Valtioneuvoston tilaaman raportin julkistamistilaisuuden lyhennetty esitys 5.4.2018 Helsingissä. Esityksen pitivät UKK-instituutin johtaja tommi Vasankari ja tutkija Päivi Kolu. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

1. Liikkumattomuuden lasku kasvaa
–
vähäisen fyysisen aktiivisuuden
ja heikon fyysisen kunnon
yhteiskunnalliset kustannukset
5.4.2018 tiedotustilaisuus
Tommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti
Päivi Kolu, tutkija, UKK-instituutti

2. • Liikkumattomuuden määritelmä raportissa
• Mitä kustannuksia liikkumattomuus aiheuttaa?
• Terveydenhuollon & tuottavuuskustannukset
• Ikääntyvien koti- ja laitoshoidon kustannukset
• Tuloverojen menetys
• Työttömyysturvaetuudet
• Syrjäytymisen kustannukset
• Entä mitä huono kunto maksaa?
• Miten liikkumattomuuden hintaa voi pienentää?
2
Sisältö
17.4.2018

3. • UKK-instituutti: Päivi Kolu, Kari Tokola, Jani Raitanen,
Harri Sievänen, Tommi Vasankari
• Jyväskylän yo: Jaana Kari, Jaakko Pehkonen
• LIKES: Eino Havas, Tuija Tammelin
• Puolustusvoimat: Harri Koski, Kai Pihlainen, Matti
Santtila, Heikki Kyröläinen
• Ramboll Oy: Janne Jalava
ISO KIITOS TIIMILLE!
3
Tekijät
17.4.2018

5. 5
Fyysisen aktiivisuuden yhteydet terveyteen,
terveydenhuoltomenoihin sekä koulutus- ja
työuriin.
17.4.2018

6. • Terveydenhuollon suorat kustannukset -kustannuksia, joita muodostuu sekä
perus- että erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynneistä ja vuodeosastopäivistä ja
lääkityksestä
• Tuottavuuskustannus -muodostuu tuotannon menetysten takia, kuten
sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja ennenaikaisista kuolemisista
• Riittävällä fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan terveysliikuntasuosituksen
mukaista reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa, jonka toteutus on jaettu
usealle päivälle viikossa. Liikunnan terveysvaikutusten saavuttamiseksi
terveysliikuntasuosituksen mukainen vähintään 2,5 tunnin reipastehoinen tai 75
minuutin rasittava liikunta-annos on suositeltavaa jakaa pienempiin kerta-
annoksiin tasaisesti viikon ajalle.
• Vähäinen fyysinen aktiivisuus -viikoittainen fyysisen aktiivisuuden määrä, joka
jää alle kestävyysliikuntasuosituksen raja-arvojen
• Termiä liikkumattomuus käytetään eräänlaisena summakäsitteenä kuvaamaan
sekä liian vähäistä fyysistä aktiivisuutta että runsasta paikallaanoloa
17.4.2018 6
Käsitteiden määrittely

7. • 1. Määritellä kattavasti, mitä liian vähäisen liikunnan yhteiskunnallisilla
kustannuksilla tarkoitetaan.
• 2. Selvittää onko fyysinen kunto yhteydessä yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
• 3. Selvittää onko fyysinen aktiivisuus ja liikunnan määrä yhteydessä
yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
• 4. Selvittää onko runsas istuminen ja muu paikallaanolon määrä yhteydessä
yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
• 5. Arvioida terveydenhuollossa jo käytössä olevan Liikuntaneuvonnan
palveluketjun ja käytäntöön helposti sovellettavan hoitohenkilökunnan
alaselkäkivun liikunta- ja neuvontaintervention kustannusvaikuttavuutta.
• 6. Rakentaa mallia, jolla fyysisen kunnon, fyysisen aktiivisuuden ja
paikallaanolon aiheuttamia kustannuksia voidaan jatkossa seurata.
17.4.2018 7
Raportin tavoite

8. • Vain joka neljäs 20–89 -vuotias kansalainen harrastaa
terveyden kannalta riittävästi kestävyysliikuntaa
viikoittain.
17.4.2018 8
Väestön fyysinen aktiivisuus
75% 25%

9. 17.4.2018 9
Suhteellinen riski ja väestöosuus

10. 17.4.2018 10
Terveydenhuollon kustannukset ja
tuottavuuskustannukset

11. • Vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat suorat
kustannukset ovat 595 miljoonaa euroa, joka on 3,0 %
Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista.
• Liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta aiheutuu
vuodessa 4.4 miljardia € kustannukset.
17.4.2018 11
Vähäisen fyysisen aktiivisuuden suorat &
tuottavuuskustannukset

12. • Väestön liikkumattomien osuuden vähentyminen 75
%:sta 70 %:iin toisi 214 miljoonan euron säästöt
vuodessa vähentyneiden suorien ja
tuottavuuskustannusten myötä.
• Liikkumattomien osuuden pieneneminen 75 %:sta
60 %:iin merkitsisi 665 miljoonan euron vuotuisia
säästöjä.
• Mikäli liikkumattomien osuus pienisi 50 %:iin, tarkoittaisi
se laskennallisesti 1,15 miljardin euron vuotuisia
säästöjä.
17.4.2018 12
Vähäisen fyysisen aktiivisuuden suorat &
tuottavuuskustannukset

13. 17.4.2018 13
Ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannukset

14. 17.4.2018 14
Koti- ja laitoshoidon kustannukset

15. • Arvion mukaan liikunnallisen elämäntavan yleistyminen
vähentäisi ikääntyvän väestön vuotuisia koti- ja
laitoshoidon kustannuksia vuosittain noin 150 miljoonalla
eurolla.
17.4.2018 15
Ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannukset

16. 17.4.2018 16
Syrjäytymisen kustannukset

17. • Harrastustoiminnan, kuten liikunnan, avulla on
mahdollista ehkäistä syrjäytymistä, mutta myös
edesauttaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle
jääneen nuoren kiinnittymistä yhteiskuntaan.
• Arviomme mukaan 5–10 % nuorten syrjäytymisestä olisi
ehkäistävissä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä, mikä
tarkoittaisi yhteiskunnalle 70–140 miljoonaa euroa
vähäisempiä kustannuksia.
17.4.2018 17
Liikkumattomuuden hinta /syrjäytyminen

18. 17.4.2018 18
Huono kunto ja sairauspoissaolot?

19. 17.4.2018 19
Varusmiespalveluksen aloittajien keskimääräinen 12 min juoksutestin
tulos ja ennustemallit aikaisempien vuosien pohjalta lasketuille tulevien
vuosien tuloksille.

20. 17.4.2018 Alatunnisteteksti 20
Huono kunto ja sairauspoissaolot

21. 17.4.2018 Alatunnisteteksti 21
Sairauspoissaolojen keskiarvon suhde eri
kuntoluokissa heikoimpaan kuntoluokkaan
verrattuna.

22. • Mikäli Puolustusvoimien kuntotulosten ja
sairauspoissaolojen yhteys olisi yleistettävissä
työväestöön, tarkoittaisi heikkokuntoisten määrän 7-
kertaistuminen 234 miljoonan euron vuotuisia
kustannuksia.
17.4.2018 22
Huono kunto & sairauspoissaolot

23. • Nuoruuden vapaa-ajan liikunta on positiivisesti
yhteydessä koulutusvuosien määrään ja
todennäköisyyteen korkea-asteen koulutukselle.
• Nuoruuden vapaa-ajan liikunta on positiivisesti
yhteydessä todennäköisyyteen, että henkilöllä on
vähintään jokin perusasteen jälkeinen tutkinto. Tulos on
nähtävissä erityisesti pojilla.
• Liikunta-aktiivisuuden väheneminen 12 ja 15 ikävuoden
välillä on yhteydessä korkea-asteen koulutuksen
alhaisempaan todennäköisyyteen.
17.4.2018 23
Nuoruuden liikunta ja työurat

24. 17.4.2018 24
Kumulatiiviset ansiotulot & liikunta
200 000 €
300 000 €
400 000 €
500 000 €
600 000 €
5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Vapaa-ajan liikuntaindeksi 15-vuotiaana

25. 17.4.2018 25
Tuloverot ja työttömyysetuudet

26. • Keskimäärin nuorena vähän liikkunut maksaa 35-
vuotiaana tuloveroja noin 2 800 euroa vähemmän
vuodessa ja heille maksetaan noin 800 euroa
työttömyysturvaetuuksia enemmän vuodessa muihin
verrattuna.
• Väestötasolla tuloverojen menetys on 1,4–2,8 miljardia
euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa
euroa vuodessa.
17.4.2018 26
Tuloverot ja työttömyysetuudet & liikunta

28. • Keskimäärin nuorena vähän liikkunut maksaa 35-
vuotiaana tuloveroja noin 2 800 euroa vähemmän
vuodessa ja heille maksetaan noin 800 euroa
työttömyysturvaetuuksia enemmän vuodessa muihin
verrattuna.
• Väestötasolla tuloverojen menetys on 1,4–2,8 miljardia
euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa
euroa vuodessa.
17.4.2018 28
Tuloverot ja työttömyysetuudet & liikunta

29. • Global Burden of Disease -verkoston laskelmien mukaan
tulevaisuudessa Suomenkin terveydenhuollon suorien
kustannusten on arvioitu kasvavan 29 % vuoteen 2030 ja
58 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 2014
kustannuksiin.
• Kustannusten kasvun hillintäkin tulevaisuudessa voisi
olla liikkumattomuuden näkökulmasta hyvin kannattavaa.
• Potentiaali on suuri, koska niin harva meistä täyttää
suositukset!
17.4.2018 29
Entä kustannukset tulevaisuudessa?

30. • Väestötason toimenpiteet arjen liikkumisen edistämiseksi
(toisaalta kaavoitus, rakentaminen ym. ja toisaalta kannusteet
esim. sähköpyörä).
• Vaikuttavia ja kustannusvaikuttavia toimenpiteitä tulisi
toteuttaa merkittävästi nykyistä enemmän liikkumattomuuden
yhteiskunnallisten kustannusten aiheuttamiin riskiryhmiin,
kuten elintapasairauksia omaaviin tai suuren riskin henkilöihin,
syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, kaiken ikäisiin huonon
fyysisen kunnon omaaviin henkilöihin ja heikentyneen
toimintakyvyn omaaviin ikääntyneisiin (vaikuttavuuden
mittaaminen on oleellista – tieto myös omille ”valmentajille” /
hoitajille / lääkäreille).
17.4.2018 30
Mitä kannattaisi tehdä?

31. CDC:n suositusten päivitys
• 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committeen
raporttiluonnoksen poimintoja:
• 10 min aikaraja poistuu – lyhyempi kestoinenkin liikkuminen on
hyväksi!
• Light physical activity – korvaamalla kevyellä liikkumisella
paikallaanoloa, voi vähentää kuolemanriskiä, sydänkuolleisuutta,
tyypin 2 DM.
• Henkilö joka ei täytä liikuntasuositusta – hyötyy paikallaanolon
vähentämisestä, MVPA:n lisäämisestä tai näiden yhdistelmästä.
• Enää ei riitä, että kirjataan vain ne ”varsinaiset viikon
liikuntahetket”, vaan tarvitaan koko paikallaanolon ja
liikkumisen spektri!

32. Suomessa löytyy mitattua väestötietoa
– olemme siis jo uusien suositusten mukaisesti
näitä seuranneet

33. Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

34. Kiitos!
Liikkumisen objektiivinen mittaaminen on
merkittävä kehitysaskel!

35. Kiitos!