - Arvioinnissa hyödynnetyn aineiston voi jakaa kolmeen osaan: Maaseutuverkoston toimintaa kuvaavat asiakirjat ja muut selvitykset Maaseutuverkoston avainhenkilöiden haastattelut Keskeisille sidosryhmille suunnattu sähköinen kysely - Arviointiasetelma on laadullinen. Arvioinnin havainnot ja johtopäätökset on pyritty esittämään avoimesti ja arvoitsijan näkemyksiä perustellen. Tehdyn työn ensisijainen tarkoitus on palvella maaseutuverkoston toiminnan kehittämistä
- 4. ARVIOINNIN TOTEUTUS SÄHKÖISEEN KYSELYYN VASTASI 120 HENKILÖÄ - Sähköinen kysely toteutettiin hyödyntämällä kolmesta eri lähteestä koottuja yhteystietoja (yhteensä 635 vastaanottajaa) - Vuonna 2015 toteutetun aluverkostojen tilaa kartoittaneen kyselyn vastaanottajat - Palvelupaketteja hyödyntäneiden organisaatioiden yhteyshenkilöt - Maaseudun kehittämisen kevätpäiville vuonna 2016 osallistuneet henkilöt Organisaatio Vastausten lukumäärä %-osuus vastaajista Leader-ryhmä 47 vastausta 39 % ELY-keskus 36 vastausta 30 % Kylätoiminta 11 vastausta 9 % Muut organisaatiot 26 vastausta 22 %
- 5. ARVIOINNIN TOTEUTUS VASTAAJAT TUNTEVAT TOIMINTAA HYVIN - Kyselyyn vastanneet henkilöt tunsivat maaseutuverkoston toimintaa erittäin hyvin Ainoastaan 9 % vastaajista koki, ettei pysty vertamaan nykyisen ohjelmakauden maaseutuverkoston toimintaa edelliseen ohjelmakauteen 2007 - 2013 Selkeä enemmistö vastaajista koki olevansa osa valtakunnallista (75 %) ja alueellista maaseutuverkostoa (79 %), jotka koordinoivat maaseudun kehittämistyötä - Arvioinnin havaintoja käsiteltäessä tulee huomioida, että kyselyyn ovat vastanneet henkilöt, joiden voidaan katsoa olevan maaseutuverkoston ydintä. Kysely ei ole tavoittanut ruohonjuuritason toimijoita (esim. maaseutuyrittäjät) tai henkilöitä, jotka eivä tunnista verkostotoimintaa Maaseutuverkostolla ei ole varsinaisia jäseniä. Sen rooli maaseudun kehittämisohjelman edistämisessä on välillinen ja konkretisoituu tilaisuuksien ja toteutetun viestinnän kautta. Verkoston ydintoimijoiden, Leader-ryhmät ja ELY-keskukset, tavoittaminen auttaa havainnollistamaan, millä tavoin maaseutuverkosto voi tukea toimijoita heidän työssään
- 7. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMINEN AKTIIVISTA - Maaseutuverkoston toiminta on jatkunut aktiivisena vuosina 2015 ja 2016. Tapahtumia on järjestetty n. 300 ja niitä pidetään laadukkaina ja ammattimaisina - Saatavilla olevien tietojen perusteella tapahtumien ydinjoukon muodostavat Leader- ryhmät, Ely-keskukset ja kylätoiminta - Teemaryhmät ovat onnistuneet laajentamaan maaseutuverkoston piirissä käsiteltäviä asioita. Esimerkiksi yrittäjyys-ryhmät ovat tuoneet yrittäjäjärjestöjä lähemmäs maaseudun kehittämisohjelmaa, mikä voi tukea viestin välittymistä kentälle - Palvelupaketti-työkalua on käytetty aktiivisesti ja siihen ollaan hyvin tyytyväisiä. Palvelupaketit ovat hyvä tapa jakaa vastuuta toiminnan järjestämisestä alueille
- 8. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TYYTYVÄISYYS PALVELUPAKETTEIHIN 7 % 12 % 7 % 12 % 4 % 26 % 16 % 21 % 14 % 9 % 67 % 72 % 72 % 74 % 88 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Palvelupaketti mahdollisti juuri sellaisen tilaisuuden järjestämisen kuin toivoimme Palvelupaketin avulla järjestetty tilaisuus poikkesi organisaatiomme muusta toiminnasta Palvelupaketin suunnitelman esittämiseen ja raportointiin liittyvä prosessi oli sujuva Palvelupaketin kautta korvattavat kustannukset olivat organisaatiomme kannalta merkittävä Palvelupaketin kautta järjestetty tilaisuus edisti organisaatiomme tavoitteita Jokseenkin tai täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin tai täysin samaa mieltä Palvelupakettien avulla tilaisuuksia toteuttaneiden toimijoiden vastaukset palvelupakettien hyödynnettävyyttä koskeviin väittämiin (n = 58)
- 9. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KEHITTÄMISOHJELMAN TOIMEENPANON LAATU LISÄÄNTYY - Maaseutuverkoston toiminta tavoittaa hyvin Leader-ryhmien ja Ely-keskusten toimijoita, jotka ovat avainroolissa maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanossa - Maaseutuverkosto tuottaa toimijoita tukevaa koulutusta ja resursseja – esim. viestintäverkosto koetaan hyödylliseksi yhteistyöksi nyt ja tulevaisuudessa - Kyselyyn vastanneet toimijat tunnistavat maaseutuverkoston vaikuttaneen positiivisesti heidän mahdollisuuksiinsa edistää maaseudun elivoimaisuutta Enemmistö vastaajista kokee myös toimivansa roolissa, jossa on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa maaseudun elinvoimaisuuden kehitykseen - Arvioinnin yhteydessä on esitetty toiveita entistä voimaakkammin alueille jalkautuvista tapahtumista ja mm. koordinaatiohankkeiden yhteistyön aktivoinnista
- 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN MAASEUTUVERKOSTON KOETTU MERKITYS 1 % 8 % 47 % 42 % 3 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei, en ole osallistunut toimintaan tai seurannut viestintää Ei, olen osallistunut toimintaan, mutta en koe hyötyneeni siitä henkilökohtaisesti Kyllä, toiminnalla on ollut joitain vaikutuksia omaan työhöni Kyllä, toiminnalla on ollut selkeitä vaikutuksia omaan työhöni Kyllä, en pystyisi tekemään työtäni ilman maaseutuverkostoa Onko maaseutuverkoston toimintaan osallistuminen mielestäsi parantanut mahdollisuuksiasi vaikuttaa maaseudun elinvoimaisuuden kehittymiseen? (n=118) Leader-toimijat kokevat merkityksen muita ryhmiä vahvemmin. Selkeitä vaikutuksia kokee: - 57 % Leader-toimijoista - 37 % Ely-toimijoista - 32 % muista toimijoista
- 11. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VIESTINTÄ JA INNOVAATIOT - Viestinnässä on panostettu sosiaalisen median hyödyntämiseen ja maaseutu.fi-sivusto on uudistettu; Viestintä on toteuttanut laajoja kampanjoita. Arvioinnin yhteydessä viestinnän on kuvattu terävöityneen ja ammattimaistuneen - Valtakunnallinen viestintäverkosto kattaa koko Suomen ja on näin koonnut yhteen merkittävän viestintäresurssin, jonka kautta on mahdollista kohdentaa viestejä sekä kehittämisohjelman mahdollisuuksista että sen tuloksista - Innovaatioiden leviämistä ja maaseudun elinkeinojen uudistumista koskeva tavoite on erittäin laaja ja maaseutuverkostolla on vain hyvin rajallinen ja välillinen mahdollisuus vaikuttaa sen toteutumiseen - Maaseutuverkoston puitteissa on kuitenkin järjestetty innovaatioiden kehittämiseen ja elinkeinojen uudistumiseen kannustavia puitteita ja tilaisuuksia
- 12. NÄKEMYKSIÄ VERKOSTOTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ MAASEUTUVERKOSTO TOIMII NYT PAREMMIN KUIN VUOSINA 2007 - 2013 0 % 13 % 31 % 41 % 16 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Ota kantaa seuraavaan väittämään: Maaseutuverkosto toimii nyt paremmin kuin ohjelmakaudella 2007 – 2013 (n = 108; mukana vain ne vastaajat, jotka kokivat pystyvänsä vertailemaan nykytilannetta edelliseen ohjelmakauteen)
- 13. NÄKEMYKSIÄ VERKOSTOTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ PERUSTELUT: MAASEUTUVERKOSTO TOIMII NYT PAREMMIN KUIN VUOSINA 2007 - 2013 Jokseenkin tai täysin samaa mieltä: - Verkoston näkyvyys on lisääntynyt - Viestintää toteutetaan aikaisempaa paremmin - Vakiintuneempi toimintaa näkyy konkreettisena yhteistyönä - Palvelupaketit ovat olleet onnistunut työkalu Ei samaa eikä eri mieltä tai eri mieltä: - Toiminta on ollut laadukasta molemmilla ohjelmakausilla - Toiminnassa ei ole näkynyt selkeää kehitystä - Toiminta on ollut liian Leader-keskeistä - Toimintaa on leimannut kiire
- 15. ARVIOINNISSA ANNETTIIN SEURAAVIA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Teemaryhmien toimintaa ja palvelupakettien kehittämistä tulee edelleen jatkaa Vaihtoehtoja viestinnän resurssien kohdentamiseen tulee kartoittaa huolellisesti Perustetaan teemaryhmiä, jotka keskittyvät kehittämisohjelman tulosten jalkauttamiseen Harkitaan toiminnan tavoitteiden kohdistamista uudella tavalla
- 17. MITÄ OLISIN HALUNNUT YMMÄRTÄÄ PAREMMIN? - Indikaattoritietojen parempi hyödyntäminen - Vaikea hahmottaa, mitä yksittäiset tiedot merkitsevät, kun selkeä vertailukohta tai tavoitetaso puuttuvat – helppo turvautua omaan tiedonkeruuseen - Toisaalta teemasta vaikea määrittää erityisesti tuloksellisuutta kuvaavia indikaattoreita. Voisiko tuotostiedot kytkeä jatkossa selkeämmin verkostopalvelut-yksikön tavoitteisiin vaikka joidenkin teemojen osalta? - Kehittämisohjelma ohjaa maaseutuverkoston toimintaa, mutta en onnistunut vielä syventymään siihen, miten tiedot ohjelman toteutumisesta mahdollisesti heijastuvat verkostossa tehtäviin valintoihin - Maaseutuverkosto tukee kehittäjien työtä. Olisi kiinnostavaa puhua tarkemmin siitä, millaista kehittäjien työ on. Miten siinä voi onnistua? Mihin asioihin verkostossa tulisi tällöin keskittää resrusseja?